Porin rautatieasema (lyh. Pri, ruots.Björneborgs järnvägsstation) sijaitsee Porin ydinkeskustan etelälaidalla Riihikedon kaupunginosassa. Se on Tampere–Pori-radan matkustajaliikenteen päätepiste, jonka lisäksi aseman kautta on tavaraliikennettä Mäntyluotoon ja Aittaluotoon. Rautatieaseman edustalla sijaitsee vuonna 2017 käyttöön otettu Porin matkakeskus, joka on kaupungin linja-autoliikenteen solmukohta.[3]
Porista on suora Pendolino- tai InterCity-yhteys Tampereelle ja Helsinkiin. Vuorokaudessa liikennöidään 17–19 junavuoroa. Määrää lisättiin viimeksi elokuussa 2018, jolloin Porin ja Tampereen välille tuli kaksi uutta arkivuoroa.[6] Lipunmyynti Porissa lakkautettiin 2. elokuuta 2014, ja siitä lähtien asemalla on ollut ainoastaan lippuautomaatti.[7]
Porin rautatieasemalla on kaksi laituriraidetta, joista kulku raiteelle 2 tapahtuu Porttaalitunnelin kautta. Lähes kaikki matkustajajunat käyttävät raidetta 1, lukuun ottamatta kolmea junaa, jotka käyttävät raidetta 2.[8]
Porin rautatieliikenne alkoi Tampereen radan valmistuessa vuonna 1895. Neljä vuotta myöhemmin otettiin käyttöön Mäntyluodon satamaan ulottunut 21 kilometrin pituinen jatko-osuus.[9] Vuonna 1929 aloitettiin sataman ja teollisuuden tarpeita palvelleen Haapamäen radan rakentaminen. Ensimmäinen osuus Porin ja Niinisalon välille valmistui 1933, ja koko rata avattiin liikenteelle 1938.[10]
Henkilöliikenne Porista Mäntyluodon asemalle lopetettiin 1953, mutta sitä kokeiltiin kiskobusseilla vielä vuonna 1975.[9] Haapamäen radan henkilöliikenne lakkautettiin 1981, ja neljän vuoden kuluttua lähes koko rataosuus suljettiin liikenteeltä. Porin ja Ruosniemen seisakkeen välinen 8,6 kilometrin pituinen rataosuus oli teollisuuden käytössä joulukuuhun 2015 saakka, jonka jälkeen liikennöinti on jatkunut enää Aittaluodon seisakkeelle.[10][11]
Porin ensimmäinen rautatieasema valmistui keskustan länsilaidalle vuonna 1895. Länsipuiston päässä sijainnut asemarakennus tuhoutui sisällissodan aikana huhtikuussa 1918 punaisten sytyttäessä sen tuleen Porista vetäytyessään. Rautatiehallituksen palveluksessa olleen arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema uusi asemarakennus valmistui samalle paikalle 1919.[12]
Kaupungin kasvaessa asema-alue kävi nopeasti ahtaaksi, ja kun päätös Haapamäen radasta tehtiin, päätettiin samalla rakentaa moderni rautatieasema keskustan etelälaidalle. Ratapiha valmistui vuosina 1929–1933, ja Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus otettiin käyttöön 1937. Vuotta myöhemmin sen viereen rakennettiin myös tavara-asema.[13] Vanha rautatieasema muutettiin asunnoiksi, mutta ratapiha säilyi tavaraliikenteen käytössä aina 1980-luvulle saakka.[12]
Asemarakennus
Arkkitehtuuri
Asema suunniteltiin Rautatiehallituksessa, jossa sen piirustukset hyväksyi Thure Hellström. Joitakin detaljikuvia on merkitty myös arkkitehti Jarl Ungernin nimiin. Asemarakennuksessa on funktionalismin ohella vaikutteita myös klassismista. Se muodostuu korkeasta keskiosasta sekä kahdesta yksikerroksisesta siivestä. Odotushallin käsittävä keskiosa on radan puolelta kaksikerroksinen. Toisen kerroksen tilat ovat palvelleet toimistoina sekä henkilökunnan tiloina. Luoteissiivessä toimi pitkään asemaravintola ja toisessa päädyssä olivat muun muassa matkatavaroiden säilytystilat. Lipunmyynti, postitoimisto ja lennätin sijaitsivat odotushallin radanpuoleisella seinustalla. Pääsisäänkäynnin puolella oli kolme kioskia, joista yksi oli varattu Rautatiekirjakaupalle.[4]
Asemarakennuksen julkisivu on rapattua tiiltä. Ulko-ovet valmistettiin tammesta, mutta osa niistä on myöhemmin vaihdettu teräsoviksi.[4] Asemahallin penkit ovat edelleen alkuperäiset. Ne on valmistettu saman mallin mukaisesti kuin Kuopion rautatieasemalla. Seitsemän metriä korkean odotushallin lattia on päällystetty ranskalaisesta Duromit-massasta valmistetuilla laatoilla.[14][15] Myös sisäänkäyntejä suojaavien katosten valaisimet ovat edelleen alkuperäisen malliset.[16]
Muutostyöt
