Suomalais-ugrilaiset kansat

Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu.

Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.^[1] Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia kansojen yhteenlaskettu väkiluku on noin 23–24 miljoonaa.^[2] Suurin osa suomalais-ugrilaisista kansoista elää Pohjois-Euraasiassa, valtaosin Uralin länsipuolella. Joitakin kansoja asuu myös vuoriston itäpuolella. Selvästi muista erillään asuvat unkarilaiset Karpaattien altaassa.

Suomalais-ugrilaisten kansojen asuinalueet.

Perinteisesti uralilaiset kielet on jaettu suomalais-ugrilaisiin kieliin ja samojedikieliin. Nykyisin tämä jaottelu on kyseenalaistettu ja käsitteitä suomalais-ugrilaisuus ja uralilaisuus pidetään synonyymeina.^[3] Uralilaisten kielten puhujiin viitataan puhumalla uralilaisista kansoista. Niihin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin voidaan viitata myös käsitteellä suomensukuinen kansa.^[4] Kansainvälistä suomalaisten sukukansapäivää vietetään virallisesti lokakuun kolmantena lauantaina.^[5]

Kulttuuri

Virolainen biologi-kirjailija Valdur Mikita on kirjoissaan Kantarellin kuuntelun taito ja Lingvistinen metsä käsitellyt suomalais-ugrilaista ajattelua ja mielentilaa. Mikita näkee, että suomalais-ugrilainen löytää suurille kysymyksille aina heijastuman ympäristöstään. On se sitten metsä tai meri tai vanhan talon piha.^[6] Myös saunomiskulttuuri on vanhastaan yhdistänyt suomalais-ugrilaisia kansoja.^[7]

Kansat

Nykyiset kansat

Kansa	Kieli	Kieliryhmä	Elinvoimaisuus[8]	Kulttuuripiiri[9]	Väkiluku	Tärkein asuinalue	Muut perinteiset asuinalueet
Suomalaiset	Suomen kieli	Itämerensuomalaiset kielet	1. ryhmä	Itämeren kulttuuripiiri	6 500 000	Suomi	Ruotsi, Norja, Karjala, Leningradin alue
Karjalaiset	Karjalan kieli	Itämerensuomalaiset kielet	3. ryhmä	Itämeren kulttuuripiiri	71 000	Karjala	Tverin alue, Murmanskin alue, Leningradin alue, Suomi
Vepsäläiset	Vepsän kieli	Itämerensuomalaiset kielet	3. ryhmä	Itämeren kulttuuripiiri	5 900	Karjala	Leningradin alue, Vologdan alue
Inkerikot	Inkeroisen kieli	Itämerensuomalaiset kielet	3. ryhmä	Itämeren kulttuuripiiri	300	Leningradin alue
Vatjalaiset	Vatjan kieli	Itämerensuomalaiset kielet	3. ryhmä	Itämeren kulttuuripiiri	60	Leningradin alue
Virolaiset	Viron kieli	Itämerensuomalaiset kielet	1. ryhmä	Itämeren kulttuuripiiri	1 000 000	Viro	Latvia, Leningradin alue, Pihkovan alue
Liiviläiset	Liivin kieli	Itämerensuomalaiset kielet	3. ryhmä	Itämeren kulttuuripiiri	400	Latvia
Lyydiläiset	Lyydin kieli	Itämerensuomalaiset kielet	3. ryhmä	Itämeren kulttuuripiiri	300	Karjala
Saamelaiset	Saamelaiskielet	Saamelaiskielet	3. ryhmä	Arktinen kulttuuripiiri	60 000	Norja	Ruotsi, Suomi, Murmanskin alue
Mordvalaiset	Ersän ja Mokšan kielet	Mordvalaiset kielet	2. ryhmä	Volgan kulttuuripiiri	744 000	Mordva	Samaran alue, Penzan alue, Uljanovskin alue, Orenburgin alue
Marit	Marin kieli	Marin kieli	2. ryhmä	Volgan kulttuuripiiri	548 000	Mari	Baškortostan
Udmurtit	Udmurtin kieli	Permiläiset kielet	2. ryhmä	Volgan kulttuuripiiri	555 000	Udmurtia
Komit	Komin kieli	Permiläiset kielet	2. ryhmä	Arktinen kulttuuripiiri	323 000	Komi	Permin aluepiiri
Hantit	Hantin kieli	Ugrilaiset kielet	3. ryhmä	Arktinen kulttuuripiiri	31 000	Hanti-Mansia	Jamalin Nenetsia
Mansit	Mansin kieli	Ugrilaiset kielet	3. ryhmä	Arktinen kulttuuripiiri	12 000	Hanti-Mansia
Unkarilaiset	Unkarin kieli	Ugrilaiset kielet	1. ryhmä	Tonavan kulttuuripiiri	14 500 000	Unkari	Romania, Slovakia, Serbia, Ukraina
Nenetsit	Nenetsin kieli	Samojedikielet	3. ryhmä	Arktinen kulttuuripiiri	45 000	Jamalin Nenetsia	Nenetsia
Enetsit	Enetsin kieli	Samojedikielet	3. ryhmä	Arktinen kulttuuripiiri	200	Krasnojarskin aluepiiri
Nganasanit	Nganasanin kieli	Samojedikielet	3. ryhmä	Arktinen kulttuuripiiri	900	Krasnojarskin aluepiiri
Selkupit	Selkupin kieli	Samojedikielet	3. ryhmä	Arktinen kulttuuripiiri	3 600	Jamalin Nenetsia	Tomskin alue

Suomalais-ugrilaiset kansat voidaan elinvoimaisuutensa perusteella luokitella kolmeen ryhmään^[8]. Luokitteluun vaikuttavat kansan koko sekä nykyinen kansallinen ja kulttuurillinen tila.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat suurimmat suomalais-ugrilaiset kansat unkarilaiset, suomalaiset ja virolaiset. Näillä kansoilla on vakiintunut kansallinen kulttuurielämä ja kulttuuri-instituutiot. Niiden tärkeimmät asuinalueet muodostavat Unkarin, Suomen ja Viron itsenäiset valtiot. Unkarin, suomen ja viron kielet ovat näissä valtioissa kansalliskieliä.

