Talviolympialaiset

Talviolympialaisten järjestäjäkaupungit kartalla: vihreällä maat, joissa talviolympialaiset on järjestetty yhden kerran ja sinisellä maat, joissa talviolympialaiset on järjestetty kahdesti tai useammin.

Talviolympialaiset ovat lumella ja jäällä suoritettavissa talviurheilulajeissa käytävät olympiakisat, jotka järjestetään neljän vuoden välein.

Historia

Saksalaiset taitoluistelijat Anna Hübler ja Heinrich Burger vuoden 1908 olympialaisissa.

Kun Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) perustettiin vuonna 1894, oli yksi kisaohjelmaan sovituista lajeista luistelu. Ensimmäisen kerran luistelukilpailut järjestettiin kuitenkin vasta kesäolympialaisissa 1908 Lontoossa, jolloin ohjelmassa oli taitoluistelu.

Kolme vuotta myöhemmin italialainen kreivi Eugenio Brunetta d’Usseaux ehdotti, että Kansainvälinen olympiakomitea järjestäisi viikon mittaisen talvilajien tapahtuman kesäolympialaisissa 1912 Tukholmassa. Kisajärjestäjät kuitenkin vastustivat ajatusta. Samaa ajatusta ehdotettiin myös kisoihin, jotka oli määrä pitää Saksan Berliinissä vuonna 1916, mutta jotka peruttiin ensimmäisen maailmansodan puhjettua.

Sodan päätyttyä ensimmäiset olympialaiset olivat kesäolympialaiset 1920 Antwerpenissä. Kisojen ohjelmassa oli taitoluistelun lisäksi myös ensimmäistä kertaa jääkiekko.^[1] Seuraavana vuonna pidetyssä KOK:n kokouksessa päätettiin järjestää Pariisissa pidettäviin kesäolympialaisiin 1924 liittyen kansainvälinen talvilajien viikko. Chamonix’ssa järjestetty tapahtuma oli huikea menestys ja innoitti komitean päättäjiä luomaan kokonaan erilliset talviolympialaiset. Vuonna 1926 KOK päätti jälkikäteen, että Chamonix’n kisat olivat ensimmäiset talviolympialaiset.

Talviolympialaiset järjestettiin 68 vuoden ajan neljän vuoden välein aina samana vuonna kesäolympialaisten kanssa, tarkemmin sanoen neljällä jaollisina vuosina, jotka olivat myös karkausvuosia. Karkauspäivä oli aina muutaman päivän verran talviolympialaisten jälkeen. Alkuaikoina kisat olivat lähestulkoon pelkkä kesäkisojen ”ennakkonäytös”, sillä kolmesti ne järjestettiin samassa maassa: vuonna 1924 Chamonix ja Pariisi Ranskassa, vuonna 1932 Lake Placid ja Los Angeles Yhdysvalloissa sekä vuonna 1936 Garmisch-Partenkirchen ja Berliini Saksassa. Hieman samaan tapaan järjestettiin myös talviolympialaiset 1928 Sveitsin Sankt Moritzissa, joka oli yksi lähimmistä kesäolympialaisten 1928 isäntäkaupunki Amsterdamia sijaitsevista suurista talviurheilukeskuksista.

Edelleen, vuoden 1940 talvikisojen järjestäjäksi oli päätetty Sapporo ja kesäkisojen Tokio, molemmat siis Japanissa. Kuitenkin Kiinan–Japanin sodan takia kaupungit joutuivat luopumaan kisaisännyyksistään vuonna 1938. Tämän jälkeen KOK päätti järjestää talvikisat Sankt Moritzissa, mutta sveitsiläisten järjestäjien kanssa syntyneiden erimielisyyksien vuoksi päätös peruutettiin kolme kuukautta myöhemmin. Edellisten talvikisojen järjestäjä Garmisch-Partenkirchen tarjoutui järjestämään kisat, mutta marraskuussa 1939 kisat peruutettiin kokonaan toisen maailmansodan sytyttyä, kuten myös samassa maanosassa eli Euroopassa sijaitseva Suomen Helsinki joutui tekemään vuoden 1940 kesäkisoille. Sodan takia myös talvikisat 1944 Italian Cortina d’Ampezzossa peruutettiin kesällä 1941, samaten Euroopassa oleva Ison-Britannian Lontoo teki vuoden 1944 kesäkisoille.

