Markion (m.kreik.Μαρκίων, Markiōn, lat.Marcion; n. 85–160)[1] on yksi varhaisen kristillisen kirkon tunnetuimpia katolisen valtavirran ulkopuolella vaikuttaneita opettajia. Markion perusti oman markionilaisen kirkkonsa, joka oli merkittävä kilpailija katoliselle kristinuskolle toisen vuosisadan jälkipuoliskolla. Kristillisen kirkon valtavirta on kuitenkin jo Markionin ajoista lähtien tuominnut Markionin harhaoppiseksi.
Markionista tiedetään suhteellisen vähän, ainoina tietolähteinä ovat Markionin vastustajien kirjoitukset. Markion syntyi Vähän-Aasian Sinopessa, nykyisen Turkin alueella. Eräiden tietojen mukaan hänen isänsä oli kristitty piispa, joka kuitenkin myöhemmin ekskommunikoi Markionin hänen opetustensa takia. Markionin tiedetään olleen varakas laivanomistaja.
Noin vuoden 140 tienoilla Markion siirtyi Roomaan, jossa hänestä tuli paikallisen kirkon taloudellinen tukija. Samalla hän kehitteli omaa teologista ajatteluaan ja sai myös ajatuksilleen tukijoita. Rooman kirkko ekskommunikoi Markionin vuonna 144, jonka jälkeen Markion perusti omaisuutensa turvin omia seurakuntiaan ympäri Rooman valtakuntaa.
Opetukset
Markionin teologisen ajattelun keskeisin ajatus on jyrkkä ero vanhatestamentillisen luojajumalan ja Jeesuksen Isän välillä. Markionin mukaan näissä kahdessa on kyse kokonaan eri jumalista, luojajumala on ankara tuomari, kun taas Jeesuksen Isä on hyvä ja armahtava. Markion ajatteli Jeesuksen ilmoittaneen kokonaan aiemmin tuntemattoman hyvän jumalan, kun taas joidenkin Markionin vastustajien mukaan hän piti Vanhan Testamentin jumalaa jopa pahana.
Markion oli dualisti, hän näki maailman pahana, hän inhosi erityisesti ruumiillisuutta ja seksuaalisuutta ja näki liskojen, krokotiilien ja ihmisen syntymän kaltaiset asiat osoitukseksi maailman saastaisuudesta. Niinpä hänen mukaansa Jeesuskaan ei tullut maailmaan syntymän kautta, vaan hän ilmestyi maailmaan täysi-ikäisenä, eikä hän myöskään ollut materiaa, vaan jonkinlainen aaveenomainen henkiolento. Toisin kuin katolisessa kristinuskossa, Jeesus ei ollut Markionille tosi ihminen, eikä Jeesus todella kärsinyt ja kuollut ristillä.
Vanhatestamentillisen Jumalan myötä Markion hylkäsi myös Vanhan Testamentin. Markionin sanotaan myös luoneen ensimmäisen uusitestamentillisen kaanonin kokoamalla yhteen hyväksymänsä varhaiskristilliset kirjoitukset. Evankeliumeista Markion hyväksyi vain muokkaamansa version Luukkaan evankeliumista ja apostolisista kirjoituksista vain osan Paavalin kirjeistä. Markionin mukaan oikea kristillinen oppi oli Paavalin jälkeen päässyt saastumaan ja hänen omana pyrkimyksenään oli palauttaa oppi alkuperäiseen puhtauteensa.
Markionin katsotaan vaikuttaneen merkittävällä tavalla siihen, että kristillinen kirkko ryhtyi keräämään kirjoituksiaan yhteen autoritääriseksi kokoelmaksi, kaanoniksi.
Markionin teologia muistuttaa monin tavoin gnostilaisuutta, mutta eroaa kuitenkin siitä mm. sillä ettei Markion harrastanut gnostilaisten metafyysisiä spekulaatioita.
.svg)
