Keljonlahden voimalaitos on Jyväskylän Keljonlahdella sijaitseva voimalaitos. Voimalan omistaa Jyväskylän Voima Oy, jonka suurin omistaja on Alva.[1] Voimalan rakentaminen aloitettiin vuonna 2007. Hankkeen kustannusarvio oli 250 miljoonaa euroa. Voimala otettiin käyttöön maaliskuussa 2010.[2]
Teknisiä tietoja
Voimalaitoksen kattilan toimitti Foster Wheeler Energia. Kattilan asensi puolalainen Mostostal Pulawy. Turbiini- ja generaattoritoimitukset hoiti Energicon ja Power Machinesin yhteenliittymä.[3]
Voimalaitoksen pääkomponentit omistaa 15 vuoden ajan Handelsbanken Finans. Jyväskylän Voima vuokraa laitteet käyttöönsä Handelsbankenilta. Sopimuksen päättymisen jälkeen Jyväskylän Voima voi joko jatkaa sopimusta tai ostaa laitteet itselleen.[4]
Voimalaitos tuottaa täydellä teholla toimiessaan 240 megawattia kaukolämpöä ja 130 megawattia sähköä tai lauhdeajossa jopa 200 MW sähköä.[5]
Voimalaitoksen piippu on 140 metriä korkea.[6]
Voimalaitoksen käyttö työllistää vakinaisesti 40 henkilöä. Lisäksi polttoaineen hankintaketjussa on noin 250 työpaikkaa. Keljonlahden voimalaitoksen sisäpiippu jouduttiin vaihtamaan korroosion takia vuonna 2016.
Polttoaineet
Voimalan pääpolttoaine on puu ja apupolttoaineena turve[7], mutta Jyväskylän Voima on hakenut ympäristölupaa myös kivihiilelle ja ruokohelvelle.[8] Jyväskylän Voiman silloisen toimitusjohtajan Juha Lappalaisen mukaan kyseessä oli vain varotoimi.[3] Kivihiiltä Keljonlahden voimalassa on kuitenkin poltettu ainakin vuosina 2012-2015. Kivihiilen poltto on ollut suurimmillaan vuosina 2013 ja 2014, jolloin kokonaismäärästä 10–12 prosenttia on ollut kivihiiltä.[9] Polttoaine kuljetetaan voimalaan pääosin rekoilla ja junilla, mutta myöhemmin sitä saatetaan kuljettaa myös vesiteitse. Polttoaine saadaan pääosin sadan kilometrin säteeltä, suurimmaksi osaksi pohjoisesta Keski-Suomesta, jossa on suuret turvevarat. Rautatiekuljetusten toteutuessa turvetta voidaan kuljettaa kauempaakin.[10]
Voimalaitos tarvitsee viisi miljoonaa kuutiota haketta vuodessa.[11]
Rakentaminen
Voimalaitosta rakensi parhaimmillaan noin 600 henkilöä, joista noin 300 oli ulkomaalaisia. Rakentamisen suoraksi työllisyysvaikutukseksi on Keskisuomalaisen mukaan arvioitu noin 2 000 henkilötyövuotta.
Investointituki
Voimala sai työ- ja elinkeinoministeriöltä 600 000 euroa tukea 2,4 miljoonaa euroa maksavaan savukaasujen lämmön talteenottojärjestelmään. Järjestelmä parantaa voimalan hyötysuhdetta kahdella prosenttiyksiköllä.[12]
Voimalaitoksen vastustus
Useat valitukset viivästyttivät voimalaitoksen rakentamisen aloittamista.[6] Luonnonsuojelijat kritisoivat luvan hakemista hiilelle aiemmista puheista poiketen.[13] Keljonkankaan asukasyhdistys piti voimalaa uhkana luonnolle, väestölle ja kiinteistöille. Yhdistyksen mukaan hanke runnottiin läpi demokratian sääntöjen vastaisesti.[14] Myös yrittäjäjärjestöt ovat arvostelleet voimalaa.[15]
Poliisin mukaan voimalalle myönnettiin rakennusaluetta muutamia satoja neliömetrejä liito-oravien pesimäalueelle. Poliisi tutki asiaa tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena. Aiemmin poliisin tietoon oli tullut, että voimalan tieltä oli hävitetty noin puoli hehtaaria liito-oravien reviiriä vastoin rakennuslupaa.[16]
Lähteet
Aiheesta muualla
