King Edward VII -luokka oli kahdeksan Britannian kuninkaallisen laivaston taistelulaivan muodostama alusluokka, jonka alukset laskettiin vesille vuosina 1903-1905.
Vuosien 1892-1893 laivasto-ohjelmasta vuosien 1900-1901 laivasto-ohjelmaan oli Britannian kuninkaallisen laivaston suurta rakennuskautta. Kaikki Sir William Whiten suunnittelemien ensimmäisen luokan taistelulaivojen alusten pääaseina oli neljä 12 tuuman (305 mm) tykkiä perään- ja keulaan sijoitetuissa kaksoistykkitorneissa tai oikeammin katetuissa barbeteissa. Alusten apuaseina oli kaksitoista kuuden tuuman (152 mm) tykkiä keskilaivaan pää- ja yläkansille sijoitetuissa kasemateissa. Alukset olivat siten maailmanmerien valtiaita ja useat ulkovaltojen suunnittelijat kopioivat niissä toteutettuja innovaatioita. Ulkoisesta samankaltaisuudesta huolimatta alusluokissa toteutettiin erilaisia parannuksia kuten viimeiset Majestic-luokan alukset kykenivät lataamaan tykkinsä ilman latausasemaan siirtämistä, vuosien 1896-1897 Canopus-luokka varustettiin Krupp-panssaroinnilla sekä vesiputkihöyrykonein ja vuosien 1897-1898 Formidable-luokassa otettiin käyttöön paksumpi panssari sekä parannellut tykkimallit.[1]
Vuonna 1897 ulkovallat saivat kurottua etumatkan kiinni. 1890-luvun lopulla Ranskan merivoimien alusten 12 tuumaiset oli sijoitettu torneihin, mutta alukset olivat pienempiä kuin brittien vastaavat ja niiden apuaseet olivat keveämpiä. Venäjä keisarikunnan laivasto valmisti joitakin loistavia aluksia lukuisten heikompien ohella. Yhdysvaltain laivasto ei ollut muodostanut aluksistaan yhtä kiinteitä luokkia kuin britit, mutta he pyrkivät luomaan laivastolleen riittävän määrän vahvasti panssaroituja ja aseistettuja aluksia. Italia laivasto, jolla oli käytössään runsaasti brittiteknologiaa, kärsi rahoitusvaikeuksista kyeten valmistamaan ainoastaan kaksi hidasta toisen luokan taistelulaivaa 1890-luvun alussa. Maa teki kuitenkin 1896-1897 aiemmasta politiikastaan poiketen päätöksen kahdesta suuresta, erittäin raskaasti aseistetusta ja nopeasta taistelulaivasta. Periaatteessa RN Benedetto Brin ja RN Regina Margherita olivat vain hieman suurempia kuin Canopus-luokan alukset, mutta nopeampia, raskaammin panssaroituja sekä samoin aseistettuja lisättynä neljällä 8 tuuman tykillä.[1]
Helmikuussa 1899 (lähes budjettikauden lopulla) Amiraliteetti tilasi Vickersiltä koeammuntoihin prototyypin 7,5 tuuman tykistä. Kaliiperi oli laivastolle uusi ja vastasi Ranskan merivoimien käytössä olevaa 194 millimetrin tykkiä. Kahdeksan tuuman tykkiin nähden suunnitellulla tykillä oli etunaan se, että sillä voitiin korvata kuusituumaiset yhden suhde kahteen. Samoin ammusten kuljettaminen oli mahdollista kahdella miehellä.[1]
HMS King Edward VII – HMS Commonwealth - HMS Hindustan – HMS Britannia - HMS Dominion – HMS New Zealand - HMS Africa – HMS Hibernia