Hudson River -koulukunta

Hudson River -koulukunta oli romanttis-realistinen maisemamaalauksen suunta, joka sai muotonsa Yhdysvalloissa vuosina 1820–1850.^[1] Koulukunnan toinen sukupolvi vaikutti vuodesta 1848 eteenpäin.

Koulukunnan taiteilijat valitsivat aiheensa alkuun Hudson-joen laaksosta New Yorkin osavaltiossa tai Uuden-Englannin vuoristoalueilta kuten Catskill- ja Adirondack-vuorilta. Ryhmän perustaja ja johtohahmo oli englantilaissyntyinen Thomas Cole. Hänen teoksissaan oli usein uskonnollinen ja isänmaallinen sävy. Colen läheinen ystävä Asher B. Durand taas ylisti luontoa maisemissaan. Kolmannen keskeisen taiteilijan ja Thomas Colen oppilaan Frederic Edwin Churchin maalauksissa valo ja heijastukset olivat tärkeällä sijalla.^[1] Maisemia maalattiin myös Euroopassa sekä Yhdysvaltain länsiosissa ja Etelä-Amerikassa.

Tausta ja vaikutteet

Hudson River -koulukunnan maalaukset käsittelevät teemoja, jotka olivat keskeisiä 1800-luvun Yhdysvalloissa: löytöretkeilyä, uuden löytämistä ja uudisasutusta. Maalaukset myös kuvaavat amerikkalaista maisemaa pastoraalisissa asetelmissa, joissa ihminen ja luonto ovat sovussa keskenään. Maisemat ovat realistisia ja yksityiskohtaisia. Ne ovat luonnon idealisoituja muotokuvia, joissa kolonialismi ja koskematon erämaa asetetaan usein vastakkain. Taiteilijat jakoivat luonnonkauneuden kunnioituksen Henry David Thoreaun ja Ralph Waldo Emersonin kaltaisten aikalaiskirjailijoiden kanssa. Pohjoisamerikkalaisella luonnonromantiikalla oli pitkä perinne. Keskeisiä olivat myös James Fenimore Cooper, Jack London ja Ernest Thompson Seton, jotka tunnetaan erä- ja intiaanikuvauksistaan. Taustalla vaikuttivat myös John Ruskinin ajatukset luonnon totuuden tutkimisesta.^[2]

Hudson River -koulukunnan taiteilijoiden esikuvia maalaustaiteessa olivat Claude Lorrain, John Constable ja William Turner. Samoihin aikoihin 1830–1870-luvuilla toimi myös saksalainen Düsseldorfin koulukunta, jonka taidekäsitykset ja maalaustekniikka vaikuttivat Hudson River -koulukunnan taiteilijoihin. Koulukunnan toiseen sukupolveen kuulunut Albert Bierstadt opiskeli Düsseldorfissa vuosina 1853–1857. Düsseldorfilainen maalausote yhdistääkin Hudson River -koulukunnan ja eurooppalaisen maisemamaalauksen tradition myös suomalaiseen kansallisromanttiseen maisemamaalaukseen, vaikka amerikkalaiset käyttivätkin usein suurempia maalauskankaita kuin suomalaiset.

Koulukunnan taiteelliset periaatteet

Thomas Cole julkaisi vuonna 1835 ohjelmanjulistuksensa Essays on American Scenery, joka innoitti maisemamaalareita pitkään. Maalausten aineksiksi nousivat elementit, joita vanhassa maailmassa ei ollut, kuten Kalliovuoret, laaja preeria, biisonit, kanjonit ja suuret joet erämaan keskellä. Taiteilijat näkivät itsensä uuden maiseman kartoittajina ja eräänlaisina luonnonhistorian tutkijoina ja kerääjinä, jotka tallensivat kaukaisten seutujen luontoa piirustusten ja maalausluonnosten ohella valokuvin. Tutkimusretkeilyn hengessä he hakeutuivat myös erikoisiin ja äärimmäisiin ympäristöihin, muun muassa osallistumalla arktisten seutujen retkikuntien matkoihin.^[3]

Maalausten yksityiskohdat kuvattiin realistisesti, mutta monet näkymät olivat yhdistelmiä useista eri paikoista. Matkoilla tehtiin luonnoksia, joiden pohjalta suurikokoiset maalaukset koostettiin kotiin palattua.

