Kote-lyönti. Kyseenomainen tekniikka kuuluu shikakewaza-ryhmään eli peruslyöntitekniikoihin. Kote-lyönti suoritetaan kote-hanskan varteen; ei rystysille tai suojaamattomaan käsivarteen.Kendōn 2005 SM-joukkuekilpailun palkitut FKA:n kendōn joukkue-SM-kisoissa 26. helmikuuta 2005Ulvilassa Kendō shiai. Tuomarit liputtavat pisteen punaiselle kilpailijalle kendōn yksilö-SM-kisoissa Helsingissä joulukuussa 2002.
Kendō (jap.剣道, kendō) on japanilaiseenmiekkailuun pohjautuva kamppailulaji. Suomessa kendōta on harjoitettu vuodesta 1986 lähtien. Suomessa oli vuoden 2009 lopussa yli 1000 kendōn harjoittajaa ja yhteensä 23 kendō-seuraa 20. paikkakunnalla. Lisäksi Suomen kendoseurojen keskusliittoon (FKA) kuuluu viisi iaidō-seuraa, joissa ei harjoitella kendōta. Suomen kendoseurojen keskusliitto ry on SLU:n jäsen. [1]
Suomen ensimmäisen kendō-leirin järjesti Porvoossa vuonna 1986 sikäläinen kyūdō-seura Heiwa No Yumi (nyk. Yosaiki ry.) Ajatuksen kendō-leirin pidosta saivat porvoolaiset Mitsuo ja Tarja Takayama. Kouluaikoinaan kendōta Japanissa harjoitelleen Mitsuo Takayaman vaimo Tarja oli kyūdō-harrastuksessaan tutustunut leireillä kyūdō-opettaja Feliks Hoffiin, jolla oli myös 4.dan kendōssa.[2],[3] Heiwa No Yumi r.y. otti heti leirin jälkeen kendoryhmän seuraansa muuttuen samalla monilajiseuraksi jonka nimeksi vaihdettiin Yosaiki. Tämä tapahtui 10.11.1986. Seuraavat kendō-seurat perustettiin Helsinkiin ja Turkuun. Hoff-sensein hoitaessa kyūdō-ryhmää, Angela Neumeister kävi vetämässä leirejä säännöllisesti 1980-luvun lopun Suomessa. Vuonna 1990 Japanin kendōliitto ZNKR osoitti Suomelle sen, mitä oltiin kaivattu: ensimmäisen vuotuisen kendō-opettajan Tōru Takahashin (tuolloin 6. dan), joka oli Tokion musiikki- ja taidekorkeakoulun kendō-opettaja. Hän ja muut Japanista vierailleet ZNKR:n lähettämät kendō-opettajat kehittivät merkittävästi Suomen kendōta [2] . Nykyisin Suomen kendoseurojen keskusliitossa on 28 jäsenseuraa 23 eri paikkakunnalla ja jäseniä liiton seuroissa yhteensä noin 1000 henkeä. Suurimpana kendō-kaupunkina mainittakoon Helsinki, jossa toimii jopa neljä Kendoliiton seuraa, joista kolmessa harjoitellaan kaikkia Kendoliiton kolmea miekkailulajia, kendōta, iaidōta ja jōdōta, ja neljännessä pelkästään iaidōta. Merkittävän laajentumisen kendō koki Suomessa vuonna 1999, jolloin toiminta aloitettiin Oulussa. Sieltä kendō on levinnyt ensin Kokkolaan, ja hieman myöhemmin myös Tornioon ja Kannukseen. Torniossa on tiettävästi maailman pohjoisin kendoseura.
Kendō-leirit tärkeä osa harjoittelua
Kendō-opettaja Saburō Iwatate (kolmas vasemmalta eturivissä) ja hänen sensei-opettajaryhmänsä FKA:n kendō-leirillä Kisakeskuksessa 11.–13. helmikuuta 2005Pohjan kunnassa
Leireily on olennainen osa suomalaista kendōn harjoittelua. Suomessa järjestetään säännöllisesti useita kansallisesti tärkeitä leirejä, kuten Pori Jazz -festivaalin aikaan järjestettävä kesäinen Pori Jazz -kendōleiri, syystalvesta järjestettävä Helsinki-kendōleiri ja alkukesästä järjestettävä kyū-väelle suunnattu Linnakendō-leiri. Näille hakeutuu väkeä Suomen kaikista kendō-seuroista. Kendō-seurat järjestävät myös pienimuotoisempia leirejä.
