Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

Saksan osavaltiot

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Leipäteksti käytännössä lähteetön, luettelokin väkilukuja lukuun ottamatta.

Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Saksan kielellä osavaltion virallinen nimitys on Land, ’maa’, joskin usein käytetään epävirallista (lakiteknisesti virheellistä) nimitystä Bundesland (’liittomaa’). Kolme maata käyttää nimitystä vapaavaltio (Freistaat): Baijeri (vuodesta 1919), Saksi (vuodesta 1990) ja Thüringen (vuodesta 1994). Lisäksi kaksi kaupungista muodostuvaa osavaltiota eli kaupunkivaltiota (Stadtstaat) viittaa nimessään hansaan: vapaa ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt) Hampuri (vuodesta 1806) sekä vapaa hansakaupunki (Freie Hansestadt) Bremen (vuodesta 1806).

Koska Saksa on federalistinen valtio, osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus.[1] Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö ja perustuslaki ja oma vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Osavaltion hallitusta (Landesregierung) johtaa pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltion tasolla osavaltioita edustaa liittoneuvosto (Bundesrat), jossa osavaltiot ovat edustettuina asukaslukuihinsa suhteutettuina.

Saksan nykyiset osavaltiot perustettiin suurelta osin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla, ja ne vastaavat vain osittain aikaisempia Saksan keisarikunnan ja Weimarin tasavallan aikaisia osavaltioita. Esimerkiksi silloisen Preussin alueet jakautuvat nykyisin moniin osavaltioihin. Saksan nykyiset osavaltiot muodostettiin vuosina 1945–1947 toisen maailmansodan neljän liittoutuneen eli Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan yhteisen sotilashallinnon päätösten mukaisesti. Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä olleet osavaltiot yhdistyivät vuonna 1949 Saksan liittotasavallaksi. Badenin, Württemberg-Badenin ja Württemberg-Hohenzollernin osavaltiot yhdistettiin vuonna 1952 nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi. Saarland oli aluksi puoliautonominen ja liittyi vasta vuonna 1957 liittotasavaltaan. Saksan demokraattisen tasavallan alueella olleet viisi osavaltiota korvattiin vuonna 1952 neljällätoista piirillä. Hieman ennen Saksan jälleenyhdistymistä vuonna 1990 Saksan demokraattiseen tasavaltaan muodostettiin uudelleen osavaltiot, jotka sitten yhdistyivät liittotasavaltaan. Tällöin myös Berliinistä muodostettiin yksi liittotasavallan osavaltioista. Sodan jälkeen kaupunki oli ollut virallisesti neljän vallan miehityksessä, mutta käytännössä se oli jakautunut Itä-Berliiniin ja monin tavoin jo epävirallisesti osavaltioksi luokiteltuun Länsi-Berliiniin.

  • Saksan liittotasavallan osavaltiot lokakuussa 1949
    Saksan liittotasavallan osavaltiot lokakuussa 1949
  • Huhtikuusta 1952 elokuuhun 1955 Baden-Württembergin perustamisen jälkeen
    Huhtikuusta 1952 elokuuhun 1955 Baden-Württembergin perustamisen jälkeen
  • Tammikuusta 1957 lokakuuhun 1990 Saarlandin liittymisen jälkeen
    Tammikuusta 1957 lokakuuhun 1990 Saarlandin liittymisen jälkeen
  • Saksojen yhdistymisen jälkeen
    Saksojen yhdistymisen jälkeen
  • Nykyinen osavaltiojako vuonna 1992 tehtyjen pienten rajamuutosten jälkeen
    Nykyinen osavaltiojako vuonna 1992 tehtyjen pienten rajamuutosten jälkeen

