Kyttälän rautatieasema

Kyttälä
Asemasta on jäljellä vain asunnoksi muutettu vesitorni, kuvassa oikealla.
Perustiedot
Lyhenne	Ktä
Rataosa	Tampere-Pori
Ratakilometri	273+156
Kunta	Kokemäki
Etäisyydet	Tampere 85,7 km Pori 49,1 km Kokemäki 11,2 km
Avattu	4. marraskuuta 1895
Lakkautettu	1984
• henkilöliikenne	1983
Asemarakennus
Materiaali	puu
Rakennettu	1. asema 1895 (paloi 1897) 2. paloi 1918
Purettu	1995
Tampere–Pori Km   Lyh. Liikennepaikat Syväsatama 163,3 Tko Tahkoluoto Seututien 272 tasoristeys Kääntösilta Kallonlahti 154,6 Mn Mäntyluoto (vanha) 154,6 Mn Mäntyluoto (uusi) Seututien 269 alitus 152,~ Levon vaihde Kemira Pigments 149,7 Plv Pihlava Pihlavan saha 140,7 Ulasoori Valtatie 8:n alitus Pri Pori (vanha) 134,9 Pri Pori (nykyinen)  Aittaluotoon Valtatie 11:n alitus Friitalan nahkatehdas 127,7 Ulv Ulvila 124,0 Haistila 120,7 Nal Nakkila (uusi) 117,7 Nal Nakkila (vanha) Suurteollisuuspuisto 108,2 Hva Harjavalta 103,2 Hva Merstola  Raumalle 97,1 Kki Kokemäki (ent. Peipohja) 94,1 Kokemäen vanha asema vanha ratalinja Re Riste Risten viljavarasto vanha ratalinja Pahakoski (Silta) Kyttälänhaara 85,8 Ktä Kyttälä 83,6 Ahv Ahvenus Kauvatsanjoki 81,1 Kav Kauvatsa 71,0 Äs Äetsä Finnish Chemicals Kantatie 44:n alitus 65,4 Kiikka Seututien 249 ylitys Vaunujoki Vammalan vaneritehtaalle 58,5 Vma Vammala Seututien 249 ylitys 50,6 Hno Heinoo Seututien 249 ylitys 43,3 Kru Karkku 38 Noh Nohkua 33,7 Snm Suoniemi (uusi) 33,3 Snm Suoniemi (vanha) Leukaluut Kuv Kulovesi Siuronkoski Linnavuoren tehtaat 26,0 Siu Siuro Jla Jaakkola Haavisto Nokian Paperi 16,6 Noa Nokia Nahkola Kaisko Vihnusjärvi Välimaa Valtatie 3:n ylitys 12,1 Kau Kalkku (uusi) 11,3 Kau Kalkku (vanha) Myllypuron raide 8,9 Ral Rahola 8,8 Tso Tesoma 7,0 Epä Epilä  Seinäjoelle Lielahden teollisuusraide 6,0 Llh Lielahti Valtatie 12:n ylitys 4,~ Stl Santalahti 3,~ Amu Amuri Tammerkoski Erkkilän silta 0,0 Tpe Tampere asema  Haapamäelle Vka Tampere Viinikka Tpet Tampere tavara  Riihimäelle Merkkien selitykset
Infobox OK

Kyttälän rautatieasema (lyh. Ktä) on käytöstä poistettu rautatieliikennepaikka Tampere–Pori-radalla Kyttälän kylässä Kokemäellä.^[1]

Historia

Kyttälä kuului vuonna 1895 avatun Tampere–Pori-radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Alkuperäinen pysäkkirakennus rakennettiin Oulun radan pysäkin tyyppipiirustusten mukaisesti vuonna 1895 samanlaisena kuin läheiset Kauvatsan ja Risten asemat samalla rataosalla, mutta se tuhoutui tulipalossa jo elokuussa 1897. Uusi asemarakennus rakennettiin samoin piirustuksin, mutta se puolestaan poltettiin sisällissodan aikana Kokemäen taistelun yhteydessä 17. huhtikuuta 1918. Sen tilalle rakennettiin kolmas lautarakenteinen asemarakennus. Alkuperäinen hirsinen vesitorni korvattiin vuonna 1916 tiilisellä.^[1]

Kyttälä oli sikäli poikkeuksellinen rautatieasema, että se oli tärkeä risteysasema, vaikka paikalle ei johtanut lainkaan maantietä. Vuonna 1893 aloitettiin säännöllinen laivaliikenne Kokemäenjokea myöten Kyttälästä Huittisiin ja näin Kyttälän asema palveli huittislaisia. Vuonna 1898 rakennettiin kapearaiteinen rautatie Kyttälän asemalta satamalaiturille. Kyttälä oli myös tärkeä puutavarankuljetuksen solmukohta. Loimijoen alueelta uitettuja tukkeja kuormattiin juniin kuljetettaviksi Raumalle ja toisaalta muualta Suomesta junalla tuotuja tukkeja purettiin junanvaunuista uitettaviksi Porin suuntaan. Laivaliikenne Kyttälän ja Huittisten välillä päättyi vuonna 1933 maantieliikenteen vilkastuessa. Maantie Kyttälän asemalle valmistui kuitenkin vasta 1940-luvulla.^[1]

Henkilöliikenne Kyttälän asemalla lopetettiin vuonna 1983 ja koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1984. Kyttälän ja samana vuonna lakkautetun Ahvenuksen seisakkeen välillä otettiin käyttöön Ahvenuksen junakohtauspaikka vajaat kolme kilometriä Tampereen suuntaan. Kyttälän raiteet jäivät palvelemaan vain aseman viereisen Kyttälän sahan tarpeita, ja asemarakennus myytiin vuonna 1992. Sivuraide Kyttälän asemalta sahalle purettiin vuonna 1993, muu ratapiha seuraavana vuonna ja asemarakennus paikallisten asukkaiden vastustuksesta huolimatta vuonna 1995. Aseman vesitorni on vielä jäljellä asunnoksi muutettuna.^[1]

Lähteet

• Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 124–125. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.

Viitteet

1. Iltanen s. 124–125.