Kendōssa kehittyminen vaatii harjoittelua monien erilaisten ihmisten kanssa. Näin vältetään haitallisten maneerien kehittyminen. Tämä toteutuu hienosti kendō-leireillä. Kendō-leireille on usein hankittu opettajia ulkomailta: varsinkin Japanista, mutta myös muualta. Opettajat tuovat usein mukanaan omia oppilaitaan, jotka myös monipuolistavat harjoittelua leireillä.
Kendō-leireillä on usein erilaisia teemoja kendōhon liittyen, ja niissä saatetaan harjoitella myös muita Suomen kendoliiton seuroissa harjoitettavia lajeja, kuten ZNKR jōdōta, ZNKR iaidōta tai näihin liittyviä koryū-lajeja. Kendō-leireillä järjestetään myös pääsääntöisesti kaikki Suomessa suoritettavat kendōn tasokokeet dan-arvoissa. Tällöin paikalle on saatu riittävä määrä graduointiraatiin tarvittavia edistyneitä, korkean dan-arvon kendō-harrastajia.
Suomen kendō-maajoukkueen menestys
Suomi on useasti kunnostautunut kansainvälisissä kendō-kilpailuissa, vaikka kendōta harrastavien määrä ei Suomessa ole kuin marginaalinen verrattuna valtalajeihin.[4] Taulukossa olevat lyhenteet WKC ja EKC tarkoittavat World Kendo Championships - (Kendōn maailmanmestaruuskisat) ja European Kendo Championships (Kendōn EM-kisat) -kisoja. Maailmanmestaruuskisat järjestetään kolmen vuoden välein. Euroopanmestaruuskisat järjestetään maailmanmestaruuskisojen välivuosina. Kunakin vuonna järjestetään vain joko WKC tai EKC -kilpailut. [2]
Johanna Pitkänen (Rendaino) ja Markus Lyyrtö (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon Emilia Vuorinen (KKTI) oli naisten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa.
Naisten joukkue voitti pronssia. Mia Raitanen (KKTI) naisten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa Johanna Pitkänen (Rendaino) ja Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
Sakari Jokinen (HY-kendoseura) ja Otto Seppänen (HY-kendoseura) saivat miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinnot.
2014
EKC
26.
20150
WKC
16.
Japani
kioo
2016
EKC
27.
2017
EKC
28.
2018
WKC
17.
Etelä-Korea
Incheon
(* 1997 WKC ei vielä sisältänyt naisten MM-kisaa, vaan sen sijaan käytiin erikseen kansainvälinen naisten turnaus. Lähteenä käytetty kisajulkaisua.)
Suomalainen kendōmaajoukkue 1999
kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Kääriäinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Porevuo |
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Nurminen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Pienimaa | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Ruuhilahti | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki |
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Uusisalo |
Suomalainen kendōmaajoukkue 2000
kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Kääriäinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Porevuo | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Turunen
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Juhola | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Jääskeläinen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Pienimaa | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Ruuhilahti | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki |
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Joukkueenjohtaja Uusisalo |
Manageri Lehtinen |
Suomalainen kendōmaajoukkue 2001
kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Kääriäinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Porevuo | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Turunen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Pitkänen
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Juhola | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Heino | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Nurminen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki |
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Joukkueenjohtaja Lehtinen |
Kendōssa otellaan suomenmestaruuksista kolmessa luokassa: aikusten ja alle 18-vuotiaiden yksilöluokissa sekä viisihenkisten joukkueiden luokissa.