Toisen ryhmään kuuluvat mordvalaiset, marit, udmurtit ja komit. Näihin neljään kansaan kuuluu valtaosa Venäjän noin 2,4 miljoonasta suomalais-ugrilaisesta. Venäjän tasavallat Mordva, Mari, Udmurtia ja Komi ovat näiden kansojen tärkeimmät asuinalueet. Tasavalloissa kansat muodostavat 23–42 prosentin vähemmistön venäläisten ollessa enemmistönä. Toisen ryhmän kansoilla on olemassa tärkeimmät kulttuuri-instituutiot, mutta ne ovat toissijaisessa asemassa suhteessa vastaaviin venäjänkielisiin instituutioihin. Kouluissa äidinkielistä opetusta on saatavilla vain hyvin rajallisesti.

Kolmas ryhmä käsittää pieniä, alle 100 000 hengen kansoja. Niiden perinteinen kulttuuri elää lähinnä kodin piirissä sekä perinteisissä juhlatilaisuuksissa.

Hävinneet kansat

Useat suomalais-ugrilaiset kansat ovat historian kuluessa jo hävinneet. Monista on säilynyt tietoa vain venäläisten kronikoiden maininnoissa. Viime aikoina myös paikannimitutkimusta on hyödynnetty yrityksissä selvittää näiden kansojen luonnetta ja vaiheita.

Itämerensuomalaisia kieliä puhuneita kansoja olivat Taipaleentakaiset tšuudit sekä toimalaiset Arkangelin alueella.^[10] Olhavan tšuudit Olhavanjoen seudulla sen sijaan olisivat uusimpien paikannimitutkimusten perusteella puhuneet muihin kuin itämerensuomalaisiin kieliin kuuluneita suomalais-ugrilaisia kieliä.^[11] Molemmat kansat hävisivät viimeistään 1600-luvun aikana tai mahdollisesti jo keskiajalla.

Volgan alueella eläneet merjalaiset, meštšeralaiset ja muromalaiset olivat ilmeisesti läheistä sukua mareille ja mordvalaisille. Nämä kansat sulautuivat venäläisiin keskiajalla.

Samojedeihin kuuluneet juratsit, matorit ja kamassit hävisivät 1800- ja 1900-lukujen aikana.

Muita kansoja ovat olleet Nestorin kronikan, eräiden muiden kronikoiden ja pyhimyselämäkertojen mukaan Novgorodin ja Pihkovan alueen tšuudit, Pinegan yläjuoksun Suran pakanat, Valkeajärven asukkaat, Pinegan varren asukkaat, Vagan varren asukkaat ja Vienansuun asukkaat. Ne ovat kaikki sulautuneet venäläisiin 1400–1500-luvuilla tai ovat joidenkin nykyisten suomalais-ugrilaisten kansojen esi-isiä. Joka tapauksessa nämä kansat ovat ilmeisesti olleet suomalais-ugrilaisia ja heitä on ollut muitakin.^[12]

Läntiset suomalais-ugrilaiset

Itämerensuomalaiset

Suomalaisten tärkein asuma-alue on Suomi. Suomalaisten alaryhmiä Suomen ulkopuolella ovat länsipohjalaiset ja metsäsuomalaiset Ruotsissa, kveenit Norjassa ja inkeriläiset Venäjällä.

Karjalaiset tai Suomen karjalankieliset asuttavat myös Suomea, jossa heitä on viimeisten tutkimusten mukaan jopa 30 000.^[13] Karjalankielisiä asuu myös hieman Ruotsissa.

Virolaisten perinteinen asuma-alue on Viro. Neuvostoliiton miehityksen aikana vuosina 1940–1991 venäläisten maahanmuutto näytti johtavan virolaisten joutumiseen vähemmistöksi omassa maassaan. Viron uudelleenitsenäistyminen pysäytti tämän kehityksen. Viron ja Venäjän rajaseudulla asuvat setukaiset ovat virolaisten ortodoksinen alaryhmä. Virolaisten nyt jo hävinneitä alaryhmiä olivat Latviassa asuneet leivut ja lutsit sekä Pihkovan alueella asuneet Kraasnan virolaiset.

Liiviläiset asuvat Latviassa. Kansan viimeinen perinteinen asuma-alue on ollut Kuurinmaan pohjoiskärki. Liiviläisten väkiluku on laskenut vuosisatojen ajan ja nyt kansa on lähellä häviämistä.

Saamelaiset

Saamelaisten perinteistä asuinaluetta on pohjoinen Fennoskandia. Saamelaisten alaryhmiä ovat pohjoissaamelaiset (42 500), luulajansaamelaiset (7 000–8 000), piitimensaamelaiset (2 000), eteläsaamelaiset (1 200), uumajansaamelaiset (1 000), kolttasaamelaiset (1 000), kiltinänsaamelaiset (1 000), inarinsaamelaiset (900), turjansaamelaiset (400) ja akkalansaamelaiset (100)^[14][15] Keminsaamelaisten alaryhmä sulautui suomalaisiin 1800-luvun alussa. Kiltinänsaamelaiset, akkalansaamelaiset ja turjansaamelaiset asuvat Venäjällä. Näistä ryhmistä käytetään yhteisnimeä Kuolan saamelaiset. Myös pieni osa kolttasaamelaisista asuu Venäjällä.

