Suojärven piiri (ven. Суоярвский район) on hallintoalue Karjalan tasavallan länsiosassa. Piiri rajoittuu pohjoisessa Mujejärven piiriin, koillisessa Karhumäen piiriin, idässä Kontupohjan piiriin, kaakossa Prääsän piiriin, etelässä Pitkärannan piiriin, lounaassa Sortavalan piiriin ja lännessä Suomeen kuuluvaan Pohjois-Karjalan maakuntaan. Suojärven piirin keskuksena on Suojärven kaupunki. Piirin pinta-ala on 13 731 neliökilometriä[2] ja vuonna 2010 piirissä oli noin 18 800 asukasta.[1]
Kuntajako
Piiriin kuuluu yksi kaupunkikunta ja neljä maalaiskuntaa:
Näissä on yhteensä 25 asutuskeskusta (vuonna 2008)
Historia
Suojärven piiri muodostettiin 9. heinäkuuta 1940.[3] Se käsitti suunnilleen Suomen Moskovan rauhassa 13. maaliskuuta 1940 kokonaan luovuttamat Suojärven, Suistamon ja Soanlahden kunnat sekä Korpiselän ja Ilomantsin kuntien luovutetut osat. Alueen suomalainen väestö evakuoitiin jo sodan aikana tai rauhan tultua supistuneen Suomen alueelle. Neuvostoliitto siirsi autioituneelle alueelle uutta väestöä.
Jatkosodassa Suomi valloitti alueen takaisin elokuussa 1941 ja muualle Suomeen evakuoitu väestö pääsi palaamaan kotiseudulleen. Moskovan välirauhassa 19. syyskuuta 1944 alue jouduttiin toistamiseen luovuttamaan Neuvostoliitolle, jossa alue muodosti jälleen Suojärven piirin.
Suojärven piiriin liitettiin vuonna 1957 lakkautetun Petrovskin piirin länsiosa.[3]
Piirin nykyinen kuntajako on vuodelta 2006, jolloin Venäjällä tehtiin kunnallishallintouudistus. Ennen tätä piirissä oli yksi kaupunkialue (Suojärvi), kaksi asutushallintoaluetta (Porajärvi ja Naistenjärvi) sekä kuusi kylähallintoaluetta (Leppäsyrjä, Loimola, Piitsjoki, Suojoki, Vegarus ja Veskelys). Kylähallintoalueisiin kuului yhteensä 34 kylää.[4]
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
.svg)
