Taipei

Taipei
(臺北市)
Kuvakollaasi Taipeista.
Kuvakollaasi Taipeista.
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Taipei

Koordinaatit: 25°02′0″N, 121°38′0″E

Valtio Taiwan
Hallinto
 – Pormestari Chiang Wan-An[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 271,8 km²
Väkiluku (2023) 2 508 894
 – Väestötiheys 9 234 as./km²
Aikavyöhyke UTC+8









Taipei[2] (perint.: 臺北; yksink.: 台北; pinyin: Táiběi; Pe̍h-ōe-jī: Tâi-pak) on Kiinan tasavallan eli Taiwanin pääkaupunki. Kaupunki sijaitsee Danshuijoen varrella Taiwanin saaren pohjoisosassa. Taipei on Taiwanin poliittinen, taloudellinen ja kulttuurillinen keskus ja sen väkiluku vuonna 2023 oli 2 508 894. Kaupungin perustivat han-kiinalaiset siirtolaiset mannermaalta 1700-luvun alussa ja Taiwanin pääkaupunki siitä tuli Kuomintangin paettua saarelle Kiinan sisällissodan jälkeen vuonna 1949.

Maantiede ja ilmasto

Kaupungin pinta-ala on 271,8 km².[3] Se sijaitsee Tanshui-joen laaksossa Pohjois-Taiwanissa.[4] Kaupungin koillisosa ulottuu Datun-nimisille sammuneille tulivuorille. Kaakkoisosassa kohoavat sedimenttikivien muodostamat Neihu- ja Nangang-kukkulat, joiden välissä virtaa Keelung-joki.[5]

Taipein kevät kestää maaliskuusta toukokuuhun, kesä kesäkuusta elokuuhun, syksy syyskuusta marraskuuhun ja talvi joulukuusta helmikuuhun. Talvella kaupungin ilmastoon vaikuttavat alueelle Siperiasta ja Mongoliasta leviävät korkeapaineen vyöhykkeet ja kaakkoinen monsuuni-ilmasto. Kesällä vaikuttavat puolestaan Tyyneltä valtamereltä saapuvat korkeapaineen vyöhykkeet ja lounainen kostea monsuuni-ilmasto. Kaupunkia ympäröivät vuoret ja meren läheisyys vaikuttavat eri vuodenaikojen eroihin. Keskimääräinen vuosittainen sadanta on 2519,2 mm ja keskilämpötila 23,8 °C. Vuosittainen korkein lämpötila on 37,5 °C ja alin 9,8 °C. Keskimääräinen ilmankosteus on 75,2 % ja sadepäivien vuosittainen määrä 148.[6]

Taipein ympäristöä on vaivannut saastuminen. Hiiltä poltettiin lähes ilman rajoituksia aina 1980-luvulle saakka ja syntynyttä savusumua pahensi Taipein sijainti syvänteessä. Päästöjen määrä on kuitenkin sittemmin vähentynyt teollisuustoiminnan vähentymisen mukana.[7]

Taipein ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 19 18 21 25 28 32 33 33 31 27 24 21 ka. 26
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 12 12 14 17 21 23 24 24 23 19 17 14 ka. 18,3
Sademäärä (mm) 86 135 178 170 231 290 231 305 244 122 66 71 Σ 2 129
Sadepäivät (d) 14 14 15 14 14 15 12 14 13 11 12 11 Σ 159
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
19
12
18
12
21
14
25
17
28
21
32
23
33
24
33
24
31
23
27
19
24
17
21
14
S
a
d
a
n
t
a
86
135
178
170
231
290
231
305
244
122
66
71


Lähde: Weather - Taipei BBC Weather. (englanniksi)

Historia

Pohjoinen kaupunginportti.

Taiwanin alkuperäisasukkaat harjoittivat nykyisen Taipein alueella pienimuotoista maanviljelyä ja kalastusta. Ensimmäiset han-kiinalaiset siirtolaiset saapuivat alueelle 1700-luvun alussa ja rakensivat ensimmäiset talonsa Danshuijoen varrelle. Paikka sai nimen Mankah alkuperäisasukkaiden jokia pitkin liikkuessaan käyttämien kanoottien mukaan. Paikka kasvoi merkittäviin mittasuhteisiin 1740-luvulle mennessä ja kauppa mannermaan kanssa kukoisti. Han-kiinalaisten siirtolaisten eri klaanien ja kiltojen väliset yhteenotot ajoivat osan siirtolaisista Dadaochengin alueelle Danshuijoen alavirtaan. Dadaocheng kukoisti puolestaan teekaupalla ulkomaalaisen kauppiaiden kanssa ja 1800-luvun lopulla se oli Taiwanin tiheimmin asuttu alue. Vuonna 1874 Qing-dynastiaa palvellut virkamies Shen Baozhen ehdoti hoville kaupunginmuurin rakentamista Taipein ympärille. Kaupunginmuuri jäi lyhytikäiseksi, sillä se purettiin myöhemmin Japanin hallinnon alla ja sen keskusta oli viimeinen Kiinan kaupunki, joka rakennettiin perinteiseen tapaan kosmologiaan perustuen. Kaupunki oli toisaalta myös ensimmäinen Kiinan kaupunki, joka nykyaikaistettiin. Taiwanin ensimmäisen kuvernööri Liu Mingchuanin alaisuudessa Taipeihin saapui esimerkiksi katuvalaistus, sekä Mankahin ja Dadaochengin kauppiaiden rahoittamat suorat kadut ja kaupparakennukset. Kaupungin kolmesta osasta (Mankah, Dadaocheng ja keskusta) muodostui näin Pohjois-Taiwanin taloudellinen keskus.[8]

