PROFILBARU.COM

Rouskut
	; Harmaarousku
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumalliset Eucarya
Kunta:	Sienet Fungi
Kaari:	Kantasienet Basidiomycota
Alakaari:	Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka:	Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko:	Russulales
Heimo:	Haperot ja rouskut Russulaceae
Suku:	Rouskut Lactarius ; Pers.
Lajeja
	Haaparousku (Lactarius trivialis); Haarukkarousku (Lactarius insulsus); Harjasrousku (Lactarius mairei); Harmaarousku (Lactarius vietus); Isovoirousku (Lactarius scrobiculatus); Kaarnikkarousku (Lactarius brunneoviolaceus); Kalvashaaparousku (Lactarius utilis); Kangaspalsamirousku (Lactarius mammosus); Kangasrousku (Lactarius rufus); Karvarousku (Lactarius torminosus); Keltahelttarousku (Lactarius hysginus); Keltarousku (Lactarius repraesentaneus); Koivurousku (Lactarius resimus); Korpirousku (Lactarius uvidus); Korpivoirousku (Lactarius tuomikoskii); Kultarousku (Lactarius volemus); Kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus); Kuusenvyörousku (Lactarius zonarioides); Kääpiörousku (Lactarius omphaliformis); Lakkarousku (Lactarius cremor); Lakritsirousku (Lactarius helvus); Lapinrousku (Lactarius lapponicus); Lapinvuokkorousku (Lactarius dryadophilus); Lehtorousku (Lactarius bertilloni); Lehtovyörousku (Lactarius zonarius); Lepikkorousku (Lactarius obscuratus); Liiturousku (Lactarius vellereus); Lutikkarousku (Lactarius serifluus); Maitorousku (Lactarius pargamenus); Maksarousku (Lactarius badiosanguineus); Mustarousku (Lactarius necator); Männynleppärousku (Lactarius deliciosus); Männynrousku (Lactarius musteus); Nokirousku (Lactarius lignyotus); Nororousku (Lactarius hysginoides); Nurmirousku (Lactarius flexuosus); Oranssirousku (Lactarius mitissimus); Paljakkarousku (Lactarius pseudouvidus); Partarousku (Lactarius citriolens); Pikkurousku (Lactarius tabidus); Pippurirousku (Lactarius piperatus); Pohjanrousku (Lactarius subcircellatus); Punarousku (Lactarius lilacinus); Punatäplärousku (Lactarius controversus); Pyökinrousku (Lactarius blennius); Pyökkilehtorousku (Lactarius subdulcis); Pähkinänrousku (Lactarius pyrogalus); Rahkarousku (Lactarius sphagneti); Raidanrousku (Lactarius aspideus); Revonrousku (Lactarius fulvissimus); Rikkirousku (Lactarius chrysorrheus); Rutarousku (Lactarius lacunarum); Savurousku (Lactarius fuliginosus); Sikurirousku (Lactarius camphoratus); Sinappirousku (Lactarius flavidus); Sinileppärousku (Lactarius hemicyaneus); Sinipunarousku (Lactarius violascens); Suklaarousku (Lactarius moseri); Suomurousku (Lactarius spinosulus); Tammenrousku (Lactarius quietus); Tammensavurousku (Lactarius azonites); Torvivoirousku (Lactarius auriolla); Tundrarousku (Lactarius lanceolatus); Tunturipajunrousku (Lactarius salicisreticulatae); Vaivaispajunrousku (Lactarius salicisherbaceae); Valjurousku (Lactarius pallidus); Valkokarvarousku (Lactarius scoticus); Verirousku (Lactarius sanquifluus); Vesikehärousku (Lactarius aquizonatus); Vihervoirousku (Lactarius olivinus); Viitapalsamirousku (Lactarius glyciosmus); Villakarvarousku (Lactarius pubescens); Villavoirousku (Lactarius leonis); Voirousku (Lactarius scrobiculatus);
Katso myös
	Rouskut Wikispeciesissä; Rouskut Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Rouskut (Lactarius) on laaja helttasienisuku. Ne muistuttavat usein ulkoisesti lähisukulaisiaan, samaan Russulaceae-heimoon kuuluvia haperoita, mutta eroavat siinä, että vioitettaessa ne vuotavat maitiaisnestettä, jonka väri vaihtelee lajin ja iän mukaan; tyypillisesti rouskujen maitiaisneste kuitenkin on valkoista. Rouskulajeja tunnetaan maailmasta yli 300, Suomesta noin 70. Rouskuja on hyvin monen kokoisia ja -värisiä. Rouskut kasvavat pääasiassa metsässä, usein puiden juurisieninä. Elo-syyskuu on parasta rouskuaikaa.

Yleisinä ja satoisina rouskut ovat suosittuja ruokasieniä, joitain lajeja pidetään jopa herkullisina. Metsäntutkimuslaitoksen vuosina 2010-2012 tekemän tutkimuksen mukaan rouskut olivat suosituin ruokasieniryhmä, jota poimi yli 90% sienestäjistä.^[2]

Monet rouskut ovat kuitenkin sellaisinaan kirpeitä tai lievästi myrkyllisiä aiheuttaen vatsanväänteitä, ja ne on ryöpättävä ennen syömistä. Haaparouskulle suositellaan viiden minuutin keittoaikaa, kangas- ja karvarouskulle 10 minuuttia.^[3] Lakritsirouskun lievähkö myrkky ei välttämättä poistu ryöppäämällä, joten sen käyttämistä ei suositella. Lakritsirouskun tunnistaa kuitenkin helposti siitä, että sen maitiaisneste on kirkasta, eikä maitomaisen valkoista.^[4] Mustarouskun on epäilty olevan karsinogeeninen.^[5]

Jalorouskut

Nykytiedon valossa on rouskuista osa kuten kulta-, lehto-, liitu-, maito- ja pippurirousku katsottava eri sukuun kuuluviksi. Suvulle on annettu nimi jalorouskut (Lactifluus).^[6]^[7]

Ruoka- ja kauppasienet

Kauppasienet

Suomessa elintarviketurvallisuusvirasto Eviran määräyksellä 3/2007 määriteltiin haaparousku (Lactarius trivialis), kangasrousku (Lactarius rufus) ja karvarousku (Lactarius torminosus) kauppasieniksi. Kyseinen määräys oli voimassa 1.7.2012 saakka, jolloin kauppasieniasetus kumottiin. Tämän jälkeen Evira on pitänyt listaa suositeltavista sienistä.^[8]

Lactarius trivialis - haaparousku
Lactarius rufus - kangasrousku
Lactarius torminosus - karvarousku

Muut ruokasienet kuin kauppasienet

Ruokasieniä, joita ei ole määritelty kauppasieniksi ovat mm.

Lähteet

↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 3.9.2008
↑ Jari Miina, Mikko Kurttila ja Kauko Salo: Kauppasienisadot itäsuomalaisissa kuusikoissa – koealaverkosto ja tuloksia vuosilta 2010–2012 Metlan työraportteja 266. 2013. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 10.3.2017.
↑ Sienten käsittely Evira. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 10.3.2017.
↑ Lakritsirousku Luontoportti. Viitattu 10.3.2017.
↑ Mustarousku Luontoportti. Viitattu 10.3.2017.
↑ Johanna Mehtola: Mikä rousku!. Suomen Luonto 6, 22.8.2019, s. 21. Suomen luonnonsuojeluliitto.
↑ Luontoportti:Kultarousku
↑ Kauppasienet Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Arkistoitu 13.3.2017. Viitattu 10.3.2017.