Kendōn joukkuesuomenmestaruus
Joukkuemsuomenmestaruuskilpailuissa tellaan viisihenkisillä joukkueilla, mutta joukkueen maksimikokoonpano on 7 henkeä. Kilpailujen alaikäraja on 16 vuotta, mutta niissä ei ole määriteltyä kyū-/dan-arvorajaa. Ottelijat ja ottelujärjestys pitää ilmoittaa ennen ottelua. Kilpailuissa on poolikarsinta, josta kunkin poolin kaksi parasta etenee pudotuspeleihin. Sekajoukkueet ja kokoomajoukkueet sallitaan.
Kendōn yksilösuomenmestaruus
Kendōn yksilösuomenmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseuroissa olevat kendōkat, jotka ovat FKA:n tasokokeissa graduoineet vähintään 1. kyūn . Naiset ja miehet ottelivat samassa sarjassa vuoteen 2007 asti.
Kendōn naisten yksilösuomenmestaruus
Kendōn naisten yksilösuomenmestaruuskilpailu on järjestetty yli 18-vuotiaille vuodesta 2008 lähtien. Osallistujilta vaaditaan vähintään kendōn 3. kyū.
Kendōn miesten yksilösuomenmestaruus
Kendōn miestenyksilösuomenmestaruus on järjestetty yli 18-vuotiaille vuodesta 2008 lähtien. Osallistujilta vaaditaan vähintään kendōn 1. kyū.
Kendōn alle 18-vuotiaiden yksilösuomenmestaruuskilpailu
Kendōn alle 18-vuotiaiden yksiläsuomenmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan FKA:n jäsenseuroissa olevat, kilpailupäivänä alle 18-vuotiaat kendōkat ilman tasorajoitusta. Pojat ja tytöt ottelevat samassa sarjassa.
Japanin kendō-liitto on pitänyt yllä käytäntöä lähettää Suomeen vuosittain keskuudestaan kendō-opettajan ohjaamaan Suomen kendōn kehittymistä.[5] Alkunsa tämä käytäntö on saanut 1980-luvun lopulla Suomen kendōkoiden ZNKR:lle lähettämästä kirjeestä, jossa he pyysivät kendō-ohjausta Suomeen, koska harjoittelivat Suomessa omillaan ilman esikuvaa tai ohjausta. Kirjeen vaikutus oli ilmeinen, koska se näytettiin Daishachirō UematsulleJapanin kendō-liiton (ZNKR) tiloissa, kun hän oli saanut komennuksen saapua sotilasasiamieheksi Japanin Suomen suurlähetystöön vuonna 1986. Suomen kendōn tultua ”täysi-ikäiseksi” 20 vuoden ”sensei-lähetyksen” jälkeen 2006 ZNKR lopetti kyseisen toiminnan osin taloudellisten ja osin muiden syiden vuoksi. Kuitenkin vuonna 2009 FKA sai vieraakseen taas, pitkällä pestillä, Suomessa vierailevan kendō-opettajan.
Japanin kendō-liiton tuki Suomen kendōlle
ZNKR:n apu Suomen kendōlle on ollut erittäin hyödyllinen ja tuloksekas. FKA, Suomen kendō-seurat ja suomalaiset kendōn harjoittajat ovat sen ansiosta solmineet tiiviit ja lämpimät suhteet lukuisiin lajin opettajiin Japanissa, tehneet vastavierailuja näiden harjoitussaleille ja järjestäneet jopa yksityisiä vierailuja, joissa tuttu opettaja on matkustanut Suomeen opettajatoveriensa ja joidenkin oppilaidensa kanssa varta vasten järjestetylle leirille. Näitä opettajia on myös menestyksekkäästi kutsuttu ohjaamaan suuria kansallisia leirejä, jotka korkealuokkaisen japanilaisen ohjauksen ansiosta ovat muuttuneet kansainvälisiksi kendō-leireiksi. Maiden välinen kendō-yhteistyö ja -ystävyys ovat siten merkittävästi ZNKR:n ”sensei-lähetyksen” ansiosta syventyneet.[6]
Daihachirō Uematsu – ensimmäinen japanilainen opettaja
Ensimmäinen ZNKR:stä valtuutuksensa saanut kendō-opettaja oli Japanin suurlähetystössä vuosina 1987–1990sotilasasiamiehenä työskennellyt eversti Daishachirō Uematsu (tuolloin 5. dan), joka kolmen vuoden ajan opetti ja pohjusti Suomen kendōn kehitystä omalla vapaa-ajallaan [2] Uematsun komennuksen päätyttyä ZNKR aloitti ohjelman, jossa Suomeen lähetettiin joka vuosi kendō-opettaja noin kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Jäätyään eläkkeelle Japanin itsepuolustusvoimista (kenraalievp) ja palveluksen jälkeisestä siviilityöstään Uematsu-sensei muutti syystalvella 2012 Turkuun.
