PROFILBARU.COM

Suhumi; Аҟəа; სოხუმი; Сухум
	; Näkymiä Suhumiin
	; vaakuna
	; Yllä Suhumi Abhasian kartalla, alla sijainti Georgian kartalla
	; Suhumi
	Koordinaatit: 43°00′12″N, 41°00′55″E
Valtio	Georgia
Autonominen tasavalta	Abhasia
Väkiluku (2011)	62 914
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Suhumi (abhaasiksi Аҟəа, Aqwa, georg. სოხუმი, Sokhumi, ven. Сухум, Suhum) on kaupunki Abhasiassa Mustanmeren rannalla. Se on Georgiasta yksipuolisesti vuonna 1992 itsenäiseksi julistautuneen Abhasian tasavallan pääkaupunki^[2]. Georgian perustuslain mukaan^[3] se kuuluu Abhasian autonomiseen tasavaltaan.

Kaupungissa on Abhasian vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 62 914 asukasta.^[1] Kaupungin sijainti, ilmasto ja rannat tekivät siitä aiemmin suositun lomakohteen, joka kuitenkin vahingoittui pahasti 1990-luvun alun sodassa.^[4]

Historia

Paikalle perustettiin kreikkalainen Dioskuriin siirtokunta 500-luvulla eaa. Plinius vanhemman ja Arrianoksen aikana se tunnettiin nimellä Sebastopolis. Dioskuriin raunioita on löydetty Mustanmeren alta, ja sen asukkaiden epäillään joutuneen muuttamaan merta pakoon Sebastopolikseen. Venäjän valloittaessa alueen 1810 paikalla oli turkkilainen Sukhum-Kalen linnoitus.^lähde?

Suhumi oli Georgian ja Abhasian välisen sodan keskeinen tapahtumapaikka 1990-luvun alussa. Konflikti vaurioitti suurta osaa kaupungista, ja monet tärkeät rakennukset, kuten kansallisarkisto, tuhoutuivat kokonaan. Vaikka suuri osa Suhumista on jälleenrakennettu, kaupunki kärsii yhä sodasta ja on nykyään etnisesti yksipuolisempi kuin aikaisemmin.

Väestö

Abhasian vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Suhumissa on 62 914 asukasta. Heistä abhaaseja on 67,3 prosenttia eli yli 40 000 henkeä, venäläisiä 14,8 prosenttia ja armenialaisia 9,8 prosenttia. Georgialaisia kaupungin väestöstä on vain 2,8 prosenttia, alle 1 800 henkeä. Vuonna 1989 ennen Neuvostoliiton hajoamista ja Abhasian sotaa kaupungissa oli vielä 119 150 asukasta, joista georgialaisia oli 41,5 prosenttia eli lähes 50 000 henkeä, venäläisiä 21,6 prosenttia eli yli 25 000 henkeä ja abhaaseja 12,5 prosenttia eli lähes 15 000 henkeä.^[1] Encyclopædia Britannican mukaan vuonna 2002 Suhumissa olisi ollut 43 716 asukasta.^[4]

1900-luvun alkupuolella Suhumi oli vieläkin monikulttuurisempi kaupunki; vuonna 1926 siellä oli 21 568 asukasta, joista suurimman väestöryhmän muodostivat venäläiset, mutta hekin vain 23,7 prosenttia väestöstä. Georgialaisia kaupunkilaisista oli 23,3 prosenttia, kreikkalaisia 10,7 prosenttia, ukrainalaisia 10,4 prosenttia, armenialaisia 9,4 prosenttia ja abhaaseja 3,1 prosenttia.^[1]

Nähtävyydet

Suhumin tärkein nähtävyys on 1100-luvulla rakennettu Besletin kaarisilta. Jäljellä on myös roomalaisia muureja, 1100-luvun kuningas Bagratin linna, useita Suuren Abhasian Muurin torneja, genovalainen linnoitus 1300-luvulta ja ottomaanilinnoitus 1700-luvulta.

Suhumin ympäristössä on useita monumentteja, kuten Johannes Krysostomoksen haudan päälle 1000-luvulla rakennettu Kamanin kirkko (12 kilometriä Suhumista). 22 kilometriä kaupungista sijaitsee Uusi Athos, keskiaikainen Abhasian pääkaupunki 700-luvun linnoituksineen ja kirkkoineen. Venäjän tsaari Aleksanteri III rakennutti Uuteen Athokseen luostarin 1880-luvulla. Pohjoisessa vuorilla on maailman syvin Voronjan luola.^lähde?