Psarán saarta ja Pyhän Nikolaoksen (Ágios Nikólaos) kirkko.
Psará sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren itäosissa. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Antípsara aivan saaren länsipuolella sekä Chíos kauempana idässä ja Lesbos koillisessa. Etäisyys Chíokselle on noin 19 kilometriä.
Psaŕa on vuoristoinen ja kallioinen saari. Saaren korkein kohta on Profítis Ilías (531 metriä), joka sijaitsee saaren pohjoisosassa.[2][3]
Arkeologisten löydösten perusteella Psára oli asuttu viimeistään mykeneläisellä ajalla ja edelleen antiikin ajalla, jolloin saari tunnettiin nimimuodolla Psyra. Antiikin ajalla saaren keskus oli Psyran kaupunki, joka sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen Psarán kylä.[4][5]
Myöhempi historia
Keskiajalla saari oli venetsialaisten hallussa. Osmanivallan aikana kaikki saarelaiset vietiin pois ja saari asutettiin turkkilaisilla. 1500–1600-luvuilla saarelle tuli Chíokselta ja Epeiroksesta orjana olleita kreikkalaisia. Näin se sai jälleen kreikkalaisen väestön.[2][6]
Nikólaos Gýziksen maalaus Psarán tuhon jälkeen (1896–1898).
Kreikan vapaustaistelun aikaan 1800-luvun alussa saarella oli yksi Kreikan suurimmista kauppalaivastoista, mikä oli merkittävä tekijä kansannousussa, ja monet kansannousun merkkihenkilöt tulivat saarelta. Vuonna 1824 turkkilaiset hyökkäsivät Psarálle ja polttivat koko saaren. Saaren tuolloisesta 30 000 asukkaasta vain 3 000 saatiin pelastettua ranskalaisilla laivoilla. Loput asukkaat kuolivat, mikä tekee saaresta yhden vapaussodan traagisimmista paikoista. Saari ei ole koskaan toipunut tästä iskusta, ja nykyään siellä on paljon vähemmän asukkaita.[2][6]
Nähtävyydet
Psarálla on vain vähän nähtävää vuoden 1824 tuhon seurauksena. Psarán kylässä on pieni museo. Palaiókastron kukkulalla, jossa ennen tuhoa oli venetsialaisaikainen linna, on nykyään muutama kappeli. Paikalta on hyvä näköala.[3]
