Mozarabialainen messu (muita käytettyjä nimityksiä ovat vanhaespanjalainen liturgia ja visigoottien liturgia) on katolisessa kirkossa käytössä oleva jumalanpalveluskaava. Se on eräs vanhimmista nykyään käytössä olevista messukaavoista. Se on kehittynyt nykyiseen muotoonsa 1500-luvulla, mutta kaava on pääpiirteissään sama kuin jo 600-luvulla arabien valloittamassa Espanjassa käytössä ollut messujärjestys. "Mozarabialaiset" oli nimitys, jota Iberian niemimaan vallanneet arabit käyttivät alueen kristityistä asukkaista.
Mozarabialaisessa messussa on samat pääosat kuin roomalaisessa messussa yleensäkin, mutta se on tätä laajempi. Siinä on muotoja ja rukouksia, jotka ovat peräisin jakamattoman kirkon ajoilta ja jotka sittemmin ovat hävinneet Rooman kirkon liturgiasta, mutta jotka ovat käytössä itäisten ortodoksisten kirkkojen liturgioissa. Idän kirkkojen liturgioista tuttu on esimerkiksi Trishagion-rukous (Pyhä Jumala, Pyhä väkevä, Pyhä kuolematon) sekä uskontunnustuksen sijoittaminen ehtoollisliturgian yhteyteen. Myös neitsyt Marialle osoitettujen hymnien ja rukousten suuri määrä yhdistää mozarabialaista liturgiaa Idän kirkkoihin. Mozarabialainen hetkirukousperinne on säilyttänyt liturgisia elementtejä jakamattoman kirkon ajalta.
Mozarabialainen liturgia oli aiemmin laajalle levinnyt Iberian niemimaalla. Se kuului niihin vanhoihin liturgioihin, joiden viettämisen Trenton kirkolliskokous salli. Suuri osa Espanjan seurakunnista siirtyi kuitenkin viettämään tridentiinistä messua muun katolisen maailman kanssa. Nykyään mozarabialaista messua vietetään joka päivä Toledon katedraalin sakramenttikappelissa (joka tunnetaan myös nimellä mozarabialainen kappeli). Toledon vanhan kaupungin seurakunnista mozarabialainen messu on viikoittaisessa käytössä vielä kahdessa, ja kaikki kaupungin kirkon viettävät messua sen mukaan Marian ilmestyspäivänä 25. maaliskuuta ja pyhän Ildefonson muistopäivänä 23. tammikuuta. Salamancassa mozarabialaista messua vietetään säännöllisesti Talaveran kappelissa, ja muuallakin Espanjassa sitä vietetään satunnaisesti. Paavi Johannes Paavali II vietti sitä kahdesti vieraillessaan Espanjassa 1999 ja 2000.
Vaikka mozarabialaista messua käytetään nykyään harvoin, se on kiinnostava ennen muuta liturgian historian kannalta.
