Vesangan asutus sijoittuu alueen läpi kulkevien maanteiden varteen ja Vesankajärven ympärille. Vanha omakotiasutus sijoittui neljään tihentymään, joiden välillä oli haja-asutusta. Näitä tihentymiä olivat rautatieaseman seutu, Kettulanmäki aseman länsipuolella, tien varsi Möykynmäen tasalla ja tien varsi Möykynmäeltä Ruokkeelle.[4]
Vesanka vietti 450-vuotisjuhliaan vuonna 2009. Kylä sai alkunsa 1559, kun ensimmäinen vakituinen asukas Antti Soikkanen merkittiin veroluetteloon.[1] Vesangan rekisterikylä on ollut nykyistä kaupunginosaa laajempi alue, sillä siihen on kuulunut myös Kuohu, Varsalanperä, Vertaala sekä Saarenmaan länsipuoli.[5] Vesangassa oli aiemmin rautatieasema sekä Möykynmäen rautatieseisake.[1] Rata Jyväskylään päin kulkee Möykynmäen tunnelin kautta.
Keskiajalla myöhemmän Vesangan rekisterikylän alue oli hämäläisten erämaata. 1500-luvun alussa Vesankajärven erämaa kuului Tapani Matinpojalle Saarioisten Saaren kylästä. Lamsinsalmen eli Ison-Lampsin ympäristö puolestaan kuului Olavi Pauharille nykyisen Urjalan alueelta.[6]
Vesangan alueen ensimmäinen asukas oli Antti Soikkanen, joka mainitaan vuoden 1559 veroluettelossa.[1][7] Viimeistään vuonna 1564 Vesangan alueen uudisasukkaiksi merkittiin myös Antti Siekkinen, Heikki Pietiläinen ja Lauri Pörsöinen.[6] Kylästä on aikaisemmin käytetty nimeä Vesankajärvi, jona kylä mainitaan vuonna 1561.[8]
Vuonna 1564 Saarioisten hallintopitäjä erämaineen läänitettiin Klaus Kristerinpoika Hornille. Läänitykseen kuului Keski-Suomen erämailta kahdeksan lampuotitilaa, joista neljä oli Vesangassa. Siekkilä ja Ristola palautuivat kruunulle veroa maksaviksi vuonna 1673, muut tilat luultavasti vuonna 1706.[9]
Kylä kuului alun perin Rautalamminhallintopitäjään, kirkollisesti puolestaan joko Rautalammin tai Jämsän kirkkopitäjään, kunnes se muiden Jyväskylän alueen kylien kanssa liitettiin Laukaan kirkkopitäjään viimeistään vuonna 1646.[10] Vesangasta tuli osa Jyväskylän seurakuntaa sen perustamisvuonna, vuonna 1856.[11] Jyväskylän maalaiskunta perustettiin vuonna 1868 kaupunkiin kuulumattomista seurakunnan osista.[12]
Vesangan rekisterikylän rajat määriteltiin isojaon yhteydessä. Alun perin kylän pohjoisrajaksi määrättiin Rummakkolampi nykyisellä Jyväskylän ja Uuraisten rajalla, mutta 1830-luvulla jakokunnan pohjoisosassa sijaitseva Sikomäen asutus siirrettiin Nyrölän kylään.[13]Kuohun kehittyminen erilliseksi alueeksi alkoi 1800-luvun loppupuolella teollisen toiminnan ympärille. 1920-luvulla Kuohulle perustettiin saha, jonka suojärveläinen Toras Oy osti 1940-luvulla.[14]
1970-luvulla oli suunnitteilla Vesangan laajentaminen Tikkakosken kaltaiseksi taajamaksi. Suunnitelma olisi toteutettu yhdistämällä teiden varrelle kehittyneitä omakotialueita. Etenkin Nyrölään vievän tien vartta suunniteltiin rakentamisen suunnaksi. Vesanka ja Ruoke kaavoitettiin 1990-luvulla, ja myöhemmin vuonna 2008 kaavoitettiin myös Kuohu.[15]
Toimintaa
Vesangassa on Vesanka-talo, jossa toimivat koulu, päiväkoti ja Vesangan kirjasto. Vesangassa toimii aktiivinen kyläyhdistys, joka on remontoinut vanhan työväentalo Rientolan ja järjestää harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa.[1]
Vesalassa ajetaan Suomen rallin erikoiskokeita.lähde? Myös Humalamäessä ajettiin rallia, mutta ajaminen lopetettiin vuonna 1986 vakavan kolarin vuoksi.lähde?
Lähteet
Lappalainen, Jussi T.: Jyväskylän maalaiskunnan kirja. Jyväskylä: Jyväskylän maalaiskunta ja maaseurakunta, 1977. ISBN 951-99104-3-3
Lintunen, Vuokko (toim.): Wesanka – Kylä Sydän-Suomessa. Vesangan kyläkirja. Vesangan kyläyhdistys, 2003. ISBN 952-91-6246-4.
Wilmi, Jorma: Jyväskylän maalaiskunnan historia 1945-2008. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki, 2011. ISBN 978-952-5847-11-6
↑Wilmi, Jorma: ”Asumusryppäiden Vesanka”, Jyväskylän maalaiskunnan historia 1945-2008, s. 40-41. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki, 2011. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
