Vieljärven kunnan pinta-ala on 2 158,3 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu koillisessa Prääsän piirin Jessoilan ja idässä Nuosjärven kuntiin, etelässä Aunuksen piiriin sekä lännessä ja pohjoisessa Pitkärannan ja Suojärven piireihin[5]. Kunnan pinta-alasta 88 % on metsää, 10 % vesistöjä, 1,3 % maatalousmaata ja 0,6 % asuinaluetta[4]. Jokia ovat Vitelenjoki, Lummasjoki (ven. Lumbas), Naravoinen (Narvož), Kollaanjoki, Tulemajoki, Sonanjoki (Kavoža) ja Kainavoisenjoki (Kainovaža) ja järviä Vieljärvi, Vuohtjärvi, Tulemajärvi (Tulmozero), Kinälahden- eli Sinemusjärvi (Sinemuksa), Kainasjärvi, Nälmäjärvi ja Haapajärvi (Gabozero)[6]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat sora, rakennuskivi, marmori, ilmeniitti, magnetiitti ja titaani[7].
Kuntaan kuuluu keskuskylän lisäksi 32 kylää ja asutusta: Akimisto (ven. Akimovo), Haukiniemi (Štšuknavolok), Hilkkoi (Gilkoža), Huutselkä (Gutselga), Jyrgilä (Jurgilitsa), Kaskesselkä (Kaskesselga), Kinnermä, Kinälahti, Kohtuselkä (Kohtuselga), Koivuselkä (taajama ja kylä), Kolatselkä, Kukkoila, Kukoinvaara, Lahti (Lahta), Lamboi (Tšornaja Lamba), Lamminniemi (Lambinavolok), Lamminselkä (Lambiselga), Lökkö (Kuttšezero), Majaiselkä (Majaselga), Mandere (Mandera), Nakoilampi (Repnoje Ozero), Palalahti (Palalahta), Pannila, Panninselkä (Panniselga), Pogoila, Puntšoila, Savinova, Simoi (Simanova Selga), Štekki (Štšekkila), Sissoinen (Syssoila) ja Telkkä (Hlebozero)[8][9]. Sadan–kahdensadan asukkaan keskuksia ovat Kinälahti, Koivuselän taajama, Savinova ja Kolatselkä[3]. Kesäaikaan väkiluku nousee noin tuhannella hengellä[2].
Historia
Vieljärven nimi liittyy Vitelenjokeen ja saattaa perustua esisaamelaiseen nimitykseen. Järven rannalla sijaitsevia kyliä mainitaan vuosien 1496 ja 1563 verokirjoissa.[10] Vieljärven ensimmäinen kirkko rakennettiin 1600-luvun vaihteessa. 1700-luvulle saakka seurakunta kuului Aunuksenpogostaan.[11]
Vieljärven piiri yhdistettiin vuonna 1956 Prääsän piiriin lukuun ottamatta Tihverin kyläneuvostoa, joka liitettiin Aunuksen piiriin[14]. Vieljärven kylään liitettiin vuonna 1957 Vieljärven pogosta (ven. Pogost), Joensuu, Jänöiselkä (Zajatšja Selga), Mellitšä (Melnitsa) ja kaksi Ruisniemen (Rožnavolok) kylää[16].
Nykyinen maalaiskunta on muodostettu vuonna 2004[5] aikaisemmista Vieljärven, Kinälahden, Kolatselän, Pultšoin ja Savinovan kylähallintoalueista.
Liikenne, talous ja palvelut
Vieljärven ohi kulkee Sortavalan ja Prääsän välinen maantie. Lähin rautatieasema on 45 kilometrin päässä Jessoilassa.[2]
Kunnan pääelinkeino on maa- ja metsätalous[17]. Tärkeimmät yritykset ovat Vieljärven karjatila ja kalanviljelylaitos[18].
Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, pieni poliklinikka ja joukko kauppoja. Eräitä palveluja on myös muissa kylissä.[19][20]
Matkailu ja nähtävyydet
Kunnan matkailupontentiaali perustuu sen luontoon, historiallisiin nähtävyyksiin ja karjalaisiin perinteisiin. Vieljärven kylässä on järjestetty karjalan kielen kursseja ja Kinnermässä pidetään vuosittain karjalainen teatterifestivaali Nerokaššali.[21] Kulttuuriperintökohteita ovat kivikautiset asuinpaikat, Julkkulan (ven. Pengiselga) ja Kinnermän 1700-luvulta peräisin olevat tsasounat, vanhat asuintalot ja talousrakennukset, Tulemajärven rautasulatto, karsikkometsät ja toisen maailmansodan hautapaikat. Kinnermän kylällä on historiallisen asutuksen status.[22] Kylässä toimii vierasmaja[18].
.svg)