Unkarilaiset

Unkarilaiset asuvat Karpaattien altaassa erillään muista suomalais-ugrilaisista kansoista. Unkarilaisia on Unkarin lisäksi runsaasti myös naapurimaissa, erityisesti Romaniassa jossa elää unkarilaisten alaryhmä székelyt.

Venäjän suomalais-ugrilaiset

Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen väestökehitys 1926–2010^[16]

Kansa	1926 väestönlaskenta		1939 väestönlaskenta		1959 väestönlaskenta		1970 väestönlaskenta		1979 väestönlaskenta		1989 väestönlaskenta		2002 väestönlaskenta		2010 väestönlaskenta
	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%	Lkm	%
Suomalaiset (ml. inkeriläiset)	134 089	0,14%	138 962	0,13%	72 356	0,06%	62 307	0,05%	55 687	0,04%	47 102	0,03%	34 050	0,02%	20 267	0,01%
Karjalaiset (ml. lyydiläiset)	248 017	0,27%	249 778	0,23%	164 050	0,14%	141 148	0,11%	133 182	0,10%	124 921	0,08%	93 344	0,06%	60 815	0,04%
Vepsäläiset	32 783	0,04%	31 442	0,03%	16 170	0,01%	8 057	0,01%	7 550	0,01%	12 142	0,01%	8 240	0,01%	5 936	0,00%
Inkerikot	16 136	0,02%	7 720	0,01%	564	0,00%	561	0,00%	449	0,00%	449	0,00%	327	0,00%	266	0,00%
Vatjalaiset	705	0,00%											73	0,00%	64	0,00%
Virolaiset (ml. setukaiset)	146 051	0,16%	130 494	0,12%	78 556	0,07%	62 980	0,05%	55 539	0,04%	46 390	0,03%	28 113	0,02%	17 875	0,01%
Liiviläiset					2	0,00%					64	0,00%
Saamelaiset	1 715	0,00%	1 828	0,00%	1 760	0,00%	1 836	0,00%	1 775	0,00%	1 835	0,00%	1 991	0,00%	1 771	0,00%
Mordvalaiset	1 306 798	1,41%	1 375 558	1,27%	1 211 105	1,03%	1 177 492	0,91%	1 111 075	0,81%	1 072 939	0,73%	843 350	0,59%	744 237	0,54%
Marit	427 874	0,46%	476 314	0,44%	498 066	0,42%	581 082	0,45%	599 637	0,44%	643 698	0,44%	604 298	0,42%	547 605	0,40%
Udmurtit (ml. besermanit)	514 005	0,55%	599 893	0,55%	615 640	0,52%	678 393	0,52%	685 718	0,50%	714 883	0,49%	640 028	0,45%	554 500	0,40%
Komit (ml. komipermjakit)	375 287	0,40%	415 009	0,38%	424 810	0,36%	465 591	0,36%	466 071	0,34%	483 578	0,33%	418 641	0,29%	322 691	0,24%
Hantit	22 301	0,02%	18 447	0,02%	19 246	0,02%	21 007	0,02%	20 743	0,02%	22 283	0,02%	28 678	0,02%	30 943	0,02%
Mansit	5 754	0,01%	6 295	0,01%	6 318	0,01%	7 609	0,01%	7 434	0,01%	8 279	0,01%	11 432	0,01%	12 269	0,01%
Unkarilaiset					4 175	0,00%	6 681	0,00%	4 313	0,00%	5 742	0,00%	3 768	0,00%	2 781	0,00%
Nenetsit (ml. enetsit 1926–1979 ja nganasanit 1926–1939)	17 560	0,02%	24 716	0,02%	22 845	0,02%	28 487	0,02%	29 487	0,02%	34 190	0,02%	41 302	0,03%	44 640	0,03%
Enetsit											198	0,00%	237	0,00%	227	0,00%
Nganasanit					721	0,00%	823	0,00%	842	0,00%	1 262	0,00%	834	0,00%	862	0,00%
Selkupit	1 630	0,00%	2 604	0,00%	3 704	0,00%	4 249	0,00%	3 518	0,00%	3 564	0,00%	4 249	0,00%	3 649	0,00%
Yhteensä	3 250 705	3,50 %	3 479 060	3,21 %	3 140 088	2,66 %	3 248 303	2,51 %	3 183 020	2,33 %	3 223 519	2,19 %	2 762 955	1,92 %	2 371 398	1,70 %

Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen omia kieliä osaavat 2010^[17][18]

