Georgia jaetaan kahteen autonomiseen alueeseen ja yhdeksään hallintoalueeseen. Maan pääkaupunki Tbilisi on erityisasemassa tämän aluejaon ulkopuolella. Tasavallat ja hallintoalueet jakautuvat edelleen piirikuntiin sekä piiritasoisiin kaupunkeihin. Piirikunnista yksitoista on autonomisissa tasavalloissa ja loput 56 muun Georgian alueella.[1] Georgian nykyinen aluejako noudattelee vain osittain maan historiallisia provinsseja.
Autonomisia tasavaltoja (georg.ავტონომიური რესპუბლიკა, avtonomiuri respublika) on kaksi: Adžaria ja Abhasia. Abhasia sijaitsee Georgian luoteisosassa Mustanmeren rannalla, Adžaria taas sen eteläpuolella Turkin rajalla. Abhasiaa hallinnoi Venäjän tukema separatistihallinto, eikä se ole Georgian keskushallituksen hallinnassa.
Toinen Venäjän tukema separatistitasavalta on Etelä-Ossetia, joka sijaitsee pääosin Georgian Šida Kartlin hallintoalueella.
Hallintoalueet
Georgia jaetaan yhdeksään hallintoalueeseen (georg.მხარე, mkhare). Ne perustettiin 1990-luvun puolivälissä väliaikaiseksi ratkaisuksi, kunnes Etelä-Ossetian ja Abhasian konfliktit saataisiin ratkaistua. Alueiden paikallishallintoa johtaa "valtionkomissaari" (georg.სახელმწიფო რწმუნებული, sakhelmtsipo rtsmunebuli), epämuodollisesti "kuvernööri", jonka nimittää Georgian presidentti.
Georgian alueet, suluissa alueen pääkaupunki ja numero kartalla:
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Maa on jakautunut aikaisemmin useisiin itsenäisiin ruhtinas- ja kuningaskuntiin sekä historiallisiin provinsseihin. Osaa näistä ei juurikaan huomioida nykyisessä aluejaossa, ja osa on kadonnut Georgian kartalta jo vuosisatoja sitten. Historiallisia alueita ovat muun muassa seuraavat:
Joitakin historiallisia provinsseja ja alueita. Etelä-Ossetia on perinteisesti kuulunut Kartliin, ja noussut omaksi poliittiseksi alueekseen vasta neuvostoaikana.
.svg)