Asemarakennuksen alkuperäinen asu on säilynyt lähinnä odotushallissa, kun taas siipirakennusten tilat on uusittu lähes kokonaan.[17] Vuonna 1957 tehtiin muutostöitä, joiden yhteydessä muun muassa asemahallin valaisimet vaihdettiin uusiin Paavo Tynellin suunnittelemiin. Vuonna 1968 postitoimisto muutettiin viestilaitetilaksi, ja samalla rakennuksessa siirryttiin puu- ja hiililämmityksestä öljylämmitykseen. Lipunmyyntiä laajennettiin vuonna 1976. Neljä vuotta myöhemmin asemaravintola muutettiin VR:n työntekijöiden ruokalaksi ja asemahalliin avattiin kahvio yhdistämällä kolme pienempää kioskia. Samalla rakennettiin myös uudet wc-tilat ja matkatavarasäilytys muutettiin asemamiehen työhuoneeksi.[18]
Lipunmyynti siirrettiin entisiin ravintolatiloihin vuonna 1993. Vanha lipunmyynti muutettiin toimistotiloiksi, ja asemahalliin johtaneet myyntiluukut peitettiin lasitiilillä. Neljä vuotta myöhemmin tehtiin seuraava remontti, jolloin entiseen tavarasäilytykseen johtanut aukko suljettiin myös lasitiiliseinällä. Vuonna 1998 tehtiin suuri ulkoremontti, jonka yhteydessä muun muassa vanha peltikate vaihdettiin uuteen konesaumattuun peltikattoon. Myös julkisivujen rappaukset uusittiin ja rakennus maalattiin alkuperäiseen sävyyn vaalean keltaiseksi.[18] Odotushallissa toiminut kahvikioski purettiin 2000-luvun alussa.[15]
Tavara-asema
Asemarakennuksen vieressä sijaitseva tavara-asema valmistui 1938, ja sitä laajennettiin kymmenen vuotta myöhemmin.[19] Tavara-asema suljettiin 1976, jolloin se muutettiin henkilökunnan tiloiksi. Nykyään rakennuksen sisällä ei ole enää mitään jälkeä alkuperäisestä käyttötarkoituksesta, ja myös ulkoa on purettu kaupunginpuoleinen lastauslaituri.[20] Vuonna 2018 VR ilmoitti aikeistaan rakentaa tavara-aseman paikalle kerrostaloja.[21]
Aseman ympäristö
Porin rautatieasema valmistui keskustan etelälaidalla sijainneelle peltoaukealle, jolle oli arkkitehti Harald Andersinin vuonna 1922 laatimassa yleiskaavassa suunniteltu uusi IX kaupunginosa. Ennen sotavuosia ehdittiin rautatieaseman lisäksi toteuttamaan vain joitakin alueen läntisiä ja pohjoisia kortteleita.[13] Kaupunginarkkitehti Jaakko Laaksovirta uudisti asemakaavan vuonna 1942, jonka mukaisesti nykyinen Riihikedon kaupunginosa rakentui 1960-luvun alkuun mennessä.[22]
Asema-alueen ensimmäisen puistosuunnitelman laati VR:n ylipuutarhuri Kaarlo Jokela vuonna 1945. Vuotta myöhemmin alueen luoteispäähän valmistui 8-kerroksinen rautatieläisten asuintalo Ratalinna. Uusi puistosuunnitelma tehtiin 1958. Asemarakennuksen kaakkoispuolelle syntyi Asemapuisto, jossa sijaitsivat myös vuonna 1938 valmistuneet ratavartijan asunto ja yleinen käymälä. Rautatieaseman eteen puolestaan muodostui Asema-aukio, joka sai lopullisen muotonsa vuonna 1961 laaditun suunnitelman myötä.[23] Sen laidalla sijaitsivat muun muassa SOK:n ja Keskon suuret konttorirakennukset.[24]
Vuonna 1998 rakennettiin ratapihan ja valtatie 2:n alittava Porttaalitunneli, josta on myös kulku asemalaitureille. Tunneli on osa 1990-luvulla syntynyttä Promenadi-Poria, joka yhdistää keskustan Tiilimäen kaupunginosaan.[5] Vuonna 2017 rautatieaseman viereen valmistui Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi kampus.[25] Samana syksynä otettiin käyttöön Asema-aukiolle rakennettu Porin matkakeskus.[3] Lisäksi entisen Asemapuiston paikalle alettiin rakentamaan neljää opiskelija-asunnoiksi tarkoitettua kerrostaloa, joista ensimmäiset valmistuvat vuonna 2018.[26][27]
Muuta
Talvi- ja jatkosodan aikana Porin rautatieaseman kautta kulki noin 4 000 sotalasta. Vuonna 1999 odotushallin seinään kiinnitettiin sotalasten muistolaatta ja siihen liittyvä Kari Alajärven maalaus.[28]
Lähteet
Iltanen, Jussi: Radan varrella : Suomen rautatieliikennepaikat. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-59321-4-3
↑Voutilainen, Jarkko; Peni-Nyman, Anniina: Vähäliikenteiset radat : Tilanne ja tulevaisuus 2017, s. 44–46. (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 31/2018) Helsinki: Liikennevirasto, 2018. ISBN 978-952-31755-3-2Teoksen verkkoversio (PDF).