Ruoke on Jyväskylän 38. kaupunginosa sekä kaupunginosassa sijaitseva kulmakunta, joka ulottuu osin myös viereisen Vesangan kaupunginosan puolelle.[1][2] Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Ruokkeen asutus ulottui sekä kaupungin että Jyväskylän maalaiskunnan puolelle.[3]
Ruoke ei ole ollut rekisterikylä, sen sijaan Ruoke on muodostunut Jyväskylän, Vesangan ja Palokan kylien raja-alueelle. Ruokkeen kaupunginosaan ja tilastolliseen pienalueeseen kuuluu ainoastaan Jyväskylän kylään kuulunut osa.[3] Tälle alueelle on laadittu asemakaava, mutta Vesangan kaupunginosaan kuuluvaa aluetta ei ole kaavoitettu.[4]
Ruokkeen asutus sijaitsee pääosin Ruokepuolisen pohjoispuolella. Ruoke on nimetty Ruokepuolisen mukaan, tosin järven nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Ruoke- nimessä saattaa viitata sanaan ruoko, ruokkia tai housuja tarkoittavaan murresanaan ruokkeet.[5] Ruokepuolisen ja Lummelammen välinen puro toimi kunnanrajana vuoteen 2009 asti.[6] Puron niska on ollut rajapaikka jo 1500-luvulta lähtien.[5]
Historiaa
Nykyisen Ruokkeen alue oli alun perin Jyväskylän, Vesangan ja Palokan kylien rajamaata. 1800-luvulla Jyväskylän osa kuului Nisulan ja Haukkalan taloille, Vesangan osa Yrjölän, Ristolan, Halilan ja Ylä-Siekkilän taloille, Palokan osa puolestaan Niemelän ja Kankaanpään taloille. Ensimmäinen talo alueella oli Rantala, joka perustettiin Haukkalan torppana vuonna 1861.[5]
Möykynmäen rautatietunneli otettiin käyttöön vuonna 1926,[7] jonka jälkeen alueen läpi kulkeva rautatie siirrettiin nykyiselle paikalleen. Aluetta kutsuttiin alun perin Siltalan peräksi, kunnes Ahti Lahtinen ja ratavartija Aukusti Salo ehdottivat Ruokepuolisen nimeen perustuvaa Ruoketta alueen rautatieseisakkeen nimeksi. Myöhemmin nimitystä alettiin käyttää koko alueesta.[5]
Rautatien valmistumisen jälkeen savottatoiminta alkoi alueella. Puuta tuotiin Hanhinotkon kautta ja Ruokepuolisen yli seisakkeelle. 1950-luvulla asemalle tuotiin myös Laajavuorelta ja Hanhiperältä kaadettuja tervaksia, jotka kuljetettiin junilla Kuohun tervatehtaalle.[5]
Nykyinen virallinen Ruokkeen kaupunginosa siirrettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1965.[6] 1970-luvulla maalaiskunnan puolella olevaa Ruokkeen ja Vesangan väliselle alueelle suunniteltiin täydennysrakentamista, jotta Vesangasta olisi voinut tulla suunnilleen Tikkakosken kokoinen taajama. Alueelle laadittiin yleiskaava 1990-luvulla.[8]
Asutuksen keskittymät
Ruoke alkoi kasvaa 1940-luvun loppupuolella, kun alueelle saatiin sähköt sekä postipalvelu. Ensimmäiset omakotitalot Palokkaan vievän Ruokkeentien varrelle rakennettiin 1950-luvulla. 1960-luvulla omakotitaloja rakennettiin nykyisen virallisen kaupunginosan alueella olevien Hiekkaharjuntien ja Timolantien varsille. Vuonna 2003 kaupunkiin kuuluneella Ruokkeen alueella oli noin 40 taloa.[5] Tämä alue kaavoitettiin vuonna 2015.[4] Kaupunki antoi uusia asuintontteja myyntiin viimeksi vuonna 2020.[9]
Kylmäoja
Kylmäoja on pieni asuinalue, jonka talot sijaitsevat Kylmäojantien varrella valtatien 18 lähellä. Ensimmäinen talo alueella oli 1920-luvulla Längelmäeltä muuttaneiden Juho ja Ida Ketosen perustama Kiertokangas. Suurin osa taloista rakennettiin 1950- ja 1960-lukujen välisenä aikana.[10]