Nils Karlsson vuoden 1952 olympialaisissa.

Toisen maailmansodan jälkeen vielä 1940-luvulla myönnetyt talvi- ja kesäkisat järjestettiin samassa maanosassa, Euroopassa: talviolympialaiset 1948 Sankt Moritzissa ja kesäolympialaiset 1948 Lontoossa sekä talviolympialaiset 1952 Norjan Oslossa ja kesäolympialaiset 1952 naapurimaan Helsingissä. Poikkeuksen kuitenkin muodostavat viimeiset 1940-luvulla myönnetyt kisat: talviolympialaiset 1956 Euroopassa Italian Cortina d’Ampezzossa ja kesäolympialaiset 1956 Oseaniassa Australian Melbournessa, koska kesäkisojen hakijoita ei ollut lainkaan Euroopasta. Ratsastuskilpailut pidettiin tosin aiemmin kesällä Tukholmassa, Ruotsissa. 1950-luvulta myönnetyistä olympiakisoista aina vuoteen 1988 saakka saman vuoden talvikisat ja kesäkisat järjestettiin aina eri maanosissa. Myöskään kaksia peräkkäisiä talvi- tai kesäolympialaisia ei järjestetty samassa maanosassa – poikkeuksena Innsbruckissa järjestettyjä talviolympialaisia 1964 seuranneet talviolympialaiset 1968 Grenoblessa, jotka olivat molemmat Euroopassa.

Vuonna 1956 Italian Cortina d’Ampezzossa pidetyt talviolympialaiset olivat ensimmäiset televisioidut talviolympialaiset ja vuoden 1968 talviolympialaiset Grenoblessa olivat ensimmäiset värillisinä televisiolähetyksinä lähetetyt olympialaiset^[2].

Talviolympialaiset 1976 myönnettiin alkujaan Yhdysvaltain Denverille, mutta kustannusten nousu kolminkertaisiksi ja huoli ympäristövaikutuksista sekä näitä seurannut kansanäänestys peruuttivat kisaisännyyden. KOK tarjosi isännyyttä Kanadan Whistlerin kaupungille, mutta hakuprosessin jälkeen valittu uusi hallitus kieltäytyi isännyydestä. Tämän jälkeen Salt Lake City tarjoutui kisaisännäksi, mutta KOK hylkäsi hakemuksen ja valitsi helmikuussa 1973 kisaisännäksi Innsbruckin, joka oli isännöinyt talviolympialaisia yhdeksän vuotta aikaisemmin.

KOK päätti vuonna 1986, että talvi- ja kesäolympialaiset järjestettäisiin eri vuosina. Tämän vuoksi talviolympialaiset olivat sekä vuosina 1992 että 1994, minkä jälkeen sekä talvi- että kesäolympialaiset on järjestetty taas aina joka neljäs vuosi.^[3] Tässä taitehetkessä, tahdistuskohdassa vuonna 1992 talvikisat järjestettiin eurooppalaisissa naapurimaissa, talvikisat Ranskan Albertvillessä ja kesäkisat Espanjan Barcelonassa sekä myös seuraavat vuoden 1994 talvikisat pidettiin Euroopassa, Norjan Lillehammerissa. Koska talvi- ja kesäkisat on tuosta lähtien pidetty eri vuosina (kesäkisat karkausvuosina ja talvikisat muina parillisvuosina), ei sijaintipaikoilla ole isäntäkaupungin valinnassa enää merkitystä – kuitenkin erikseen talvi- ja kesäkisojen peräkkäisillä sijaintipaikoilla on. Kanadan Vancouverissa järjestetyt talviolympialaiset 2010 olivat järjestyksessään 21. olympialaiset talvikisat.

Samoin kuin kesäolympialaiset, myös talviolympialaiset ovat kärsineet joidenkin maiden boikoteista. Vuonna 1936 KOK luokitteli hiihdonopettajat ammattilaisiksi ja kielsi heitä osallistumasta, minkä vuoksi Itävallan ja Sveitsin hiihtäjät boikotoivat kisoja. Kanadan jääkiekkojoukkue boikotoi puolestaan vuoden 1972 talviolympialaisia, koska piti Neuvostoliiton joukkuetta ammattilaisina.^[4]

Luettelo talviolympialaisista

Talviolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat.

