Alueen 194 226 neliökilometrin[7] pinta-ala vastaa laajuudeltaan 57 prosenttia Suomesta. Sverdlovskin alueella on mittaa lännestä itään noin 560 ja etelästä pohjoiseen 660 kilometriä.[5] Pinta-alasta 70,3 % on metsää, 21,1 % maatalousmaata, 3,5 % asutus- tai rakennusalueita, 2,2 % teollisuuden, liikenteen tai armeijan käytössä, 1,9 % on rajattu saastumisen tai muun syyn takia pois yleisestä käytöstä, 0,6 % on luonnonsuojelualueina ja 0,5 % vesistöjen peittämää.[5]
Ilmasto on mantereinen. Ilman keskilämpötila on tammikuussa −16...−20 celsiusastetta ja heinäkuussa +16...+19 astetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 500 millimetrin luokkaa.[5]
Alueen merkittävimpiin suojelualueisiin kuuluvat Denežkin kamenin luonnonpuisto, Visimskin biosfäärialue ja Pripyšmenskije boryn kansallispuisto.[8]
Historia
Sverdlovskin alue muodostettiin 1934 entisen Uralin alueen lounaisosasta. Sittemmin siitä on erotettu Permin alue.
Väestö
Sverdlovskin alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 4 297 747. Tällä väkiluvulla alue oli Venäjän viidenneksi väkirikkain federaatiosubjekti, edellään vain Moskova (11,50 milj.), Moskovan alue (7,10 milj.), Krasnodarin aluepiiri (5,22 milj.) ja Pietari (4,88 milj.).[1][5]
Alueen suurimmat kaupungit olivat (asukasluku 2010 väestönlaskennasta):
Lisäksi 28 975 ei ilmoittanut kansallisuuttaan.lähde?
Asukasluvun kehitys
Neuvostoliiton alkuvuosina nykyista Sverdlovskin aluetta edelsi pinta-alaltaan nykyisestä paljon laajempi, 327 400 neliökilometrin laajuinen alue. Tästä erotettiin sittemmin Permin alue. Laajemman alueen väkiluku oli 4 201 300 vuonna 1934.lähde?
Oheinen taulukko kuvaa Sverdlovskin alueen väkiluvun kehitystä vuosien 1959–2010 väestönlaskentojen pohjalta. Tänä aikana alue on pysynyt nykyisenkokoisena.
Vuonna 2012 julkaistiin laaja, Venäjän uskontoja ja kansallisuuksia myös alueellisesti kartoittanut Arena-kyselytutkimus. Sen mukaan Sverdlovskin alueen väestön uskonnollinen vakaumus oli seuraava:[14][15][16]
36 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut käytännössä mitään tiettyä uskontoa,
Sverdlovskin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Jekaterinburg (1924–1991 nimenä Sverdlovsk). Paikallishallinnosta vastaavat kuvernööri, alueduuma ja lakiasäätävän kokouksen edustajainhuone.lähde? Alueen ensimmäisenä kuvernöörinä toimi vuosina 1995–2009 Eduard Rossel. Nykyisin kuvernöörinä on Jevgeni Kuivašev.[2]
Alue on jaettu tavanomaisesta poikkeavasti paikallishallintoa varten ensin viiteen hallintopiiriin (ven.управленческий округ, upravlentški okrug), joiden alaisuuteen kaupunkipiirikunnat ja kunnallispiirit muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sijoittuvat.[17] Hallintopiirijaon ulkopuolella paikallishallinnossa toimivat Jekaterinburgin kaupunki ja neljä kaupunkipiirikuntaa.[18]
Talous
Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Sverdlovskin alue tuotti vuonna 2010 yhteensä 1 033,7 miljardia ruplan osuuden eli 2,76 % Venäjän federaation bruttokansantuotteesta. Tällä osuudella alue lukeutuu BKT:n kertymisessä Venäjän kärkikymmenikköön eli taloudelle merkittävimpiin federaatiosubjekteihin.[3] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 240 500 ruplaa eli noin 5 893 euroa.[1][4] Se on 92 % Venäjän keskiarvotasosta.
Alueen merkittävimmät teollisuudenalat ovat rauta- ja värimetallurgia sekä kaivos-, koneenrakennus-, kemian-, metsä-, puunjalostus-, paperi-, kevyt-, ja elintarviketeollisuus. Kaivosteollisuus tuottaa rautaa, kuparia, alumiinia, asbestia ja kivihiiltä. Maatalous on keskittynyt viljan viljelyyn ja karjanhoitoon.
↑ abEuro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 11.2.2013. (englanniksi)
↑Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
↑Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Sverdlovskin alueen yhteenveto s. 213. Tämä 240-sivuinen raportti on ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 21.12.2012. sreda.org. Viitattu 13.2.2013. (venäjäksi)
↑Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56 900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 18.12.2012. sreda.org. Viitattu 13.2.2013. (venäjäksi)