|
Äetsän rautatieasema
| Äetsä |
|---|
![]() |
| Perustiedot |
|---|
| Lyhenne |
Äs |
| Rataosa |
Tampere–Pori |
| Ratakilometri |
258+280 |
| Sijainti |
61°17.807′N, 022°42.396′E |
| Osoite |
Ratapihantie 16, 32740 Sastamala |
| Kunta |
Sastamala (vuoteen 1980 Keikyä, vuosina 1981–2008 Äetsä) |
| Etäisyydet |
Vammala 12,5 km
Kokemäki 25,0 km[1] |
| Avattu |
1. lokakuuta 1902 |
| Lakkautettu |
|
| • henkilöliikenne |
1. kesäkuuta 2003 |
| Liikenne |
|---|
| Liikennöitsijä(t) |
VR-Yhtymä |
| Muut tiedot |
junakohtauspaikka |
| Asemarakennus |
|---|
| Suunnittelija |
Bruno Granholm |
| Materiaali |
puu |
| Rakennettu |
1902 |
| Ratapiha |
|---|
| Raiteisto |
pääraide
3 sivuraidetta |
| Km
|
|
Lyh.
|
Liikennepaikat
|
|
|
|
|
|
|
Syväsatama
|
| 163,3
|
|
|
|
Tko
|
Tahkoluoto
|
|
|
|
|
|
|
Seututien 272 tasoristeys
|
|
|
|
|
|
|
Kääntösilta
|
|
|
|
|
|
|
Kallonlahti
|
| 154,6
|
|
|
|
Mn
|
Mäntyluoto (vanha)
|
| 154,6
|
|
|
|
Mn
|
Mäntyluoto (uusi)
|
|
|
|
|
|
|
Seututien 269 alitus
|
| 152,~
|
|
|
|
|
Levon vaihde
|
|
|
|
|
|
|
Kemira Pigments
|
| 149,7
|
|
|
|
Plv
|
Pihlava
|
|
|
|
|
|
|
Pihlavan saha
|
| 140,7
|
|
|
|
|
Ulasoori
|
|
|
|
|
|
|
Valtatie 8:n alitus
|
|
|
|
|
|
Pri
|
Pori (vanha)
|
| 134,9
|
|
|
|
Pri
|
Pori (nykyinen)
|
|
|
|
|
|
|
 Aittaluotoon
|
|
|
|
|
|
|
Valtatie 11:n alitus
|
|
|
|
|
|
|
Friitalan nahkatehdas
|
| 127,7
|
|
|
|
Ulv
|
Ulvila
|
| 124,0
|
|
|
|
|
Haistila
|
| 120,7
|
|
|
|
Nal
|
Nakkila (uusi)
|
| 117,7
|
|
|
|
Nal
|
Nakkila (vanha)
|
|
|
|
|
|
|
Suurteollisuuspuisto
|
| 108,2
|
|
|
|
Hva
|
Harjavalta
|
| 103,2
|
|
|
|
Hva
|
Merstola
|
|
|
|
|
|
|
 Raumalle
|
| 97,1
|
|
|
|
Kki
|
Kokemäki (ent. Peipohja)
|
| 94,1
|
|
|
|
|
Kokemäen vanha asema
|
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
|
|
|
|
|
Re
|
Riste
|
|
|
|
|
|
|
Risten viljavarasto
|
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
|
|
|
|
|
|
Pahakoski (Silta)
|
|
|
|
|
|
|
Kyttälänhaara
|
| 85,8
|
|
|
|
Ktä
|
Kyttälä
|
| 83,6
|
|
|
|
Ahv
|
Ahvenus
|
|
|
|
|
|
|
Kauvatsanjoki
|
| 81,1
|
|
|
|
Kav
|
Kauvatsa
|
| 71,0
|
|
|
|
Äs
|
Äetsä
|
|
|
|
|
|
|
Finnish Chemicals
|
|
|
|
|
|
|
Kantatie 44:n alitus
|
| 65,4
|
|
|
|
|
Kiikka
|
|
|
|
|
|
|
Seututien 249 ylitys
|
|
|
|
|
|
|
Vaunujoki
|
|
|
|
|
|
|
Vammalan vaneritehtaalle
|
| 58,5
|
|
|
|
Vma
|
Vammala
|
|
|
|
|
|
|
Seututien 249 ylitys
|
| 50,6
|
|
|
|
Hno
|
Heinoo
|
|
|
|
|
|
|
Seututien 249 ylitys
|
| 43,3
|
|
|
|
Kru
|
Karkku
|
| 38
|
|
|
|
Noh
|
Nohkua
|
| 33,7
|
|
|
|
Snm
|
Suoniemi (uusi)
|
| 33,3
|
|
|
|
Snm
|
Suoniemi (vanha)
|
|