  Maa on isännöinyt yksiä talviolympialaisia

  Maa on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia

• = Kaupunki on isännöinyt yksiä talviolympialaisia
• = Kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia.

Järjestys	Vuosi	Isäntä	Avaaja	Päivämäärä	Osanottaja­valtiot	Urheilijat			Urheilu­muotoja	Lajeja	Kilpailuja
						Yhteensä	Miehet	Naiset
I[5]	1924	Chamonix, Ranska	alivaltiosihteeri Gaston Vidal	25. tammikuuta – 5. helmikuuta	16	258	247	11	6	9	16
II[6]	1928	St. Moritz, Sveitsi	liittopresidentti Edmund Schulthess	11.–19. helmikuuta	25	464	438	26	4	8	14
III[7]	1932	Lake Placid, Yhdysvallat	kuvernööri Franklin D. Roosevelt	4.–15. helmikuuta	17	252	231	21	4	7	14
IV[8]	1936	Garmisch-Partenkirchen, Saksa	valtakunnankansleri Adolf Hitler	6.–16. helmikuuta	28	646	566	80	4	8	17
1940		Isäntäkaupunkina Sapporo, Japani; 1940 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia.
1944		Isäntäkaupunkina Cortina d’Ampezzo, Italia; 1944 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia.
V[9]	1948	St. Moritz, Sveitsi	liittopresidentti Enrico Celio	30. tammikuuta – 8. helmikuuta	28	669	592	77	4	9	22
VI[10]	1952	Oslo, Norja	prinsessa Ragnhild	14.–25. helmikuuta	30	694	585	109	4	8	22
VII[11]	1956	Cortina d'Ampezzo, Italia	presidentti Giovanni Gronchi	26. tammikuuta – 5. helmikuuta	32	821	687	134	4	8	24
VIII[12]	1960	Squaw Valley, Yhdysvallat	varapresidentti Richard Nixon	18.–28. helmikuuta	30	665	521	144	4	8	27
IX[13]	1964	Innsbruck, Itävalta	liittopresidentti Adolf Schärf	29. tammikuuta – 9. helmikuuta	36	1091	892	199	6	10	34
X[14]	1968	Grenoble, Ranska	presidentti Charles de Gaulle	6.–18. helmikuuta	37	1158	947	211	6	10	35
XI[15]	1972	Sapporo, Japani	keisari Hirohito	3.–13. helmikuuta	35	1006	801	205	6	10	35
XII[16]	1976	Innsbruck, Itävalta	liittopresidentti Rudolf Kirchschläger	4.–15. helmikuuta	37	1123	892	231	6	10	37
XIII[17]	1980	Lake Placid, Yhdysvallat	varapresidentti Walter Mondale	13.–24. helmikuuta	37	1072	840	232	6	10	38
XIV[18]	1984	Sarajevo, Jugoslavia	presidentti Mika Špiljak	8.–19. helmikuuta	49	1272	998	274	6	10	39
XV[19]	1988	Calgary, Kanada	kenraalikuvernööri Jeanne Sauvé	13.–28. helmikuuta	57	1423	1122	301	6	10	46
XVI[20]	1992	Albertville, Ranska	presidentti François Mitterrand	8.–23. helmikuuta	64	1801	1313	488	6	12	57
XVII[21]	1994	Lillehammer, Norja	kuningas Harald V	12.–27. helmikuuta	67	1737	1215	522	6	12	61
XVIII[22]	1998	Nagano, Japani	keisari Akihito	7.–22. helmikuuta	72	2176	1389	787	7	14	68
XIX[23]	2002	Salt Lake City, Yhdysvallat	presidentti George W. Bush	8.–24. helmikuuta	78	2399	1513	886	7	15	78
XX[24]	2006	Torino, Italia	presidentti Carlo Azeglio Ciampi	10.–26. helmikuuta	80	2508	1548	960	7	15	84
XXI[25]	2010	Vancouver, Kanada	kenraalikuvernööri Michaëlle Jean	12.–28. helmikuuta	82	2566	1522	1044	7	15	86
XXII[26]	2014	Sotši, Venäjä	presidentti Vladimir Putin	7.–23. helmikuuta	88	2873	1714	1159	7	15	98
XXIII[27]	2018	Pyeongchang, Etelä-Korea	presidentti Moon Jae-in	9.–25. helmikuuta	92	2922	1680	1242	7	15	98
XXIV[28]	2022	Peking, Kiina	presidentti Xi Jinping	4.–20. helmikuuta	91	2871			7	15	109
XXV	2026	Milano–Cortina d’Ampezzo, Italia		6.–22. helmikuuta	Järjestetään vuonna 2026.				8	16	116
XXVI	2030	Provence-Alpit-Riviera–Auvergne-Rhône-Alpes		8.–24. helmikuuta	Järjestetään vuonna 2030.

