Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Kaivoksesta katso Kylmäkosken kaivos ja samannimisestä yrityksestä katso Kylmäkoski . Kylmäkoski on Pirkanmaan maakunnassa sijaitseva entinen Suomen kunta . Kylmäkosken naapurikunnat olivat Akaa , Hämeenlinna , Urjala ja Vesilahti . Aikaisempia naapurikuntia olivat Kalvola , joka liitettiin Hämeenlinnaan vuoden 2009 alussa, sekä Toijala ja Viiala , jotka yhdistettiin Akaan kaupungiksi vuoden 2007 alussa.
Kylmäkosken kunta perustettiin vuonna 1895 erottamalla se Akaasta. Maaliskuussa 2010 Kylmäkoski päätti liittyä Akaan kaupunkiin vuoden 2011 alusta.[ 3]
Kylmäkosken vaakunan on suunnitellut Kaj Kajander , ja se on vahvistettu vuonna 1965 .[ 4]
Kylmäkosken halki virtaa Urjalan puolelta tuleva ja Akaan puolella Vanajaveteen laskeva Tarpianjoki . Merkittävin järvi on Jalanti , muita ovat Lumijärvi ja Vähäjärvi .
Kylmäkosken kautta kulkevat Tampereen ja Turun välinen rautatie ja valtatie 9 .
Arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema tiilirakenteinen Kylmäkosken kirkko on rakennettu vuonna 1900 . Kylmäkosken seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan . Seurakunta oli alkujaan rukoushuonekunta, josta se vaihtui kappeliksi vuonna 1892 ja itsenäistyi 1897.[ 5]
Kylmäkoskella sijaitsevia kartanoita ovat Arola , Haavisto (Jokihaaviston Tila Oy )[ 6] [ 5] talvisodan jälkeen pika-asutuslain nojalla 17 asutustilaa Muolaan Keskikylästä , Viholasta ja Lavolasta siirtyneille kotitalouksille.[ 7]
Suurimpia yrityksiä ja työllistäjiä ovat Kumera, Tuomo Halonen Oy,[ 8] Kylmäkosken vankila .
Kylmäkosken pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla uunikuha ja piparjuurikastike .[ 9] linnavuoreksi oletettu Eskolanvuori .
Alpila, Haanoja, Hautaa, Jokihaavisto, Järvihaavisto, Järviö, Kaulo, Kuhavuori, Kurisjärvi, Kuusjoki, Kylmäkoski, Käyrälä, Lontila, Mellola, Mustue, Nauli, Onnia, Pappila, Poutala, Raidisto, Riisikkala, Savikoski, Saviniemi, Sontula, Sotkia, Taipale, Tipuri (Kurisniemi), Tiura ja Vuoltee.
Kirkonkylä
Asemakylä
Mellola
Taipale
Savikoski
Tipuri Sontula
Sotkia
Kurisjärvi Kylmäkosken kirkonseudun taajamassa on 674 asukasta (31.12.2011).[ 10]
Murre
Kylmäkosken alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin . Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[ 11]
↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2010 1.1.2010. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2010.↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2010. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.1.2011.↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kylm%C3%A4koski+liittyy+Akaan+kaupunkiin/1135253578187 (Arkistoitu – Internet Archive)↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 163. Otava 1979, Helsinki.
↑ a b ”Kylmäkoski”, Otavan Iso Tietosanakirja 5 , s. palsta 46. Helsinki: Otava, 1963. ↑ ”Jokihaavisto”, Suomen maatilat osa II . (tunnus 12327) Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 15.10.2015). ↑ ”Talvi- ja Jatkosota Muolaan Lavolassa”, Sintoset karjalassa , s. 338. (Sota loppuu) Vaajakoski: Sukuseura Sintonen ry, 2007. ISBN 978-952-92-2512-5 ↑ ”Kylmäkoski”, Mitä Missä Milloin Tietosanakirja , s. 458. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11669-X ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat , s. 68. Helsinki: Patakolmonen Ky.
↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.[vanhentunut linkki ] ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella , s. 228. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
Aiheesta muualla
Nykyiset kunnat Entiset kunnat
Kansainväliset Kansalliset Henkilöt