|
|
|
|
|
Leukaluut
|
|
|
|
|
|
Kuv
|
Kulovesi
|
|
|
|
|
|
|
Siuronkoski
|
|
|
|
|
|
|
Linnavuoren tehtaat
|
| 26,0
|
|
|
|
Siu
|
Siuro
|
|
|
|
|
|
Jla
|
Jaakkola
|
|
|
|
|
|
|
Haavisto
|
|
|
|
|
|
|
Nokian Paperi
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| 16,6
|
|
|
|
Noa
|
Nokia
|
|
|
|
|
|
|
Nahkola
|
|
|
|
|
|
|
Kaisko
|
|
|
|
|
|
|
Vihnusjärvi
|
|
|
|
|
|
|
Välimaa
|
|
|
|
|
|
|
Valtatie 3:n ylitys
|
| 12,1
|
|
|
|
Kau
|
Kalkku (uusi)
|
| 11,3
|
|
|
|
Kau
|
Kalkku (vanha)
|
|
|
|
|
|
|
Myllypuron raide
|
| 8,9
|
|
|
|
Ral
|
Rahola
|
| 8,8
|
|
|
|
Tso
|
Tesoma
|
| 7,0
|
|
|
|
Epä
|
Epilä
|
|
|
|
|
|
|
Seinäjoelle
|
|
|
|
|
|
|
Lielahden teollisuusraide
|
| 6,0
|
|
|
|
Llh
|
Lielahti
|
|
|
|
|
|
|
Valtatie 12:n ylitys
|
| 4,~
|
|
|
|
Stl
|
Santalahti
|
| 3,~
|
|
|
|
Amu
|
Amuri
|
|
|
|
|
|
|
Tammerkoski
|
|
|
|
|
|
|
Erkkilän silta
|
| 0,0
|
|
|
|
Tpe
|
Tampere asema
|
|
|
|
|
|
|
Haapamäelle
|
|
|
|
|
|
Vka
|
Tampere Viinikka
|
|
|
|
|
|
Tpet
|
Tampere tavara
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 Riihimäelle
|
| Merkkien selitykset
|
|
| Infobox OK |
Äetsän rautatieasema (lyh. Äs) on rautatieliikennepaikka Tampere–Pori-radalla Sastamalassa, Äetsän ja sitä aiemman Keikyän entisen keskustaajaman Pehulan pohjoispuolella.
Liikennepaikka avattiin vuonna 1902, kun Äetsän villakehruutehtaan isännöitsijä Alfred Viljanen oli anonut pysäkkiä Kauvatsan ja Kiikan välille. Samassa yhteydessä rakennettiin myös tieyhteys Kiikasta Äetsän ja Keikyän kautta Kauvatsalle helpottamaan Äetsän villakehruutehtaan ja konepajan tuotteiden kuljettamista. Pysäkin nimeksi suunniteltiin perustettaessa Keikyää, mutta nimivalinta kohdistui lopulta Äetsään tehtaiden tunnettuuden perusteella.[2][3]
Bruno Granholmin piirustusten mukaan rakennettua asemarakennusta laajennettiin vuosina 1915 ja 1937. 1910- ja 1920-lukujen vaihteessa asemalta kulki kapearaiderata Kokemäenjoen yli Äetsän voimalaitoksen rakennustyömaalle. Vuonna 1937 rakennettiin puolestaan sivuraide kemikaalitehtaalle; liikenne tehtaalle lopetettiin 1990-luvulla[2]ja tehtaan raitelle johtanut linjavaihde on sittemmin purettu. Myös Äetsäntien ylittänyt tasoristeys on purettu. Lyhyitä jaksoja puskittunutta vanhaa rataa on edelleen maastossa. Äetsän entinen asemarakennus purettiin ja siirrettiin muualle keväällä 2016.[4] Nykyisin ratapihan reunalla on vain laitetila.
Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 2003, ja vanha matkustajalaituri purettiin Lielahti–Kokemäki-rataosan perusparannuksen yhteydessä.[5]
Kuvia
Lähteet
|
|