Vuosi
Nimi
Dan-arvo (vuonna, jona opettaja on toiminut Suomessa)
Takahashi on syntynyt Ōitan prefektuurissa vuonna 1950. Hän opiskeli 1872 perustetussa Tokion kasvatustieteellisessä korkeakoulussa (nykyään Tsukuban yliopisto) ja suoritti siellä kandidaatin tutkinnon 1973 ja maisterin tutkinnon 1976. Hän tutki maisteriopinnäytetyössään kendōta, ja toimi Tokion taidekorkeakoulun apulaisprofessorina vuodesta 1994 ja professorina vuodesta 2002[7]
Vuoden 2004 huikea kasvu harrastajamäärissä on ymmärrettävä Viimeinen samurai -elokuvan herättämällä kiinnostuksella samuraikulttuuriin. Myös peruskursseilla aloittavien kertoman mukaan Tähtien sota -elokuvan osilla I, II ja III on ollut selkeää vaikutusta kiinnostumiseen kendōsta. Huomattavaa on myös se, että suurin osa uusista harjoittelijoista on jäänyt lajin pariin. (FKA:n jäsenlaskutavassa on kuluvan vuoden peruskurssilaiset laskettu myös mukaan kuluvan vuoden jäsenmääriin.) Kymmenessä vuodessa (1996–2006) Suomen kendoliiton jäsemäärä on yli kolminkertaistunut ja dan-arvon saavuttaneiden kendōkoiden määrä nelinkertaistunut.
kendōn dan-arvoisten määrä 100 000 suomalaista kohti
1989
-
-
2
0
1990
-
-
7
5
1991
-
-
7
0
1992
-
-
12
5
1993
-
-
14
2
Suomi isännöi kendōn euroopanmestaruuskilpailut Turussa
1994
-
-
17
3
1995
-
-
23
6
1996
204
-
-
29
6
15,2
4,0
0,6
Kendoliitto 10 vuotta
1997
191
-13
-6,4
42
13
22,0
3,7
0,8
1998
186
-5
-2,6
48
6
25,8
3,6
0,9
1999
230
+44
23,7
52
4
22,6
4,4
1,0
2000
333
+103
44,8
54
2
16,2
6,4
1,0
2001
378
+45
13,5
67
13
17,7
7,3
1,3
2002
431
+53
14,0
76
9
17,6
8,3
1,5
2003
454
+23
5,3
90
14
19,8
8,7
1,7
2004
699
+245
54,0
95
4
13,6
13,3
1,8
2005
726
+27
3,9
104
9
14,3
13,8
2,0
2006
660
-66
-9,1
121
17
18,3
12,5
2,3
Kendoliitto 20 vuotta
2007
749
+89
13,5
141
20
18,8
14,4
2,7
2008
798
+49
6,5
156
15
19,5
15,0
2,9
Suomi isännöi kendōn euroopanmestaruuskilpailut Helsingissä
2009
1135
+337
42,2
166
10
14,6
21,2
3,1
2010
753
-382
-33,7
184
18
24,4
13,4
3,4
2011
787
+34
4,3
190
6
24,1
14,6
3,5
Kendoliitto 25 vuotta
2012
724
-63
-8,7
205
15
28,3
13,3
3,9
2013
-
-
-
217
12
-
-
-
Kendōn vyöarvojen graduointi Suomessa
Suomen kendoseurojen keskusliitto järjestää Suomessa mahdollisuuden suorittaa tasokokeessa kendōn dan-arvoja kolme kertaa vuodessa (noin 4 kuukauden välein). Tasokokeissa suoritettavat graduoinnit on järjestetty EKF:n luvalla ja EKF:n dan-tasokoe-vaatimusten mukaan. Suoritetut dan-arvot pätevät kansainvälisesti. Kyū-arvoja voidaan suorittaa Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseuroissa FKA:n sääntöjen mukaan.[2]
Suomalaiset dan-arvot kendōssa
Vuosi
Tietolähde
1. dan
2. dan
3. dan
4. dan
5. dan
6. dan
Renshi
7. dan
Kyoshi
Yhteensä dan-arvon graduoineita harjoittelijoita kendōssa