Japanilaiset saapuivat Taipeihin vuonna 1895 ja heidän virkamiehensä aloittivat keskustan jälleensuunnittelun länsimaalaisen mallin mukaisesti. Kaupunginmuuri purettiin ja se korvattiin boulevardeilla ja katukuvan valtasi renessanssityylinen arkkitehtuuri. Vanhat kaupunginportit säilytettiin maamerkkeinä. Kaupunkisuunnittelulla oli merkitystä japanilaisille siirtomaaviranomaisille paikallisen teollisuuden kehittämisen kannalta, minkä lisäksi asuntojen ja jätehuollon tarjoaminen vähensi kapinoinnin riskiä. Vuonna 1931 Taipein asukasluku oli 264 420. Japanin vallan tullessa päätökseensä toisen maailmansodan päättyessä Taipei lukeutui Kiinan nykyaikaisimpiin kaupunkeihin.[8]

Tšiang Kai-šek ja Yhdysvaltojen presidentti Dwight D. Eisenhower saattueessa Taipein läpi vuonna 1960.

Kuomintang vetäytyi Taiwanille Kiinan mannermaalta Tšiang Kai-šekin johdolla vuonna 1949 ja Taipeista tuli Kiinan tasavallan "väliaikainen" pääkaupunki. Yhdysvalloista saatu laajamittainen tuki mahdollisti Taiwanin kehittämisen ja Taipeita kehitettiin aluksi pitkään Japanin siirtomaavallan aikaisen kaupunkisuunnitelman mukaisesti. Kuomintangin mukana kaupunkiin tuli uusia asukkaita mannermaalta, minkä lisäksi maaseutuväestöä kannustettiin siirtymään teollisuuden pariin. Vuonna 1955 kaupungissa oli jo noin 600 000 asukasta ja kasvava kaupunki nieli itseensä sen lähiympäristön asutuskeskuksia. Vuonna 1970 koko Danshuijoen alueen asukasluku oli 2,62 miljoonaa ja vuonna 1980 jo 4,07 miljoonaa. Taiwanin talouskasvu kiihtyi etenkin vuoden 1964 jälkeen ja samaan aikaan maan hinta Taipeissa kasvoi tehden rakentamisen kalliimmaksi. 1980-luvulla merkittävimpiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin kuului Wu Ke Woniu Yundong -liike, joka koostui taipeilaisista, joilla ei ollut varaa omaan asuntoon. Liike järjesti esimerkiksi tuhansien osanottajien mielenosoituksia, joissa nukuttiin kaduilla.[8]

Taiwanissa pitkään voimassa ollut poikkeustila purettiin vuonna 1987, mikä mahdollisti uudella tavalla kansalaisliikehdinnän. Mielenosoituksista tuli tavallinen osa katukuvaa. Eri tahot alkoivat myös vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun, esimerkiksi vaatien historiallisten kohteiden suojelua. Vuonna 1994 demokraattinen edistyspuolueen Chen Shuibianista tuli Taipein ensimmäinen suorilla vaaleilla valittu pormestari ja vuonna 2000 hänestä tuli Taiwanin presidentti. Kaupungin hallinto siirrettiin vuonna 1994 Xinyin piiriin, mikä johti sen lähialueen kehitykseen. Syntyneeseen liikekeskustaan rakennettiin sittemmin esimerkiksi vuonna 2003 valmistunut tuolloin maailman korkein rakennus Taipei 101.[8]

Hallinnollinen jako

Taipei jakautuu hallinnollisesti kahteentoista piiriin.[9]

Kartta Piiri
Nimi Pinta-ala[9]
km2
Beitou 56,8216
Daan 11,3614
Datong 5,6815
Nangang 21,8424
Neihu 31,5787
Shilin 62,3682
Songshan 9,2878
Wanhua 8,8522
Wenshan 31,5090
Xinyi 11,2077
Zhongshan 13,6821
Zhongzheng 7,6071

Liikenne

Öistä katunäkymää Ximendingissä Wanhuan piirissä.