Kansa	Lkm	Kieli	Kansasta osaa	%	Muista kansoista osaa	Kieltä osaa yht
Suomalaiset	20 267	Suomen kieli	7 181	35,43 %	31 692	38 873
Karjalaiset	60 815	Karjalan kieli	21 017	34,56 %	4 588	25 605
Vepsäläiset	5 936	Vepsän kieli	2 389	40,25 %	1 224	3 613
Inkerikot	266	Inkeroisen kieli	75	28,20 %	48	123
Vatjalaiset	64	Vatjan kieli	15	23,44 %	53	68
Virolaiset	17 875	Viron kieli	6 216	34,77 %	9 367	15 583
Liiviläiset		Liivin kieli
Saamelaiset	1 771	Saamelaiskielet	309	17,45 %	44	353
Mordvalaiset	744 237	Ersän ja Mokšan kielet	400 951	53,87 %	30 741	431 692
Marit	547 605	Marin kieli	367 732	67,15 %	20 457	388 189
Udmurtit	554 500	Udmurtin kieli	298 628	53,86 %	25 710	324 338
Komit	322 691	Komin kieli	197 182	61,11 %	22 023	219 205
Hantit	30 943	Hantin kieli	9 290	30,02 %	294	9 584
Mansit	12 269	Mansin kieli	875	7,13 %	63	938
Unkarilaiset	2 781	Unkarin kieli	1 422	51,13 %	5 466	6 888
Nenetsit	44 640	Nenetsin kieli	20 591	46,13 %	1 335	21 926
Enetsit	227	Enetsin kieli	43	18,94 %		43
Nganasanit	862	Nganasanin kieli	98	11,37 %	27	125
Selkupit	3 649	Selkupin kieli	996	27,30 %	27	1 023
Yhteensä	2 371 398		1 335 010	56,30 %	153 159	1 488 169

Väestönlaskentatietojen perusteella Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat näyttävät joutuneen demografiseen syöksykierteeseen. 1970–2010 itsensä suomalais-ugrilaisiksi ilmoittaneiden yhteismäärä on laskenut 3,25 miljoonasta 2,37 miljoonaan eli 27 %. Kehitys on kuitenkin alkanut jo paljon aikaisemmin. Stalinin vainojen aikana suomalais-ugrilaisia kieliä käyttänyt älymystö tuhottiin, ja Hruštšovin aikana ajettiin vähemmistökielinen koulutus alas. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiset talousvaikeudet ovat myös vaikeuttaneet Venäjän vähemmistökansojen kielen ja kulttuurin asemaa. Omakielisen kirjallisuuden julkaisemisen vähenemistä kuvaa se, että kominkielisiä kirjoja ilmestyi 1930-luvulla vuosittain 200, 2000-luvun alkuvuosina enää parikymmentä, osin ulkomaisella tuella.^[19]

Vuonna 2010 Venäjän suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluviksi ilmoittautuneista keskimäärin vain vähän yli puolet ilmoitti osaavansa kansan omaa kieltä. Lisäksi ilmoitus kielen osaamisesta ei tarkoita että henkilö puhuisi sitä äidinkielenään.

Vielä 1920-luvulla läntisiin suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluvia suomalaisia ja virolaisia asui Venäjällä yhteensä yli 280 000. Viimeisimmässä väestönlaskennassa 2010 näiden kansojen yhteismäärä oli pudonnut vain noin 38 000:een. Tärkeä syy tähän kehitykseen on venäläistymisen lisäksi ollut muuttoliike Suomeen ja Viroon. Hyvin merkittävä Venäjän suomalaisten lukumäärän romahdukseen vaikuttanut tekijä on myös se, että valtaosa Pietarin ympäristössä eläneistä Inkerin suomalaisista eli inkeriläisistä hajotettiin toisen maailmansodan jälkeen eri puolille Neuvostoliittoa. Suuri osa heistä hakeutui lopulta Viroon ja Karjalan tasavaltaan.

Karjalaisten perinteisiä asuma-alueita ovat Karjalan tasavalta ja Tverin alue. Tverin alueelta karjalaiset ovat väestönlaskentatietojen perusteella lähes hävinneet, vaikka heitä oli 1920-luvulla siellä vielä lähes 150 000. Karjalaiset jaetaan perinteisesti kolmeen ryhmään: varsinaiskarjalaisiin, aunuslaisiin eli livviläisiin ja lyydiläisiin. Varsinaiskarjalaiset voidaan lisäksi jakaa edelleen vienankarjalaisiin, eteläkarjalaisiin ja niin sanottuihin tytärkarjalaisiin (tihvinänkarjalaiset, tverinkarjalaiset, valdainkarjalaiset).

Mordvalaiset ovat suurin Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista ja aikaisemmin heitä oli jopa enemmän kuin virolaisia. Väestönlaskennassa mordvalaisiksi ilmoittautuneiden määrä on kuitenkin 40 vuodessa 1970–2010 vähentynyt 1,17 miljoonasta 744 000:een. Mordvalaisten asuma-alue Volgan seudulla on äärimmäisen hajanainen ja vain melko pieni osa kansasta asuu Mordvan tasavallassa. Mordvalaiset jakautuvat kahteen ryhmään, ersäläisiin ja mokšalaisiin. Näillä ryhmillä ei historiallisesti edes ollut omaa yhteistä nimeä.

Marien tärkeimmät perinteiset asuma-alueet ovat Marin tasavalta ja Baškortostan Volgan alueella. Kansa käsittää kolmeen ryhmää, niittymarit, itämarit ja vuorimarit.

Udmurttien perinteinen asuma-alue on Udmurtian tasavalta Volgan sivujoen Kaman varrella. Udmurteista asuu suurempi osa omassa tasavallassaan kuin muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista. Besermanit ovat turkkilais-kansoilta vahvoja vaikutteita saanut udmurttien alaryhmä.

Komien perinteisiin asuma-alueisiin kuuluvat Komin tasavalta Petšora-joen alueella sekä Permin aluepiiri. Permin aluepiirissä asuvat komipermjakit muodostavat komien alaryhmän.

Lähellä häviämistä ovat vatjalaiset, inkerikot, enetsit ja nganasanit. Myös vepsäläiset, Venäjän saamelaiset, selkupit, hantit, mansit ja nenetsit ovat vaarassa,^[20][21] vaikka hantien, mansien ja nenetsien lukumäärät ovatkin viime väestönlaskennoissa nousseet. Todennäköisesti syynä ovat olleet toiveet saada erilaisia tukia ilmoittautumalla alkuperäiskansan jäseneksi.

Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat alueittain 2010^[22]

Alue	Väestö-yht	Venäläiset	%	Muut-kans	%	SuomUgr	%	Suom	Karj	Veps	Inke	Vatj	Viro	Saam	Mord	Mari	Udmu	Komi	Hant	Mans	Unka	Nene	Enet	Ngan	Selk
Adygeia	439 996	270 714	61,53 %	168 560	38,31 %	722	0,16 %	15	5	0	0	0	31	2	214	130	222	87	4	3	8	1	0	0	0
Altai	206 168	114 802	55,68 %	91 175	44,22 %	191	0,09 %	2	0	0	0	0	11	0	68	31	51	23	4	0	1	0	0	0	0
Altain aluepiiri	2 419 755	2 234 324	92,34 %	180 754	7,47 %	4 677	0,19 %	42	27	2	0	0	240	1	2 976	515	634	182	21	4	28	5	0	0	0
Amurin alue	830 103	775 590	93,43 %	53 165	6,40 %	1 348	0,16 %	4	10	0	0	0	36	0	533	360	284	66	8	1	24	22	0	0	0
Arkangelin alue	1 185 536	1 122 173	94,66 %	60 044	5,06 %	3 319	0,28 %	69	178	18	1	0	66	3	532	461	436	1 019	8	1	11	516	0	0	0
Astrahanin alue	1 010 073	618 204	61,20 %	390 521	38,66 %	1 348	0,13 %	21	7	1	0	0	54	0	658	338	146	97	1	1	22	2	0	0	0
Baškortostan	4 072 292	1 432 906	35,19 %	2 493 372	61,23 %	146 014	3,59 %	53	27	4	0	0	219	2	20 300	103 658	21 482	206	10	10	35	8	0	0	0
Belgorodin alue	1 532 526	1 404 653	91,66 %	126 712	8,27 %	1 161	0,08 %	28	41	11	0	0	55	2	392	154	212	176	7	4	75	4	0	0	0
Brjanskin alue	1 278 217	1 210 136	94,67 %	67 607	5,29 %	474	0,04 %	6	24	1	0	0	41	0	138	89	89	71	3	0	10	0	0	0	2
Burjatia	972 021	630 783	64,89 %	340 193	35,00 %	1 045	0,11 %	16	13	1	0	0	33	0	435	214	250	57	2	4	13	6	0	0	1
Dagestan	2 910 249	104 020	3,57 %	2 806 039	96,42 %	190	0,01 %	2	3	0	0	0	6	0	66	33	57	11	1	1	5	5	0	0	0
Habarovskin aluepiiri	1 343 869	1 183 292	88,05 %	157 626	11,73 %	2 951	0,22 %	23	23	1	0	0	89	2	1 702	431	504	121	16	7	24	6	0	0	2
Hakassia	532 403	427 647	80,32 %	102 551	19,26 %	2 205	0,41 %	81	13	0	0	0	219	0	1 124	444	212	103	0	1	3	2	0	0	3
Hanti-Mansia	1 532 243	973 978	63,57 %	506 535	33,06 %	51 730	3,38 %	137	75	8	0	0	124	2	4 936	7 289	3 098	4 498	19 068	10 977	53	1 438	0	0	27
Ingušia	412 529	3 215	0,78 %	409 288	99,21 %	26	0,01 %	0	1	0	0	0	1	0	9	7	7	1	0	0	0	0	0	0	0
Irkutskin alue	2 428 750	2 144 075	88,28 %	279 607	11,51 %	5 068	0,21 %	116	55	17	1	0	153	2	2 119	931	1 182	411	21	6	42	7	0	1	4
Ivanovon alue	1 061 651	962 219	90,63 %	96 421	9,08 %	3 011	0,28 %	14	41	0	2	0	42	0	1 243	715	398	522	8	5	19	2	0	0	0
Jamalin Nenetsia	522 904	312 019	59,67 %	160 078	30,61 %	50 807	9,72 %	78	23	3	1	0	61	1	1 257	2 078	583	5 270	9 489	166	35	29 772	2	0	1 988
Jaroslavlin alue	1 272 468	1 172 188	92,12 %	98 691	7,76 %	1 589	0,12 %	55	75	2	3	0	95	1	564	254	240	273	2	2	15	8	0	0	0
Juutalaisten autonom. alue	176 558	160 185	90,73 %	16 034	9,08 %	339	0,19 %	3	0	0	0	0	8	0	179	63	70	15	0	0	0	0	0	0	1
Kabardi-Balkaria	859 939	193 155	22,46 %	666 264	77,48 %	520	0,06 %	6	10	0	0	0	33	0	282	56	79	39	1	3	9	2	0	0	0
Kaliningradin alue	941 873	772 534	82,02 %	166 492	17,68 %	2 847	0,30 %	63	110	19	2	0	185	1	1 600	310	261	243	1	1	38	13	0	0	0
Kalmukia	289 481	85 712	29,61 %	203 359	70,25 %	410	0,14 %	4	0	0	0	0	73	0	84	99	90	50	3	2	2	3	0	0	0
Kalugan alue	1 010 930	869 031	85,96 %	140 119	13,86 %	1 780	0,18 %	20	37	4	0	0	42	0	1 066	227	214	154	0	5	11	0	0	0	0
Kamtšatkan aluepiiri	322 079	252 609	78,43 %	68 143	21,16 %	1 327	0,41 %	10	7	0	0	0	41	0	630	222	308	86	6	2	10	5	0	0	0
Karatšai-Tšerkessia	477 859	150 025	31,40 %	327 571	68,55 %	263	0,06 %	6	3	0	0	0	42	0	67	37	56	42	2	0	6	2	0	0	0
Karjala	643 548	507 654	78,88 %	76 924	11,95 %	58 970	9,16 %	8 577	45 570	3 423	19	0	156	8	534	242	182	232	6	1	16	4	0	0	0
Kemerovon alue	2 763 135	2 536 646	91,80 %	218 592	7,91 %	7 897	0,29 %	166	131	45	1	0	538	0	3 932	1 044	1 611	377	11	5	24	2	0	0	10
