Ragvald I toimi Suomen piispana vuosina 1258–1266. 1400-luvun alusta peräisin olevan ns. Palmsköldin katkelman mukaan hän oli kotoisin Itä-Götanmaalta ja sääti ensimmäisenä ruokalisäveron. Ruokalisävero oli tarkoitettu täydentämään papin palkkaa ja sitä kannettiin suomalaisen ja ruotsalaisen oikeuden mukaan. Ragvald haudattiin Räntämäelle eli Koroisten piispankirkkoon.[1]
Paavali Juustenin Suomen piispainkronikkaan tekemä lisäys siitä, että Ragvald oli toiminut aiemmin Birger-jaarlin kanslerina on 1500-luvun historiantutkimuksen mielikuvitusta. Juusten on kopionut ja muuntanut Ragvaldin edeltäjää koskevan Palmsköldin katkelman kansleri-maininnan koskemaan myös Ragvaldia.[2]
Ragvaldista on säilynyt yksi asiakirjamaininta Ruotsin Tärnösta 20. heinäkuuta 1261, jolloin hän on läsnä kun Birger-jaarli myöntää Hampurin kaupungille samat kauppaoikeudet kuin aiemmin Lyypekille. Ragvald mainitaan nimellä Ragnvald, Suomen piispa, viimeisenä ruotsalaisten piispojen luettelossa Växjön piispan jälkeen.[3] Ragvaldin seuraaja Catillus eli Kettil kuten muutkin keskiajan Turun piispat sen sijaan mainitaan arvoasemansa johdosta toiseksi viimeisenä ennen Växjön piispaa.lähde?
Lähteet
- Juhani Rinne: Turun Tuomiokirkko keskiaikana I Tuomiokirkon rakennushistoria. Turku: Uuden Auran osakeyhtiön kirjapaino, 1941.
Viitteet
- ↑ Kaponieeri: Turun koroinen - Koroisten Turku, viitattu 3.9.2013
- ↑ Herman Schück, Kansler och capella regis under folkungatiden, Historisk tidskrift 2/1963.
- ↑ Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, 1989, s. 85.
|
---|
| Katoliset piispat (1134–1550) | | |
---|
| Luterilaiset piispat (1554–1817) | |
---|
| Luterilaiset arkkipiispat (1817–) | |
---|
| *=historiallisuus epävarmaa |
|