Talviolympialaisten lajit

Nykyisin ohjelmassa olevat lajit

• Alppihiihto on ollut kisaohjelmasta vuodesta 1936.^[4] Nykyisin sekä miehet että naiset kilpailevat syöksylaskussa, supersuurpujottelussa, suurpujottelussa, pujottelussa sekä alppiyhdistetyssä. Vuodesta 2018 on järjestetty myös joukkuekilpailu, jossa jokaisesta maasta kilpailee kaksi naista ja miestä, ja kunkin joukkueen parivoittojen määrä tai kahden parhaan kilpailijan aika ratkaisee lopputuloksen.
• Ampumahiihto lisättiin kisaohjelmaan vuonna 1960. Vuonna 1924 ohjelmassa oli sotilaspartiohiihto. Naisten ampumahiihto tuli mukaan kisoihin 1992, nykyisin sekä miehet että naiset kilpailevat viidessä eri kisatapahtumassa. Vuonna 2014 ohjelmaan lisättiin sekaviesti (N 2x6km ja M 2x7,5km). Myös mahdollisesta sekapariviestistä on puhuttu, mutta toistaiseksi sitä ei vielä talviolympialaisten ohjelmassa ole.

Curlingia 2006.

• Curling oli mukana kisoissa 1924, mutta tuli uudelleen kisaohjelmaan 1998, josta lähtien kisoissa on ollut sekä miesten että naisten turnaus. 2018 pelattiin turnauksen aluksi myös sekaparipeli, jossa molemmat sukupuolet muodostavat parin ja tämä jatkunee toistaiseksi tuleviin kisoihin.
• Freestylehiihto on ollut virallisena kisalajina vuodesta 1992, jolloin kumparelasku otettiin mukaan ohjelmaan. Hypyt ovat olleet mukana vuodesta 1994 lähtien. Vuonna 2010 mukaan otettiin skicross ja vuodesta 2014 lähtien talviolympialaisissa on kisattu myös half pipessä sekä slopestylessä. Vuonna 2022 luvassa on myös lumilautailusta tuttu big air, sekä sekajoukkuehypyt. Kaikki lajit ovat ohjelmassa sekä miehillä että naisilla.
• Jääkiekko oli mukana jo 1920 kesäolympialaisissa ja sen jälkeen kaikissa talviolympialaisissa. Naisten turnaus järjestettiin ensimmäisen kerran 1998. Naisissa on ollut 8 joukkuetta ja miehissä 12. 2022 alkaen naisten sarjaan otetaan mukaan 10 joukkuetta.
• Kaukalopikaluistelu otettiin viralliseksi kisalajiksi 1992, ja kisatapahtumien määrää kasvatettiin neljästä kahdeksaan 2002. Nykyisin sekä miehillä että naisilla on ohjelmassa 500, 1 000 ja 1 500 metrin kilpailut sekä viesti. 2022 mukaan otetaan myös sekaviesti.
• Lumilautailu on ollut sekä miesten että naisten ohjelmassa 1998 kisoista lähtien. Aluksi ohjelmassa oli lumikouru sekä suurpujottelu, mutta 2002 suurpujottelu vaihdettiin parisuurpujotteluksi. Vuonna 2006 mukaan otettiin lumilautakrossi, ja 2014 järjestettiin ensimmäistä kertaa myös lumilautailun slopestyle. Myös paripujottelu oli ohjelmassa vuonna 2014, mutta se päätettiin poistaa lisäämällä big air sen tilalle vuoden 2018 kilpailuihin. Vuonna 2022 mukaan tulee sekajoukkuekrossi.
• Maastohiihto on ollut kisoissa mukana alusta lähtien eli vuodesta 1924. Nykyisin sekä miehillä että naisilla on kuusi kisatapahtumaa.
• Mäkihyppy on ollut olympialaji vuodesta 1924. Aluksi kilpailtiin vain suurmäessä, kunnes 1964 mukaan tuli normaalimäen kilpailu ja 1988 joukkuekilpailu. Naiset kilpailivat lajissa ensimmäisen kerran vuonna 2014. Vuonna 2022 ohjelmaan tulee myös sekajoukkuemäki.
• Ohjaskelkkailu lisättiin kisaohjelmaan 1964. Lajissa kilpaillaan miesten ja naisten yksinlaskussa, miesten parilaskussa sekä viestissä, johon kumpikin sukupuoli voi osallistua.
• Pikaluistelu on ollut kisaohjelmassa vuodesta 1924. Yhteiskilpailu oli mukana vain ensimmäisissä kisoissa. Naisten kilpailut tulivat mukaan 1960. Joukkuetakaa-ajo lisättiin ohjelmaan 2006 ja nykyisin sekä miehillä että naisilla on viisi henkilökohtaista matkaa sekä joukkuetakaa-ajo ja vuodesta 2018 mukana on myös yhteislähtökilpailu molemmille sukupuolille.