Kirovin alue	1 341 312	1 199 691	89,44 %	96 484	7,19 %	45 137	3,37 %	21	33	3	0	0	119	2	398	29 598	13 643	1 244	14	5	29	26	0	0	2
Komi	901 189	555 963	61,69 %	135 755	15,06 %	209 471	23,24 %	112	180	23	2	0	151	1	1 462	2 280	1 594	203 007	48	8	94	503	0	0	6
Kostroman alue	667 562	622 444	93,24 %	44 237	6,63 %	881	0,13 %	19	32	1	0	0	26	1	258	187	185	154	2	0	8	8	0	0	0
Krasnodarin aluepiiri	5 226 647	4 522 962	86,54 %	693 951	13,28 %	9 734	0,19 %	113	108	10	0	0	668	6	3 151	1 970	2 382	1 154	31	19	106	9	0	0	7
Krasnojarskin aluepiiri	2 828 187	2 490 730	88,07 %	319 619	11,30 %	17 838	0,63 %	303	68	7	4	0	2 346	2	4 295	3 314	2 032	467	14	6	38	3 633	221	807	281
Kurganin alue	910 807	823 722	90,44 %	84 162	9,24 %	2 923	0,32 %	14	16	2	0	0	33	0	691	311	1 579	206	24	13	7	24	0	1	2
Kurskin alue	1 127 081	1 036 561	91,97 %	90 006	7,99 %	514	0,05 %	12	18	1	0	0	27	0	199	79	77	68	5	2	22	3	0	0	1
Leningradin alue	1 716 868	1 485 905	86,55 %	219 255	12,77 %	11 708	0,68 %	4 366	1 345	1 380	169	33	772	17	1 465	755	754	565	11	12	39	23	0	1	1
Lipetskin alue	1 173 513	1 086 085	92,55 %	86 735	7,39 %	693	0,06 %	17	26	0	0	0	32	0	253	120	119	83	5	9	27	2	0	0	0
Magadanin alue	156 996	127 936	81,49 %	28 674	18,26 %	386	0,25 %	15	6	0	0	0	36	0	121	90	75	29	0	1	12	1	0	0	0
Mari	696 459	313 947	45,08 %	88 668	12,73 %	293 844	42,19 %	7	17	3	0	0	23	2	862	290 863	1 932	117	4	4	3	6	0	0	1
Mordva	834 755	443 737	53,16 %	57 559	6,90 %	333 459	39,95 %	13	13	2	0	0	15	0	333 112	153	106	39	3	0	2	0	0	0	1
Moskova	11 503 501	9 930 410	86,33 %	1 549 066	13,47 %	24 025	0,21 %	388	358	24	7	0	1 072	5	17 095	2 100	1 820	720	48	16	323	45	0	2	2
Moskovan alue	7 095 120	6 202 672	87,42 %	867 938	12,23 %	24 510	0,35 %	146	272	16	0	1	367	11	18 678	2 555	1 553	709	25	8	139	28	0	0	2
Murmanskin alue	795 409	642 310	80,75 %	144 668	18,19 %	8 431	1,06 %	273	1 376	82	4	0	103	1 599	1 625	852	599	1 727	9	3	30	149	0	0	0
Nenetsia	42 090	26 648	63,31 %	4 132	9,82 %	11 310	26,87 %	0	2	0	0	0	2	0	21	84	73	3 623	1	0	0	7 504	0	0	0
Nižni Novgorodin alue	3 310 597	3 109 661	93,93 %	174 088	5,26 %	26 848	0,81 %	42	69	6	0	0	87	5	19 138	6 415	685	369	8	2	17	4	0	0	1
Novgorodin alue	634 111	560 280	88,36 %	72 457	11,43 %	1 374	0,22 %	194	183	10	3	0	171	8	386	105	146	145	6	1	9	6	0	0	1
Novosibirskin alue	2 665 911	2 365 845	88,74 %	295 449	11,08 %	4 617	0,17 %	120	13	10	0	0	891	2	1 486	1 111	647	244	31	16	17	11	0	0	18
Omskin alue	1 977 665	1 648 097	83,34 %	323 870	16,38 %	5 698	0,29 %	202	51	1	0	0	2 082	0	1 209	541	763	710	60	26	27	21	0	2	3
Orenburgin alue	2 033 072	1 519 525	74,74 %	472 364	23,23 %	41 183	2,03 %	25	29	1	0	0	79	0	38 682	900	1 043	178	11	2	227	4	0	0	2
Orjolin alue	786 935	739 019	93,91 %	47 378	6,02 %	538	0,07 %	8	14	2	0	0	18	1	187	85	115	98	1	0	7	2	0	0	0
Penzan alue	1 386 186	1 165 668	84,09 %	165 253	11,92 %	55 265	3,99 %	23	31	2	0	0	26	0	54 703	177	200	85	2	2	12	2	0	0	0
Permin aluepiiri	2 635 276	2 191 423	83,16 %	335 650	12,74 %	108 203	4,11 %	106	67	6	0	0	101	1	1 431	4 121	20 834	81 440	27	23	15	26	0	0	5
Pietari	4 879 566	3 908 753	80,10 %	958 957	19,65 %	11 856	0,24 %	2 559	1 396	271	37	26	1 534	37	2 337	1 022	1 077	1 204	87	35	107	109	2	1	15
Pihkovan alue	673 423	616 432	91,54 %	55 366	8,22 %	1 625	0,24 %	212	100	9	2	0	625	3	226	107	126	197	3	1	13	0	0	0	1
Pohjois-Ossetia-Alania	712 980	147 090	20,63 %	565 547	79,32 %	343	0,05 %	6	5	0	0	0	32	0	116	84	57	24	1	2	16	0	0	0	0
Primorjen aluepiiri	1 956 497	1 675 992	85,66 %	276 292	14,12 %	4 213	0,22 %	25	15	8	0	0	239	0	2 223	776	693	142	13	4	62	12	0	1	0