Suomen kendoseurojen keskusliitto on suomalaisten kendō-seurojen kattojärjestö. Kendoliiton lajivalikoimaan kuuluvat kendō, ZNKR iaidō ja ZNKR jōdō. Liittoon kuului 2007 alussa 19 kendō-seuraa, joista kaikissa harjoiteltiin kendōta, mutta iaidōta ja jōdōta vain joissain. 2013 kendoliitossa on jäsenenä 31 seuraa Jäseniä Suomen kendoseurojen keskusliitossa oli vuoden 2006 päätyttyä 660 henkeä.[8]
Suomalaiset kendō-seurat ja urheiluseuroissa jaoksina tomivat kendō-ryhmät
Suomessa toimii sekä erityisiä kendō-seuroja että muissa budō- ja urheiluseuroissa toimivia kendō-jaoksia.
(Huomaa, että vaikka taulukossa näkyy kyseisen kendō-seuran virallinen rekisteröintipäivämäärä, on kendō-toiminta usein alkanut seurassa jo ennen virallista rekisteröintiä. Kendō-seurojen nimet on kirjoitettu niin kuin ne on rekisteröity yhdistysrekisteriin.[9])
Turun kendōseura Rendaino ry on Suomen ensimmäisiä kendō-seuroja. Rendainossa harjoitetaan sekä kendōta että jōdōta.
Ki-Ken-Tai-Icchi
Helsingin kendōseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry eli KKTI on pääkaupunkiseudun vanhin kendō-seura. KKTI on Suomen suurin kendōseura ja yksi Euroopan suurimmista seuroista jäsenmäärältään ja toiminnaltaan. KKTI:ssä harjoitellaan kendōta, ZNKR iaidōta, ZNKR jōdōta ja atarashii naginataa. KKTI-kendōn pääohjaajina toimivat 7. danin kendōka Markus Frey ja 7. daninMikko Salonen. Lisäksi seurassa on useita 5. danin ja 4. danin kendōkoita. Monet Suomen kendōn maajoukkueessa olleet ovat peräisin KKTI:stä. Seura on saavuttanut monia kendōn yksilö- ja joukkuesuomenmestaruuksia.
Iaidōta ja jōdōta on harjoiteltu seurassa aktiivisesti 2000-luvun alusta lähtien. Atarashii naginata -harjoittelua on kokeiltu vuodesta 2009 alkaen.
Porin Kendoseura Dai Kuma Ken Kai ry toimii Porin kaupungissa. Se tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden harjoitella kendōta, iaidōta ja seitei jōdōta. Seuran toiminta alkoi 11.1.1992, jolloin järjestettiin Porin ensimmäinen kendōn alkeiskurssi. Seuran puheenjohtajana useita vuosia toiminut Ari Lehtinen toimi vuodesta 2001 vuoteen 2009 myös Suomen kendoseurojen keskusliiton hallituksen puheenjohtajana.
Porin Kendoseuran jäseniä on vuosien varrella nähty sekä naisten että miesten kendōmaajoukkueiden jäseninä. Se on menestynyt myös suomenmestaruuskisoissa. Seuran jäsenistä SM-kultaa ovat voittaneet Kari Ruuhilahti vuonna 1996 sekä Ari Kyläniemi vuonna 2005. Pertti Kyläniemi on sijoittunut useana vuonna SM-kisojen kahden parhaan joukkoon ja voittanut kahdesti arvostetun dan-cupin.
Seuran perustamisvuodesta asti joka kesä Porissa pidetty Pori Jazz-Kendoleiri on kasvanut kansainväliseksi suurleiriksi, joka kattaa nykyisin myös iaidōn ja jōdōn. Vuonna 2020 leiriin liittyy myös seuran uusi laji, Sports Chanbara.