Rautatiet ja maantiet yhdistävät Taipein muuhun Taiwaniin. Taipein metron ensimmäinen linja avattiin vuonna 1996 ja nykyisin se käsittää viisi linjaa. Taiwanin suurin kansainvälinen lentoasema on Taoyuanin kansainvälinen lentoasema noin 40 kilometriä Taipeista länteen ja se on merkittävin reitti Taiwanille maahan ulkomailta saapuville. Kaupungin keskustasta itään sijaitsee toinen lentoasema, jolta lähtee pääsiassa kotimaan liikennettä.[10]

Väestö

Marraskuussa 2023 Taipein asukasluku oli 2 508 894. Väestötiheys samaan aikaan oli 9 234 henkilöä neliökilometriä kohden. Kaupunkipiireistä tiheimmin asuttu on Daan, jonka väestötiheys oli 25 638. Harvimmin asutun piirin Beitoun väestötiheys oli 4 264. Kaupungin syntyvyys on vähentynyt ja väestö ikääntynyt. Väkiluku kääntyi laskuun 2010-luvun puolivälissä. Vuonna 2015 Taipein väkiluku oli 2 704 810 ja vanhushuoltosuhde 40,28 %. Vuonna 2022 väkiluku oli 2 480 681 ja vanhushuoltosuhde 50,36 %.[11]

Taipeissa uusiksi maahanmuuttajiksi määritellään henkilöt, jotka ovat avioituneet paikallisten kanssa. Vuonna 2015 heitä oli Taipeissa yhteensä 33 457 ja suuri valtaosa heistä oli peräisin Kiinan mannermaalta. Taiwanin alkuperäiskansoihin kuului vuonna 2015 Taipeissa 15 883 henkilöä.[12] Vuonna 2022 uusia maahanmuuttajia oli 35 530 ja alkuperäiskansoihin kuuluvia 16 978.[11]

Taiwanissa puhuttuihin siniittisiin kieliin kuuluvat taiwanin kieli, sekä hakka- ja mandariinikiina. Taipeissa puhutaan etenkin mandariinikiinaa, jonka toivat mukanaan alun perin saarelle vuonna 1949 mantereelta saapuneet siirtolaiset, jotka asettuivat etenkin Pohjois-Taiwaniin ja Taipeihin.[13]

Koulutus ja kulttuuri

Taipei 101.

Taipeissa sijaitsee useita korkeamman asteen oppilaitoksia. Taiwanin kansallinen yliopisto on perustettu vuonna 1928, Taiwanin kansallinen normaaliyliopisto vuonna 1946 ja Taiwanin kansallinen Chengchi-yliopisto vuonna 1927.[10]

Kansallinen palatsimuseo polveutuu alkuperäisestä laitoksesta Pekingissä on näytteillä Kiinan historiaan liittyviä taideteoksia ja muita esineitä. Museon kokoelmiin kuuluu esimerkiksi 5 526 maalausta ja kalligrafia, sekä 545 797 kirjaa ja muuta dokumenttia.[14] Kansallisen historiamuseon kokoelmiin kuuluu puolestaan historiallista esineistöä.[15] Muita Taipeilaisia kulttuurikohteita ovat Tšiang Kai-šekin muistomerkki, Taipein kasvitieteellinen puutarha ja kungfutselainen temppeli. Taipein yötori Lung-shanin temppelin lähellä on suosittu turistikohde.[10]

Taipein ystävyyskaupungit

Taipeilla on 52 ystävyyskaupunkia eri puolilla maailmaa. Suluissa vuosi, josta lähtien Taipei on ollut ystäväkaupunkina kyseisille kaupungeille.[16][17]

Lähteet

  1. Mayor Taipei City Government. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  2. Kiinankieliset nimet: suomeen mukautettu vai kansainvälinen nimiasu? kielitoimistonohjepankki.fi
  3. 2. Land and Population Short Report on Important Statistics of Taipei City. Department of Budget, Accounting and Statistics, Taipei City Government. Arkistoitu 27.10.2017. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
  4. Taipei City - Introduction Taipei Au Portal. Arkistoitu 8.12.2007. Viitattu 10.12.2007.
  5. Taipei.gov
  6. Climate Overview Taipei City Government. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
  7. Cheng, Linsun ja Brown, Kerry: Berkshire Encyclopedia of China, s. 2162-2163. Berkshire Publishing Group, 2009. ISBN 0-9770159-4-7 (englanniksi)
  8. a b c d David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 517-520. (Osa 3: N–T) Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9 (englanniksi)
  9. a b Administrative Districts Taipei City Goverment. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
  10. a b c Taipei Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
  11. a b Short Report on Important Statistics of Taipei City (PDF) (s. 6–8, 11) Taipei City Government. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  12. Demographic Overview Department of Information Technology, Taipei City Goverment. Arkistoitu 24.11.2017. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
  13. Keoni Everington: Map of Taiwan's living languages Taiwan News. Viitattu 27.10.2017. (englanniksi)
  14. Old Collection & New Additions National Palace Museum. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
  15. About NMH National Museum of History. Arkistoitu 27.10.2017. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
  16. Twin City list (Arkistoitu – Internet Archive) (.DOC)
  17. Taipei City Council web.tcc.gov.tw. Arkistoitu 2.11.2012. Viitattu 24.2.2007.
  18. Miasta partnerskie Warszawy um.warszawa.pl. 4.5.2005. Biuro Promocji Miasta. Arkistoitu 11.10.2007. Viitattu 29.8.2008.
  19. Twin cities of Riga Riga City Council. Arkistoitu 4.12.2008. Viitattu 27.7.2009.
  20. Ouagadougou and Taipei establish sister cities link

Aiheesta muualla

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!