Vuonna 1297 paikalle perustettiin Novyi Gorodok -niminen linnoitus. 1300-luvulla sen esikaupunki kasvoi ja levittäytyi Volgan vastarannalle. Vuosisadan lopussa se sai nimen Staritsa. Vuonna 1485 kaupunki liitettiin Tverin ruhtinaskunnan mukana Moskovan Venäjään. Vuonna 1775 Staritsasta tuli Tverin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. 1700–1800-luvulla se oli tärkeä Volgan–Itämeren vesitien satama, joka välitti elintarvikkeita Pietariin. Toisen maailmansodan aikana lokakuusta 1941 tammikuuhun 1942 kaupunki oli saksalaisten miehittämä.[1]
Nähtävyyksiä ovat Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen luostari ja sen vuonna 1530 rakennettu katedraali, klassistinen Kolminaisuuden katedraali (1819), Neitsyt Marian temppeliin tuomisen (1570) ja Evankelista Johanneksen kirkko (1594). Linnamäellä sijaitsee Borisin ja Glebin katedraali (1820) ja sen rinteellä Pjatnitskaja-kirkko (1750). Kaupungissa on säilynyt lukuisia kivisiä kauppiastaloja.[3]
Lähteet
↑ abGoroda Rossii: entsiklopedija, s. 442. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6