Rattikelkkailua 2002.

• Rattikelkkailu on ollut mukana kisoissa vuodesta 1924 lähtien, lukuun ottamatta vuotta 1960, jolloin lajissa ei kilpailtu. Aluksi ohjelmassa oli ainoastaan neljän miehen kelkkailu, mutta kahden miehen kelkkailu lisättiin 1932. Kahden naisen kelkkailu lisättiin ohjelmaan 2002. Naisten yksinkelkkailu tulee mukaan 2022, kun jostakin syystä naisten ei annettu saada neljän hengen kelkkaa miesten tapaan.
• Skeleton oli mukana olympialaisissa 1928 ja 1948, jolloin järjestettiin miesten kilpailu. Se palasi kisaohjelmaan 2002, josta lähtien sekä miehet että naiset ovat kilpailleet.
• Taitoluistelu oli mukana jo vuosien 1908 ja 1920 kesäolympialaisissa, jonka jälkeen lajissa on kilpailtu jokaisissa talviolympialaisissa. Miesten ja naisten yksinluistelu sekä pariluistelu ovat olleet mukana vuodesta 1908, jäätanssi lisättiin ohjelmaan 1976. Nyt ohjelmaan kuuluu myös vuonna 2014 ensi kertaa kilpailtu joukkuekilpailu, jossa kaikki kilpailumuodot on yhdistetty ja kolmen päivän aikana käydään kahdeksan kilpailutapahtumaa, jonka jälkeen lopputulokset muodostetaan kaikkien suoritusten yhteispisteistä.
• Yhdistetty on ollut olympialaji vuodesta 1924. Aluksi lajissa kilpailtiin vain henkilökohtaisessa kilpailussa, mutta 1988 ohjelmaan lisättiin joukkuekilpailu. 2002 mukaan tuli myös sprinttikilpailu. Yhdistetty on nykyisin ainoa talviolympialaisten laji, jossa kilpailevat vain miehet. Naiset yritetään saada mukaan vuonna 2026.

Entiset lajit

• Sotilaspartiohiihto oli virallisessa kisaohjelmassa 1924, jonka jälkeen se oli näytöslajeina vuosina 1928, 1936 ja 1948. Vuonna 1960 ampumahiihto korvasi sen.
• Kuvioluistelu oli taitoluistelun lajina vain 1908 kesäolympialaisissa.
• Jääpallo oli näytöslajina Oslossa 1952.

Parhaiten menestyneet

Menestyneimmät urheilijat
(tilanne talviolympialaisten 2018 jälkeen)

sija	urheilija	maa	talvikisat	urheilumuoto				yht.
1.	Bjørgen, Marit	Norja	2002–2018	maastohiihto	8	4	3	15
2.	Bjørndalen, Ole Einar	Norja	1998–2014	ampumahiihto	8	4	1	13
3.	Dæhlie, Bjørn	Norja	1992–1998	maastohiihto	8	4	0	12
4.	Jegorova, Ljubov	Venäjä	1992–1994	maastohiihto	6	3	0	9
5.	An, Viktor	Korea/ Venäjä	2002–2014	kaukalopikaluistelu	6	0	2	8
6.	Skoblikova, Lidija	Neuvostoliitto	1960–1964	pikaluistelu	6	0	0	6
7.	Wüst, Ireen	Alankomaat	2006–2018	pikaluistelu	5	5	1	11
8.	Pechstein, Claudia	Saksa	1992–2006	pikaluistelu	5	2	2	9
9.	Thunberg, Clas	Suomi	1924–1928	pikaluistelu	5	1	1	7
9.	Lazutina, Larisa	Venäjä	1992–2002	maastohiihto	5	1	1	7
11.	Alsgaard, Thomas	Norja	1994–2002	maastohiihto	5	1	0	6

