Keljo on Jyväskylän kymmenes kaupunginosa ja osa Keljon suuraluetta. Kaupunginosan rajat ovat lähes identtiset Tarhamäen tilastoalueen kanssa.[1] Matkaa Keljosta Jyväskylän keskustaan on 3–10 kilometriä. Alueella on melko laajoja omakotitaloalueita, mutta myös teollisuutta kuten Keljonlahden rannalla oleva Keljonlahden voimalaitos. Kaupunginosassa on myös asuinkerrostaloja.
Historiaa
Keljo on muodostunut hämäläisten eräalueesta. Kulkureittinä oli Päijänne, jonka pohjoisimpia lahtia on Keljonlahti. Keljo-nimen merkitys on epäselvä. Alueen vanhoja taloja ovat Lahti[2], Hovila, Taipale, Ristonmaa, Tervala, Kylmälahti eli Pumperi, Särkkä, Sysmälä, Häkkinen[3], Hakala[4], Lotila ja Åström eli Huvila. Alueen läpi kulki vanha Laukaantie, joka helpotti liikkumista, mutta toisaalta mäkiseen maastoon tehty tie vaati keljolaisilta paljon työtä. Keljon koulu on perustettu 1896.[4]
Karhumäen veljekset aloittivat 1920-luvulla laajan lentokonetoiminnan Keljonlahdella. Osa Keljosta liitettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin 1941 ja alueen pääosa 1965. Alueen halki 1960- ja 1990-luvulla rakennetut tiet ja rautatie vaikuttivat suuresti sen ilmeeseen. Keljonkankaan, Kukkumäen ja Tarhamäen omakotialueet ovat syntyneet 1950-luvulla.
Palvelut
Keljossa on markettialue Keljonkeskus, jossa sijaitsevat Prisma ja K-Citymarket. Kaupunki oli aluksi varannut tontin Ekalle ja Tukolle. Talouslama 1990-luvun alussa pakotti siirtämään hanketta ja suunnitellun Euromarketin tilalle tuli Prisma. Tukon paikan sai puolestaan Citymarket.[5] Prisman ja Citymarketin lisäksi markettialueen välittömässä läheisyydessä ovat 2000-luvulla rakennetut Lidlin, Kotipizzan ja Motonetin liikerakennukset. Keljonkankaan moottoritieristeyksen länsipuolelle on syntynyt Eteläportin teollisuusalue ja Kauramäen asuntoalue.
Kuvia
-
Luhtitaloasutusta Valkolan pienalueella.
-
Keljon nuorisoseuran Tapiola-rakennus.
-
Kerrostalo Keljossa.
-
-
Keljonkeskusta
-
Jyväsjärveen laskeva Köyhänoja.
-
Valkolan aluetta.
-
Korkeakoskentietä
Lähteet
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ Berndtson, Nils: Lahden talon ja suvun varhaisista vaiheista. Keski-Suomen museon monistesarja, 1983, nro 2, s. 1–23. Jyväskylän kaupunki: Keski-Suomen museo. ISSN 0357-8186
- ↑ Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 17–18.
- ↑ a b Seppo Lähteenmäki: Keljon koulu 100 vuotta, s. 2, 9, 12, 13. Jyväskylä. Määritä julkaisija!
- ↑ Rahkonen, Jorma: Euromarket Keskimaalle. (Ekana paikalle ennenkin) Keskisuomalainen, 9.12.2009, s. 11.
Aiheesta muualla
