Tverin suuriruhtinaskunta (ven. Великое княжество Тверское, Velikoje knjažestvo Tverskoje) oli Volgan yläjuoksulla 1200–1400-luvuilla sijainnut muinaisvenäläinen feodaalivaltio. Sen keskuksena toimi Tverin kaupunki. Muita kaupunkeja olivat Kašin, Ksnjatin, Zubtsov, Staritsa, Holm, Mikulin ja Dorogobuž.[1]
1200-luku
Vladimirin suuriruhtinas Jaroslav Vsevolodovitš lahjoitti Pereslavl-Zalesskin ruhtinaskuntaan kuuluneen alueen pojalleen Aleksanteri Nevskille 1230-1240 -luvun vaihteessa. Vuonna 1247 se siirtyi Jaroslavlin toiselle pojalle Jaroslav Jaroslavitšille, jonka jälkeläiset siitä lähtien hallitsivat aluetta. Perustamisvaiheessa suuriruhtinaskunta käsitti 25 000 neliövirstan laajuisen alueen, jolla asui noin 700 000–800 000 henkeä. Tverin suuriruhtinaskunta oli suojassa mongolien ja liettualaisten hyökkäyksiltä, ja siksi sinne siirtyi paljon väkeä Suzdalista ja Länsi-Venäjältä.[2]
Suuriruhtinaskunnan poliittinen merkitys kasvoi nopeasti 1200-luvun loppupuolella. Vladimirin suuriruhtinaskunnan 1260-luvulla haltuunsa saanut Jaroslav Jaroslavitš ajoi Venäjän yhdistämispolitiikkaa, jota jatkoi hänen poikansa Mihail Jaroslavitš. Tverin suuriruhtinaskunnan vahvistuminen herätti huolta Kultaisessa ordassa, joka ryhtyi tukemaan kilpailevia Moskovan suuriruhtinaita.[1]
1300-luku
Moskovan suuriruhtinaan Juri Danilovitšin aloittamat sotatoimet päättyivät Mihail Jaroslavitšin ja hänen seuraajiensa mestaukseen 1300-luvun alussa. Vuonna 1327 Tverin suuriruhtinaskunnassa puhkesi kapina, jonka Kultainen orda tukahdutti Moskovan suuriruhtinaan Iivana Kalitan avulla. Hävityksen jälkeen Tverin suuriruhtinaskunta ei enää toipunut entiselleen. 1300-luvun loppupuolella siitä irtautuivat Kašinin, Holmin, Mikulinin ja Dorogobužin ruhtinaskunnat, joista kolme jälkimmäistä hajosi vielä pienemmiksi osiksi.[2]
1370-luvulla Tverin suuriruhtinas Mihail Aleksandrovitš yritti heikentää Moskovan suuriruhtinaskuntaa Kultaisen ordan avulla, mutta joutui samalla kilpailemaan Moskovan tukeman Kašinin ruhtinaskunnan kanssa. [2]
1400-luku
Suuriruhtinas Ivan Mihailovitš onnistui nujertamaan Kašinin ruhtinaskunnan vastarinnan 1400-luvun alussa. Tverin suuriruhtinaskunnan vaikutusvalta kasvoi 1430–1360-luvuilla Moskovan suuriruhtinaiden keskinäisen taistelun aikana. Sen jälkeen suuriruhtinaskunta alkoi jälleen heiketä. Tverin suuriruhtinas Mihail Borisovitš joutui solmimaan epäedullisia sopimuksia Moskovan suuriruhtinaan Iivana III:n kanssa. Yritys tukeutua Liettuaan johti Moskovan hyökkäykseen. Sen joukot valtasivat Tverin vuonna 1485, jolloin suuriruhtinaskunta lakkasi olemasta.[2]
Perintö
Tverin suuriruhtinaskunnalla oli huomattava merkitys venäläisen kulttuurin ja taiteen kehityksessä. Tverissä kirjoitettiin kronikoita ja muita historiallisia teoksia. Siellä vaikutti myös omaperäinen ikonimaalauskoulukunta. Tveriläinen kauppias Afanasi Nikitin kävi ensimmäisenä venäläisenä Intiassa ja laati matkastaan värikkään kuvauksen.[1] Tverin hiippakunta oli 1200–1300-luvuilla yksi Venäjän ortodoksisen kirkon vaikutusvaltaisimmista keskuksista.[2]
Lähteet
- ↑ a b c Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 329. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
- ↑ a b c d e Boguslavski, V.V.: Slavjanskaja entsiklopedija. Kijevskaja Rus – Moskovija, tom 2, s. 475–477. Moskva: Olma-Press, 2003. ISBN 5-224-02251-7
Aiheesta muualla
