Ennen Huhtasuon alueen asuttamista siellä toimi muun muassa Sotateknillinen varikko. 1970-luvulla Huhtasuolle rakennettiin kerrostalovaltaisia asuinalueita. Kaupunginosaan on rakennettu lisäksi rivi- ja omakotitaloja.
Huhtasuolla voidaan tarkoittaa myös sennimistä suuraluetta. Huhtasuon suuralueeseen kuuluu Huhtasuon kaupunginosan lisäksi Kangasvuoren kaupunginosa. Eteläisen Palokankaan pienalue, jossa ei ole juurikaan asutusta, kuuluu kuitenkin eri suuralueeseen.[1]
Huhtakeskuksella[3] toimii myös kohtaamispaikka Huhtasuon Kylätoimisto. Huhtasuolla on ollut aktiivista asukastoimintaa ja järjestetty useita kehityshankkeita.[4]
Huhtasuon kirkon käyttö on lakkautettu sisäilmaongelmien vuoksi.[5] Evankelis-luterilainen kirkko järjestää toimintaa huhtasuolaisille Huhtakeskuksessa sijaitsevassa Huhtakodissa ja Seppälässä sijaitsevassa Kipinässä.[6]
Kaupunginosan alueella on lammet Kaakkolampi, Kangaslampi ja Vuorilampi. Kaakkolammella on kaupungin ylläpitämä uimaranta.[1] Vuorilammen yhteydessä on laavu, ja sinne kulkee Huhtasuon ja Kangasvuoren asuinalueita vierustava Kangasvuoren luontopolku.[1][7]
Kangaslammella sijaitsee Suomen ensimmäinen parkouralue, joka valmistui vuonna 2009.[8] Kaupunginosassa on perustettu hiihtoseura Huhtasuon Hiihto 2000 (nykyään Ski Jyväskylä).[9] Alueella toimii myös vuonna 1977 perustettu jalka- ja lentopalloseura Huki eli Huhtasuon Kisa.[10]
Huhtasuon historiaa
Kangaslammen kerrostaloja.
Vuosina 1935–1968 Kangaslammen alueella toimi taimitarha. Vuonna 1944 Huhtasuolle rakennettiin Sotateknillinen varikko (myöhemmin Teknillinen varikko). Vuonna 1958 Huhtasuon alueelle valmistui Kangasvuoren sairaala sekä sitä varten rakennetut lääkärin ja työntekijöiden asuinrakennukset.[11]
Huhtasuon asuinalueista Kangaslampea alettiin rakentaa ensimmäisenä, vuonna 1971.[12][13] Varikon alueelta purettiin siellä toimineen Teknillisen Varikon rakennukset pois lähiön tieltä.[12]Sulun ja Kaakkolammen alue rakennettiin pääosin vuosina 1972–1978.[12] 1970-luvun rakennuskanta koostui lähinnä vuokrataloiksi suunnitelluista elementtikerrostaloista.[14] Myös rivi- ja pientaloja rakennettiin Kaakkolammen ja Varikon alueille 1970- ja 1980-luvuilla.[15]
Vuonna 1973 Kangaslammelle rakennettiin palvelukeskus, jossa oli liiketiloja ja seurakunnan tilat.[15][12] Vuonna 1979 valmistui Huhtakeskuksen ostoskeskus, joka suunniteltiin toimimaan Huhtasuon suuralueen lähiöiden palvelukeskuksena.[16][12]
Vuonna 1975 Huhtasuolla otettiin käyttöön ala-aste.[17] 1980-luvulla Huhtaharjun yläaste ja Huhtarinteen erityiskoulu olivat aloittaneet toimintansa.[18]
1980–1990-lukujen aikana Huhtakeskuksen pienalueelle rakennettiin kerrostalokortteli.[15] 1990-luvulla Huhtasuolle alettiin rakentaa aiempaa enemmän rivi- ja omakotitaloja.[19] Vuonna 2009 Huhtasuon kaupunginosaan liitettiin uusi Pysäkkivuoren asuinalue,[19] ja 2000–2010-luvuilla Kaakkolammen itäpuolelle rakennettiin omakotitaloalue.[15]
2010-luvulla Huhtasuon ala-aste ja päiväkoti, Huhtaharjun yläkoulu ja Huhtarinteen erityiskoulu purettiin.[18] Tilalle otettiin käyttöön Huhtasuon yhtenäiskoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 2015.[20] Alkuvuodesta 2017 vuonna 1986 valmistunut Huhtasuon kirkko suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi.[21][22] Myös Kangasvuoren sairaala lopetti toimintansa 2010-luvulla.[23]
↑Tyvelä, Hanna: 1970-luvun lähiökeskusta rakennettuna kulttuuriympäristönä: kompaktikaupunki Jyväskylän Huhtasuolla. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606273355