Rjazanin alue	1 154 114	1 026 919	88,98 %	120 951	10,48 %	6 244	0,54 %	21	38	1	0	0	28	1	5 564	214	246	113	5	0	12	1	0	0	0
Rostovin alue	4 277 976	3 795 607	88,72 %	473 884	11,08 %	8 485	0,20 %	65	90	11	1	0	170	5	2 198	1 987	2 411	1 315	21	4	183	23	0	0	1
Saha (Jakutia)	958 528	353 649	36,90 %	602 240	62,83 %	2 639	0,28 %	126	17	4	0	0	53	0	1 523	455	290	117	5	5	18	23	0	1	2
Sahalinin alue	497 973	409 786	82,29 %	85 935	17,26 %	2 252	0,45 %	10	5	2	0	0	42	0	1 666	222	231	52	1	2	16	3	0	0	0
Samaran alue	3 215 532	2 645 124	82,26 %	499 848	15,54 %	70 560	2,19 %	72	107	7	0	0	250	0	65 447	2 982	1 237	376	18	12	43	9	0	0	0
Saratovin alue	2 521 892	2 151 215	85,30 %	354 821	14,07 %	15 856	0,63 %	52	36	3	0	0	157	1	10 917	2 927	1 345	308	4	4	90	11	0	0	1
Smolenskin alue	985 537	893 675	90,68 %	90 758	9,21 %	1 104	0,11 %	16	38	2	0	0	42	1	437	215	210	124	2	2	12	3	0	0	0
Stavropolin aluepiiri	2 786 281	2 232 153	80,11 %	550 692	19,76 %	3 436	0,12 %	40	40	2	0	0	339	3	1 250	544	759	332	10	2	104	9	0	0	2
Sverdlovskin alue	4 297 747	3 684 843	85,74 %	566 226	13,17 %	46 678	1,09 %	119	82	8	3	0	275	1	6 303	23 801	13 808	1 773	138	251	53	52	0	1	10
Taka-Baikalian aluepiiri	1 107 107	977 400	88,28 %	128 479	11,60 %	1 228	0,11 %	9	13	1	0	0	26	0	429	349	336	45	3	2	6	7	0	0	2
Tambovin alue	1 091 994	1 037 097	94,97 %	54 317	4,97 %	580	0,05 %	8	17	1	0	0	26	0	326	74	68	46	1	0	12	1	0	0	0
Tatarstan	3 786 488	1 501 369	39,65 %	2 222 951	58,71 %	62 168	1,64 %	39	73	2	0	0	93	0	19 156	18 848	23 459	451	2	8	31	4	2	0	0
Tjumenin alue	1 340 608	1 066 066	79,52 %	266 887	19,91 %	7 655	0,57 %	87	30	1	1	0	197	0	1 251	1 675	1 417	1 322	720	471	22	411	0	0	50
Tomskin alue	1 047 394	922 723	88,10 %	119 255	11,39 %	5 416	0,52 %	31	16	0	0	0	528	3	1 109	590	1 081	118	718	22	14	5	0	0	1 181
Tšeljabinskin alue	3 476 217	2 829 899	81,41 %	627 789	18,06 %	18 529	0,53 %	128	62	7	1	0	353	4	12 147	2 826	2 422	488	30	22	29	10	0	0	0
Tšetšenia	1 268 989	24 382	1,92 %	1 244 306	98,05 %	301	0,02 %	3	10	0	0	0	3	0	81	114	67	16	2	0	2	1	0	0	2
Tšukotka	50 526	25 068	49,61 %	25 205	49,89 %	253	0,50 %	1	3	0	0	0	1	0	41	152	20	11	1	1	0	22	0	0	0
Tšuvassia	1 251 619	323 274	25,83 %	911 096	72,79 %	17 249	1,38 %	18	28	0	0	0	22	1	13 014	3 648	332	164	11	2	7	1	0	0	1
Tulan alue	1 553 925	1 462 184	94,10 %	90 254	5,81 %	1 487	0,10 %	16	39	6	0	0	42	1	852	159	183	154	6	0	28	1	0	0	0
Tuva	307 930	49 434	16,05 %	258 320	83,89 %	176	0,06 %	0	2	0	0	0	45	0	56	32	33	7	0	0	1	0	0	0	0
Tverin alue	1 353 392	1 172 007	86,60 %	171 400	12,66 %	9 985	0,74 %	134	7 394	8	2	1	236	4	1 219	435	300	212	6	2	29	3	0	0	0
Udmurtia	1 521 420	912 539	59,98 %	186 646	12,27 %	422 235	27,75 %	32	16	0	0	1	49	0	913	8 067	412 695	432	11	7	5	4	0	0	3
Uljanovskin alue	1 292 799	901 272	69,71 %	351 044	27,15 %	40 483	3,13 %	17	29	4	0	0	211	4	38 977	658	367	195	6	3	9	3	0	0	0
Vladimirin alue	1 443 693	1 288 716	89,27 %	150 280	10,41 %	4 697	0,33 %	30	45	8	0	0	43	1	2 570	766	749	453	5	5	21	0	0	0	1
Volgogradin alue	2 610 161	2 309 253	88,47 %	291 474	11,17 %	9 434	0,36 %	52	52	5	0	1	140	1	2 273	4 233	2 150	400	15	6	47	14	0	43	2
Vologdan alue	1 202 444	1 112 658	92,53 %	87 899	7,31 %	1 887	0,16 %	167	149	412	0	1	60	8	283	192	218	353	3	3	23	15	0	0	0
Voronežin alue	2 335 380	2 124 587	90,97 %	209 268	8,96 %	1 525	0,07 %	16	32	1	0	0	73	2	785	253	199	134	2	1	17	8	0	1	1
Yhteensä	142 856 536	111 016 896	77,71 %	29 468 242	20,63 %	2 371 398	1,66 %	20 267	60 815	5 936	266	64	17 875	1 771	744 237	547 605	554 500	322 691	30 943	12 269	2 781	44 640	227	862	3 649