Hudson River -koulukunnan taiteilijat uskoivat, että amerikkalainen luonto oli Jumalan ilmentymä, vaikka taiteilijoiden uskonnollinen vakaumus vaihtelikin. Maisemat olivat mahtavan alkuvoimaisen luonnon ylistyksiä. Selkeimpiä uskonnollisia viitteitä on Thomas Colen maalauksissa, joskin niitä on nähty myös Churchin maalauksissa.

Toinen sukupolvi

Nimeä ”Hudson River -koulukunta” käytettiin aluksi halventavassa merkityksessä, kun koulukunnan maalaustyyli oli mennyt jo pois muodista. Uusinta uutta oli tuolloin Barbizonin koulu ja impressionismi.

Ensimmäiseen koulukuntaan kuului lähinnä Cole itse ja hänen ystävänsä Asher Brown Durand. Koulukunnan toinen sukupolvi nousi Colen kuoltua vuonna 1848. Colen lempioppilaan Frederic Edwin Churchin ohella siihen kuului muun muassa John Frederick Kensett ja Sanford Robinson Gifford. Monet uuden sukupolven taiteilijoista olivat myös Metropolitan Museum of Artin perustajia vuonna 1869.

Koulukunnan arvostetuimmat maalaukset maalattiin vuosien 1855 ja 1875 välillä. Tuohon aikaan Frederic Edwin Church ja Albert Bierstadt olivat julkisuuden henkilöitä Yhdysvalloissa. Kun Church asetti näytteille isokokoisia maisemamaalauksiaan, kuten Andien sydän, Niagara^[4] tai Jäävuoret^[5], tuhannet ihmiset maksoivat pääsymaksun ja jonottivat nähdäkseen yhden maalauksen. Maisemamaalausten ennennäkemättömän suuri koko muistutti ihmisiä Amerikan mantereen suunnattomista kesyttämättömistä erämaa-alueista. Maalaukset myös lisäsivät kiinnostusta niin lännen asuttamiseen kuin kansallispuistojen ja kaupunkipuistojen perustamiseen.

Hudson River -koulukunnan taiteilijoita

Albert Bierstadt (1830–1902)
Frederic Edwin Church (1826–1900)
Thomas Cole (1801–1848)
Samuel Colman (1832–1920)
Asher Brown Durand (1796–1886)
Sanford Robinson Gifford (1823–1880)
William Hart (1823–1894)
Thomas Hill (1829-1908)
John Frederick Kensett (1816–1872)

Koulukunnan maalauksia ja kuvia teosten syntysijoilta

Thomas Cole, Catskillvuoret, 1837.
John Frederick Kensett, Laitumella, 1844-1845.
Frederic Edwin Church, Iltahämy erämaassa, 1860.
Asher Brown Durand Pastoraalimaisema, 1861.
Albert Bierstadt, Lander's Peak, 1863.
John Frederick Kensett, Hudson-joki, 1865.
Samuel Colman, Storm King -laiva Hudson-joella, 1866.
Frederic Edwin Church, Tropiikin aamu, 1877.
Gifford Sanford Robinsonin maalaus Lokakuu Catskillvuorilla, 1880.
Thomas Colen talo.
Thomas Colen vanha ateljee Cedar Grovessa. Se oli käytössä 1839-1846.
Näkymä Hudson-joelle ja Catskillvuorille Olanasta, missä Frederick Church asui.

Katso myös

Subliimi

Lähteet

↑ ^a ^b Taiteen pikkujättiläinen, s. 221. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
↑ Jussi Kivi: Kaunotaiteellinen eräretkeilyopas, s. 120, 122. Kustannusosakeyhtiö Taide, 2004. ISBN 951-608-050-2
↑ Jussi Kivi: Kaunotaiteellinen eräretkeilyopas, s. 122–123. Kustannusosakeyhtiö Taide, 2004. ISBN 951-608-050-2
↑ Collection Highlights / The Corcoran Gallery of Art (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ http://www.ric.edu/rpotter/harvey.html (Arkistoitu – Internet Archive)