Kendōn harjoittelu Tapanilan Erässä aloitettiin syksyllä 1997, jolloin Erä Ken Kai kendō-jaoksen ensimmäinen alkeiskurssi alkoi.[10] Nykyisin Erä Ken Kai järjestää kendōn alkeiskursseja kaksi kertaa vuodessa. Edistyneemmät harjoittelevat ympäri vuoden urheilukeskuksen aukioloaikoina. Keskimääräinen kendōn harjoittelun aloittaja Erässä on 30–40-vuotias mies, mutta viime aikoina on yleistynyt se, että vanhemmat aloittavat harjoittelun yhdessä lastensa kanssa.
Kotkan kendoseura Gu Do Ken Kai
Kotkan kendoseuran perusti Matti Tulikoura vuonna 1998. Hänen neuvokkuutensa ansiosta kotkalaiset pääsivät harjoittelemaan kendoa Saaripirtille, jonka lankkulattia ja hirsiseinät tekevät siitä ihanteellisen kendon harrastamiseen. Ensimmäisenä vuonna seurassa vieraili japanilainen Wataru Kondo sensei (tuolloin kendo 7.dan), joka antoi uutukaiselle seuralle nimen Gu Do Ken Kai, “ainaisen etsimisen ja tiedonnälän miekkakoulu”. Seuran puheenjohtajana toimi vuosina 1999-2008 Suomen maajoukkueenkin jäsenenä ollut Jari Heino, jonka johdolla kotkalaiset ottivat pronssia SM-kisojen joukkuesarjassa 2001 ja 2003. Vuodesta 2010 seuran puheenjohtajana on toiminut Aleksi Laine, jonka aikana seurassa on panostettu etenkin tiedottamiseen ja järjestetty Kotkassa useita isoja kendotapahtumia (Kyu Cup 2013 ja Liiton Kevätleiri 2014, 2017, 2018 ja 2022). Vuodesta 2012 lähtien seurassa on Jarno Redsvenin johdolla järjestetty kendoharjoituksia myös junioreille ja kotkalaiset ovat voittaneet useampaankin otteeseen SM-kultaa juniorisarjoissa. Nykyisin seurassa harjoitellaan kendon lisäksi Sports Chanbara -pehmomiekkailua ja Suiō-ryū iai kenpōa.
Leppävaaran budoseura ry
Leppävaaran budoseura on 19. lokakuuta 2004 perustettu espoolainen budō-seura, joka liittyi Suomen kendoliittoon 2006. Seurassa harjoitellaan iaidōta, kendōta ja jōdōta. Seuran kotipaikka on Leppävaara ja se on Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseura.
Helsingin Yliopiston Kendoseura
Helsingin Yliopiston Kendoseura perustettiin vuonna 1998. Se on Suomen ensimmäinen akateeminen kendō-seura. Helsingin Yliopiston Kendoseuralla on useita jäseniä Suomen kendō-maajoukkueessa ja maajoukkueringissä.
Tornion kendōseura Tenshu Ken Kai
Tornion kendōseura Tenshu Ken Kai on perustettu 2004. Tornion kendōseura toimii yhteistyössä Oulun ja Luulajan kendōseurojen kanssa. Tenshu Ken Kai on tiettävästi maailman pohjoisin kendōseura. Rovaniemellä oli kendōtoimintaa vuosina 2007-2008 Tornion ja Oulun seurojen tukemana. Toiminta kuitenkin loppui paikallisen vastuuhenkilön puutteeseen.
Sei Shin Ken Kai ry
Sei Shin Ken Kai ry (jap.誠心剣会) on Seinäjoella vuodesta 2012 toiminut kendoseura joka merkittiin yhdistysrekisteriin 26. maaliskuuta 2013. Seura on hakenut FKA:n jäsenyyttä ja hyväksyttäneen keväällä 2013.
Lähteet
Salonen Mikko: Nippon kendo kata : johdatus japanilaiseen miekkailuun. Mikkomies, 2010. ISBN 978-952-92-6894-8