Katso myös

• Suomalais-ugrilaiset kansat – mitä, missä, milloin, miksi

Lähteet

• Laakso, Johanna (toim.): Uralilaiset kansat: Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2

Viitteet

1. Aiemmin fenno- tai finno-ugrilaiset kansat.
2. Suomalais-ugrilaiset kielet ja niiden puhujat: Johdanto M. A. Castrénin seura. Arkistoitu 7.7.2018. Viitattu 10.12.2009.
3. Suomalais-ugrilaiset ja samojedit eli uralilaiset kansat Viron kansallismuseo. Viitattu 10.12.2009.
4. Kielitoimiston sanakirja kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 24.6.2021.
5. Sukukansapäivän vieton toivotaan elpyvän ts.fi. 19.10.2014. Viitattu 14.7.2023.
6. Björkman, Hannu-Pekka: Me itämerensuomalaiset olemme Vesilinnun kansa, ja meillä on käytössä salainen ase www.eeva.fi. 30.6.2023. Viitattu 14.7.2023.
7. Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 14.7.2023.
8. Korhonen, Mikko: Uralin tällä ja tuolla puolen. Teoksessa Laakso 1991, s. 39.
9. Korhonen, Mikko: Uralin tällä ja tuolla puolen. Teoksessa Laakso 1991, s. 23.
10. Saarikivi, Janne: Substrata Uralica. Studies on finno-ugrian substrate in northern russian dialects. (Väitöskirja) Tartu: Tartu University Press, 2006. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.7.2009). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
11. Rahkonen, Pauli: Finno-Ugrian hydronyms of the River Volkhov and Luga catchment areas, s. 205-266. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja – Journal de la Société Finno-Ougrienne 93) Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 2011. artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 19.3.2013). (englanniksi)
12. Saarikivi, Janne: Itämerensuomalais-slaavilaisten kontaktien tutkimuksen nykytilasta sgr.fi. Viitattu 10.7.2020.
13. http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/karjalaa-osaavien-yhteiso-on-suuri/2065961 (Arkistoitu – Internet Archive)
14. Krauss, M. E. 1997. The indigenous languages of the North: A report on their present state. In H. Shoji and J. Janhunen (eds.), Northern minority languages: Problems of survival, pp. 1–34. Osaka and Fairbanks: National Museum of Ethnology and Alaska Native Language Center, University of Alaska Fairbanks.
15. Håkan Rydving: Language Proficiency and Ethnicity: The Sami Case (Publication. Edited by Takashi Irimoto, Takako Yamada) Senri Ethnological Studies (SES) No.66 Circumpolar Ethnicity and Identity. February 20, 2004. Viitattu 1.6.2014.
16. Demoskop Weekly No 543-544
17. Venäjän federaation tilastopalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
18. Venäjän federaation tilastopalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
19. Saarikivi, Janne: Suomen sukukielet ahtaalla Venäjällä. Helsingin Sanomat, 26.7.2007, s. A2.
20. Venäjän suomensukuiset kansat ovat edelleen vaaravyöhykkeessä Verkkouutiset. 15.12.2000. Viitattu 10.12.2009.
21. Saarinen, Sirkka: Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen (PDF) Auraica: Scripta a Societate Porthan edita. Vol. 1, 2008. Turku: Porthan-seura. Viitattu 10.12.2009.
22. Demoskop Weekly No 545-546

Kirjallisuutta

• Hajdú, Péter (toim.): Suomalais-ugrilaiset. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1975. ISBN 951-717-068-8
• Hakamies, Pekka: Ison karhun jälkeläiset. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 697) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998. ISBN 951-717-989-8
• Jokipii, Mauno (toim.): Itämerensuomalaiset: Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Jyväskylä: Atena, 1995. ISBN 951-9362-80-0
• Laakso, Johanna (toim.): Uralilaiset kansat: Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2

Aiheesta muualla

• Suomalais-ugrilaiset kielet ja niiden puhujat (Arkistoitu – Internet Archive). M. A. Castrénin seura.
• Alkukoti (Arkistoitu – Internet Archive). Suomalais-ugrilaisiin kieliin ja kansoihin keskittyvä lehti.