Luettelo Saksan nykyisistä osavaltioista

Osavaltio Lippu Vaakuna Liittyi liittotasavaltaan Pinta-ala
(km²) 		Väkiluku Väestö­tiheys
(as./km²) 		Pää­kaupunki Suurin kaupunki Posti­koodi
Ala-Saksi 1949 &&&&&&&&&&047709.082000047 709,82 &&&&&&&&08162000.&&&&008 162 000 &&&&&&&&&&&&0171.&&&&00171 Hannover Hannover NI
Baden-Württemberg 1949 &&&&&&&&&&035747.082000035 747,82 &&&&&&&011339000.&&&&0011 339 000 &&&&&&&&&&&&0317.&&&&00317 Stuttgart Stuttgart BW
Baijeri 1949 &&&&&&&&&&070541.057000070 541,57 &&&&&&&013435000.&&&&0013 435 000 &&&&&&&&&&&&0190.&&&&00190 München München BY
Berliini 1990 &&&&&&&&&&&&0891.0120000891,12 &&&&&&&&03782000.&&&&003 782 000 &&&&&&&&&&&04244.&&&&004 244 kaupunkivaltio kaupunkivaltio BE
Brandenburg 1990 &&&&&&&&&&029654.035000029 654,35 &&&&&&&&02582000.&&&&002 582 000 &&&&&&&&&&&&&087.&&&&0087 Potsdam Potsdam BB
Bremen 1949 &&&&&&&&&&&&0419.0620000419,62 &&&&&&&&&0692000.&&&&00692 000 &&&&&&&&&&&01648.&&&&001 648 Bremen Bremen HB
Hampuri 1949 &&&&&&&&&&&&0755.090000755,09 &&&&&&&&01910000.&&&&001 910 000 &&&&&&&&&&&02530.&&&&002 530 kaupunkivaltio kaupunkivaltio HH
Hessen 1949 &&&&&&&&&&021115.064000021 115,64 &&&&&&&&06421000.&&&&006 421 000 &&&&&&&&&&&&0304.&&&&00304 Wiesbaden Frankfurt am Main HE
Mecklenburg-Etu-Pommeri 1990 &&&&&&&&&&023295.045000023 295,45 &&&&&&&&01629000.&&&&001 629 000 &&&&&&&&&&&&&070.&&&&0070 Schwerin Rostock MV
Nordrhein-Westfalen 1949 &&&&&&&&&&034112.044000034 112,44 &&&&&&&018190000.&&&&0018 190 000 &&&&&&&&&&&&0533.&&&&00533 Düsseldorf Köln NW
Rheinland-Pfalz 1949 &&&&&&&&&&019858.&&&&0019 858,00 &&&&&&&&04174000.&&&&004 174 000 &&&&&&&&&&&&0210.&&&&00210 Mainz Mainz RP
Saarland 1957 &&&&&&&&&&&02571.01100002 571,11 &&&&&&&&&0994000.&&&&00994 000 &&&&&&&&&&&&0387.&&&&00387 Saarbrücken Saarbrücken SL
Saksi 1990 &&&&&&&&&&018449.093000018 449,93 &&&&&&&&04089000.&&&&004 089 000 &&&&&&&&&&&&0222.&&&&00222 Dresden Leipzig SN
Saksi-Anhalt 1990 &&&&&&&&&&020459.012000020 459,12 &&&&&&&&02180000.&&&&002 180 000 &&&&&&&&&&&&0107.&&&&00107 Magdeburg Halle ST
Schleswig-Holstein 1949 &&&&&&&&&&015804.030000015 804,30 &&&&&&&&02966000.&&&&002 966 000 &&&&&&&&&&&&0188.&&&&00188 Kiel Kiel SH
Thüringen 1990 &&&&&&&&&&016202.039000016 202,39 &&&&&&&&02122000.&&&&002 122 000 &&&&&&&&&&&&0131.&&&&00131 Erfurt Erfurt TH

Pinta-alat vuonna 2020 Saksan tilastokeskuksen mukaan.[2] Väkiluvut 31. joulukuuta 2023 Saksan tilastokeskuksen mukaan.[3] Pyöristetty lähimpään täyteen tuhanteen, väentiheys laskettu pyöristämättömistä luvuista. Ei-saksalaisen (Nichtdeutsche) väestön valtakunnallinen osuus oli noin 15 prosenttia. Entisen Itä-Saksan alueen osavaltioissa Berliiniä lukuun ottamatta osuus oli huomattavasti keskiarvoa alempi. Väestöltään kaksi suurinta osavaltiota olivat keskiarvon tuntumassa.[3]

Osavaltiot kartalla


Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Saksan osavaltiot (Arkistoitu – Internet Archive) Saksan Helsingin-suurlähetystö
  2. ↑ Fläche und Bevölkerung nach Ländern : Gebietsfläche Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 7.8.2023. (saksaksi)
  3. ↑ a b Bevölkerung am 31.12.2023 nach Nationalität und Bundesländern Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 27.6.2024. (saksaksi)

Aiheesta muualla

Saksan hallinnolliset alueet
Yleisartikkelit
Luettelot alueista
Euroopan maiden ylimmän tason hallinnollinen jako

¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio

Kembali kehalaman sebelumnya