Eniten mitaleja saaneet maat
(tilanne talviolympialaisten 2018 jälkeen)

sija	maa				yht.
1.	Norja	132	125	111	368
2.	Yhdysvallat	105	110	89	304
3.	Saksa	92	88	60	240
4.	Neuvostoliitto	78	57	59	194
5.	Kanada	73	63	63	199
6.	Itävalta	64	81	87	232
7.	Ruotsi	57	46	55	158
8.	Sveitsi	55	46	52	153
9.	Venäjä	49	40	35	124
10.	Alankomaat	45	44	41	130
11.	Suomi	43	63	61	167

Katso myös

• Suomi talviolympialaisissa

Lähteet

1. Edgeworth, R.: The Nordic Games and the Origins of the Olympic Winter Games LA84 Foundation. Arkistoitu 27.7.2011. Viitattu 20.12.2009. (englanniksi)
2. 100 Years of olympic marketing Olympic.org – the official website of Olympic Movement. Viitattu 22.12.2009. (englanniksi)
3. Winter Olympics History 2002. Utah Athletic Foundation. Arkistoitu 12.1.2009. Viitattu 20.12.2009. (englanniksi)
4. History of the winter olympics 1998. BBC. Viitattu 25.12.2009. (englanniksi)
5. http://www.olympic.org/chamonix-1924-winter-olympics
6. http://www.olympic.org/st-moritz-1928-winter-olympics
7. http://www.olympic.org/lake-placid-1932-winter-olympics
8. http://www.olympic.org/garmisch-partenkirchen-1936-winter-olympics
9. http://www.olympic.org/st-moritz-1948-winter-olympics
10. http://www.olympic.org/oslo-1952-winter-olympics
11. Cortina d'Ampezzo 1956 Winter Olympics - results & video highlights
12. http://www.olympic.org/squaw-valley-1960-winter-olympics
13. http://www.olympic.org/innsbruck-1964-winter-olympics
14. http://www.olympic.org/grenoble-1968-winter-olympics
15. http://www.olympic.org/sapporo-1972-winter-olympics
16. http://www.olympic.org/innsbruck-1976-winter-olympics
17. http://www.olympic.org/lake-placid-1980-winter-olympics
18. http://www.olympic.org/sarajevo-1984-winter-olympics
19. http://www.olympic.org/calgary-1988-winter-olympics
20. http://www.olympic.org/albertville-1992-winter-olympics
21. http://www.olympic.org/lillehammer-1994-winter-olympics
22. http://www.olympic.org/nagano-1998-winter-olympics
23. http://www.olympic.org/salt-lake-city-2002-winter-olympics
24. http://www.olympic.org/turin-2006-winter-olympics
25. http://www.olympic.org/vancouver-2010-winter-olympics
26. http://www.olympic.org/sochi-2014-winter-olympics
27. http://www.olympic.org/pyeongchang-2018-winter-olympics
28. http://www.theguardian.com/sport/2015/jul/31/beijing-wins-right-host-winter-olympics-2022

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Talviolympialaiset Wikimedia Commonsissa

Talviolympialaisten isäntäkaupungit

1924: Chamonix 1928: Sankt Moritz 1932: Lake Placid 1936: Garmisch-Partenkirchen 1948: Sankt Moritz

1952: Oslo 1956: Cortina d’Ampezzo 1960: Squaw Valley 1964: Innsbruck 1968: Grenoble

1972: Sapporo 1976: Innsbruck 1980: Lake Placid 1984: Sarajevo 1988: Calgary

1992: Albertville 1994: Lillehammer 1998: Nagano 2002: Salt Lake City 2006: Torino

2010: Vancouver 2014: Sotši 2018: Pyeongchang 2022: Peking 2026: Milano–Cortina d’Ampezzo