Hänen äitinsä oli prinsessa Sophie Frederikke von Mecklenburg-Schwerin (1758–1794) ja isänsä Kristian VII:n velipuoli, Fredrik V:n poika perintöprinssi Frederik (1753–1805). Tosin on tunnustettu asia, että biologinen isä oli perintöprinssin adjutantti, hovimarsalkka Frederick von Blücher. [2] Hän oli viidestä lapsesta vanhin poika, joista nuorin veli, perintöprinssi Frederick (1792–1863) avioitui Fredrik VI:n tyttären prinsessa Carolinen kanssa.[3]
Kristian VIII sai perusteellisen koulutuksen historiasta ja kirjallisuudesta. Hän oli erittäin kiinnostunut kulttuurista ja tieteestä, ja hänen hallituskautensa hovi oli tärkeä osa Kööpenhaminan kulttuurielämää. Ulkomaanmatkoilla hän osti antiikin Kreikan aikaisia esineitä, jotka muodostavat nykyään Tanskan kansallismuseon klassisen kokoelman ytimen.[2]
Kruununprinssi
Norjan kuningas Kristian Fredrik 27-vuotiaana, J. L. Lund 1813Kruununprinssi Kristian Frederik 48-vuotiaana, Louis Aumont 1831
Kristian Frederik oli vielä Tanskan kruununprinssi ja hiljattainen Norjan käskynhaltija, kun hän hyväksyi Norjan itsenäisyysryhmän valintansa Norjan kuninkaaksi vuonna 1814, joka kieltäytyi tunnustamasta Norjan luovuttamista Ruotsille. Johdettuaan turhaa vastarintaa ruotsalaisia vastaan Kristian joutui kuitenkin luopumaan kruunusta. Kristianin liberaalit sympatiat ilmenivät selvästi tuolloin, ja kun hän palasi Tanskaan, konservatiiviset valtion virkamiehet suhtautuivat häneen epäluuloisesti. Siksi hän pysyi poissa julkisista asioista vuoteen 1831 asti, jolloin hän liittyi valtaneuvoston jäseneksi.[1]
Kuningas Kristian VIII, J. V. Gertner 1845
Kuningas
Kristian VIII nousi Tanskan valtaistuimelle vuonna 1839. Edellinen kuningas Fredrik VI oli Kristianin serkku, ja Fredrik V hänen isoisänsä. Norjan valtakautensa aikana hän oli ilmaissut liberaaleja näkemyksiä. Liberaalit piirit toivoivat hänen antavan maalle perustuslain ja siirtyvän itsevaltiudesta moderniin perustuslailliseen monarkiaan. Tanskan kuninkaaksi noustuaan hän oli kuitenkin paljon konservatiivisempi ja suostui vain vähäisiin hallinnollisiin uudistuksiin.[4] Hän kuitenkin uudisti vankilajärjestelmän ja palautti Islannin Althingin (parlamentin) vuonna 1843.[1]
Kristian VIII:n ja Caroline Amalien kruunaus Fredriksborgin linnan kappelissa, Joseph-Désiré Court 1841
Avioliitot ja lapset
Kruununprinssi Kristian avioitui vuonna 1806 serkkunsa, herttuatar Charlotte Frederika von Mecklenburg-Schwerinin (1784–1840)[5] kanssa, ja heille syntyi poika, josta tuli kuningas Fredrik VII. Avioliitto purkautui vuonna 1810, kun paljastui, että Charlottella oli suhde sveitsiläisen säveltäjä Édouard Du Puyn kanssa.[6][2]
Kristianilla oli kymmenen aviotonta lasta, joista hän huolehti hyvin. Monista rakastajattarista nimeltä tiedetään Elise Ahlefeldt-Laurvig (1788-1855), Johanne Marie Brandvold (Eide), Mine Bügel, Johanne Buchwaldt, Amalie Jensen, Mathilde Winding ja Sophie Frederikke Kraft (1785-1845). Lisäksi monet naiset mainitaan nimikirjaimilla kuninkaan päiväkirjoissa. Vain niissä tapauksissa, joissa syntyi lapsi, voi olla varma, että kuninkaan suhde oli luonteeltaan seksuaalinen.[8]
↑Thorsøe, Alexander: "Christian VIII, Konge". Teoksessa: Bricka, Carl Frederik (toim.). Dansk Biografisk Lexikon, tillige omfattende Norge for Tidsrummet 1537-1814. Vol. III. (1. painos). København: Gyldendal 1889. s. 515-522.
.svg){kind=small}
