Männynleppärouskun lakki on suurimmillaan noin 15 senttiä leveä ja suppilomainen. Väriltään se on oranssinvärinen ja siinä on oransseja täplävöitä. Lakin reuna on nuorella sienellä sisäänpäin kääntynyt, mutta se oikenee sienen vanhetessa. Heltat ovat tiheässä ja myös oransseja. Heltat ja malto vihertyvät rikkoutuessaan. Täplikäs jalka on melko paksu ja ontto.[2]
Samankaltaiset lajit
Maitiaisnesteen vahvan värin vuoksi männynleppärouskua ei ole helppo sekoittaa muihin lajeihin, vaikka lakin väri yksilöiden välillä vaihtelee paljon. Sen lähilaji kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus) on kuitenkin hyvin samankaltainen ja männynleppärouskua yleisempi.[2][3] Männynleppärouskun maitiaisneste on kuitenkin aluksi porkkananpunaista ja kuivuessaan vihertyvää, kuusenleppärouskun maitiaisneste taas on aluksi porkkananpunaista, sitten viinipunaista ja lopuksi vihreää.[3] Kuusenleppärouskun jalassa ei myöskään ole oransseja täpliä ja sen jalka on pidempi ja ohuempi.[2]
Kasvuaika ja -paikka
Männynleppärousku kasvaa syksyisin paikoittain mäntymetsissä, usein kalkkipitoisella maalla. Sieni on harvoin yleinen.[2]
Käyttö ravinnoksi
Männynleppärousku on hyvä ruokasieni, mutta varsinkin alkusyksyisin usein täynnä sienisääskien toukkia. Sienen voi valmistaa suoraan ruuaksi, eikä sitä tule ryöpätä.[2] Sieni ei myöskään sovellu pitkään keitettäväksi vaan on parhaimmillaan nopeasti pannulla voissa pyöräytettynä.
Nimen tausta
Sana leppärousku on muinaissuomalainen eikä tarkoita sitä, että leppärouskut eläisivät symbioosissalepän kanssa, vaan sana leppä tarkoittaa verta, jolloin kyse on verirouskusta. Männynleppärousku on männyn juurisieni.[2][4]