Genova sijaitsee Ligurian hallinnollisella alueella Italian luoteisosassa. Se on Italian Rivieran keskuspaikka, ja se on Genovanlahden rannalla. Kaupunki on rakennettu kapealle rannikkotasangolle. Apenniinien läntisille rinteille.[3]
Genovan rantaviiva on nykyisin pääosaltaan sataman ja telakoiden käytössä, lisäksi sitä halkoo moottoritie. Genovan vanha satama on muutettu kävelyalueeksi. Genova on mittavien korkeuserojensa vuoksi rakennettu monelle eri tasolle: sokkeloinen vanhakaupunki sijaitsee rinteellä rannan tuntumassa, ylempänä on liikekeskusta ruutuasemakaavoineen ja ylhäällä vuorenrinteillä on asuinalueita. Vanhakaupunki on nykyisin muun muassa kaupungin afrikkalaisperäisen vähemmistön asuttamaa. Genovan Le Strade Nuove -katu (nykyisin Via Garibaldi) ja kadunvarren palatsit, Palazzi dei Rolli, on 1500- ja 1600-lukujen palatsiarkkitehtuurinsa ansiosta Unescon maailmanperintökohde.
Ilmasto
Genovassa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan kuuman ja kuivan kesän välimerenilmasto. Vuoden keskilämpötila on noin 15 °C ja keskimääräinen sademäärä 1 100 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 23 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 7 °C. Sateisin kuukausi on lokakuu, jolloin sataa keskimäärin noin 160 millimetriä. Heinäkuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 31 millimetriä.[4]
Historia
Genova sai todennäköisesti alkunsa liguurien kylänä, jolla oli kontakteja sekä etruskeihin että kreikkalaisiin. Roomalaisaikainenmunicipium kukoisti, ja se toimi liikenteen solmukohtana, sotilassatamana ja kauppapaikkana. Rooman kaaduttua Genova oli pitkään maaseutumainen kalastussatama.[3]
Fatimidit tuhosivat ja ryöstivät Genovaa vuosina 934–935, mutta kaupunki nousi pian piispansa ja paikallisten varakreivien johdolla. Siitä tuli pian merkittävä merenkulkukaupunki. Genovan tasavallan johtavaan luokkaan kuului aatelisia ja vaikutusvaltaisia porvareita. Kaupunki oli tärkeä Euroopan 1100- ja 1200-lukujen taloudellisen kehityksen veturina. Siitä tuli noin 100 000 asukkaan paikkakunta, ja sen tärkein kilpailija oli Venetsian tasavalta. Genovan tärkeimpiä tuotteita olivat itämaiset mausteet, väriaineet ja lääkeaineet, länsimaiset vaatteet ja metallit sekä afrikkalainen villa, nahat, koralli ja kulta. Pankkiala ja laivanrakennus kohostivat tärkeiksi talouden aloiksi.[3] Genova oli kilpailijansa Venetsian jälkeen myöhemmän keskiajan toiseksi merkittävin meritasavalta, ja se hallitsi läntisen Välimeren kauppaa.
Genova hankki valtansa huipulla myös alueita muualta Välimereltä. Se hallitsi suurinta osaa Korsikaa ja Sardinian pohjoisosaa, ja se perusti itsehallinnollisia siirtokuntia muuallekin Välimeren alueelle. Näistä osa oli syntynyt ystävyysmielisen diplomatian ansiosta, mutta monet siirtokunnista olivat ristiretkien ja Genovan omien sotilaskampanjoiden tulosta. Genova onnistui laajenemaan myös Mustallemerelle, kun se teki vuonna 1261 Bysantin kanssa Ninfeon sopimuksen.[3]
Euroopan tilanne ajautui 1300- ja 1400-luvulla kriisiin, ja Genovassa talous kurjistui sotatilanteen takia. Venetsian mukaisen dogen valinta vuonna 1339 oli lopulta vain muodollinen edistysaskel. Kaupunki joutui vuosiksi 1394–1409 Ranskan hallintaan ja vuosiksi 1421–1435 Milanon alaisuuteen. Samaan aikaan Korsikassa oli kapina ja Aragonian kruunu oli vallannut Sardinian. Egypti ja Osmanien valtakunta puolestaan valtasi Lähi-idän siirtokunnat. Vanhaan genovalaiseen aatelissukuun kuulunut Andrea Doria loi vuonna 1528 tasavallalle uuden perustuslain, jonka perusteella kaupunkia hallitsivat doget ja aatelisten kauppiaiden oligarkia. Genovasta tuli samalla Espanjan satelliittivaltio, minkä ansiosta kaupunki koki 1500- ja 1600-luvuilla uuden kukoistuskauden Espanjan Uuden maailman siirtokuntien ansiosta.[3]
Genovan kaupankäynti hiipui hiljalleen, ja 1700-luvun puolivälissä kauppa oli matalimmillaan ja vuosisadan lopulla kaupunki joutui Ranskan alaisuuteen. Napoleon Bonaparten painostuksesta Genovassa muodostettiin Ranskan protektoraattiLigurian tasavalta, ja vuonna 1808 kaupunki liitettiin Ranskan keisarikuntaan. Savoijin kuningashuone sai Genovan yhdeksän vuotta myöhemmin Wienin kongressissa. Genovan merikauppa uudistui 1800-luvun aikana, ja se oli uuden vuonna 1861 yhdistyneen Italian merkittävin satama.[3]
Genovassa järjestettiin vuonna 2001 27. G8-maiden kokous, jota varjostivat väkivaltaiset mielenosoitukset ja syytteet poliisin brutaaliudesta. Mielenosoituksissa loukkaantui useita ihmisiä ja poliisi ampui yhden nuoren mielenosoittajan, Carlo Giulianin.[5]
Genovan tärkein nähtävyys on Piazza de Ferrari, jonka laidoilla ovat oopperatalo ja Dogen palatsi. Genovassa on myös talo, jossa Kolumbuksen kerrotaan syntyneen. Genovan akvaario on Euroopan toiseksi suurin yleisöakvaario. Vanhassakaupungissa on San Lorenzon katedraali. Genovan vanhassa satamassa, Porto Anticossa, on nähtävillä merirosvolaiva Galeone Neptune. Se on alun perin rakennettu Roman Polanskin elokuvaan Pirates.[7]
