Kannabis

Hampun lehtiä, joita voidaan käyttää päihteenä, mutta tavallisesti päihteenä käytetään hamppukasvin emikukintoja tai hasista, mitkä ovat kaikki kannabistuotteita.

Kannabis (myös marihuana) on hamppukasvista valmistettava päihde- ja lääkeaine.^[1] Kannabiksen päihdyttävä ja lääkinnällinen vaikutus perustuu kasvin erittämiin kannabinoideihin,^[2] joita on löydetty kasvista ainakin 113 kappaletta^[3] sekä terpeeneihin, joita on löydetty kasvista yli 200 kappaletta.^[4]

Kannabista käytetään yleisimmin sen psykoaktiivisten ja fyysisten vaikutusten takia, joihin kuuluu kohonnut mieliala, euforia, rentoutuneisuus, lisääntynyt ruokahalu, sekä assosiaatioiden ja aistikokemusten korostuminen. Epätoivottuina sivuvaikutuksina saattaa esiintyä lyhytmuistin häiriöitä, suun kuivumista, motorisen toiminnan häiriöitä sekä silmien punoitusta.^[5] Varsinkin kokemattomilla käyttäjillä tai suurista annoksista voi seurata ahdistusta ja vainoharhaisuutta. Sen ohessa voi esiintyä myös paniikkikohtauksia, sekavuustiloja, harhaisuutta ja epämiellyttäviä mielentiloja, jotka yleensä menevät ohi päihtymyksen lakatessa. Pulssin lyöntitiheys voi kiihtyä, mikä muuttaa verenpainetta ja saattaa aiheuttaa huimausta ja pyörtymistä.^[6][7]

Kannabis on kiellettyjen aineiden joukossa Yhdistyneiden kansakuntien huumausaineyleissopimuksessa, ja sen päihdekäyttö on laitonta useimmissa maissa. Suomessa kannabiksen hallussapito ja käyttö, sekä hampun viljely kannabiksen raaka-aineeksi, on kielletty Suomen rikoslaissa.^[8] Kannabis saattaa aiheuttaa osalle käyttäjistä sairauksia, riippuvuutta ja sosiaalisia haittoja. Kannabis on poltettuna hengitysteille haitallinen kuten tupakka. Kannabis voi joskus vaikeuttaa mielenterveysongelmia. Erityisen riskialttiita mielenterveysongelmille ovat nuoret, joiden aivot vasta kehittyvät. Kannabis voi laukaista psykoosin ja kannabista käyttävillä psykoosisairauden ennuste on muita huonompi.^[9] Tarkkaa neurobiologista prosessia, jonka kautta vaikutukset psykoosiin tapahtuvat, ei kuitenkaan ymmärretä hyvin.^[10]

Monet Yhdysvaltojen osavaltiot ovat laillistaneet kannabiksen lääkinnällisen tai viihdekäytön. Colorado^[11], Kalifornia, Nevada, Oregon, Washington, Alaska, Maine, Massachusetts, Vermont sekä pääkaupunki Washington D.C.^[12][13] Maailman maista kannabiksen ovat laillistaneet Uruguay ja Kanada.^[14] Näiden lisäksi kannabiksen käyttö on dekriminalisoitua Portugalissa ja osittain dekriminalisoitua Alankomaissa.^[15] Yhteensä kannabiksella on käyttäjiä maailmanlaajuisesti arviolta 125–203 miljoonaa.^[16][17][18] Kannabiksen laillistamisen vastustajien mukaan mukaan verotulot eivät minkään päihteen kohdalla korvaa sen aiheuttamia haittoja. Laillistaminen lisäisi niin inhimillisiä kuin rahallisia haittoja. Keuhkosyövät ja tulehdukselliset keuhkosairaudet lisääntyisivät. Rikollisuus ei vähenisi, sillä pimeät markkinat eivät poistuisi.^[9]

Kannabinoidit kannabiksessa

Nimi	Lyhennys
Cannabichromene[19]	CBC[19]
Cannabichromenic acid[19]	CBCA[19]
Cannabichromevarin[19]	CBCV[19]
Cannabichromevarinic acid[19]	CBCVA[19]
Cannabicyclol[19]	CBL[19]
Cannabicyclol acid[19]	CBLA[19]
Cannabicyclovarin[19]	CBLV[19]
Cannabidiol[19]	CBD[19]
Cannabidiol monomethylether[19]	CBDM[19]
Cannabidiolic acid[19]	CBDA[19]
Cannabidiorcol[19]	CBD-C1[19]
Cannabidivarin[19]	CBDV[19]
Cannabidivarinic acid[19]	CBDVA[19]
Cannabigerol[19]	CBG[19]
Cannabigerol monomethylether[19]	CBGM[19]
Cannabigerolic acid[19]	CBGA[19]
Cannabigerolic acid monomethylether[19]	CBGAM[19]
Cannabigerovarin[19]	CBGV[19]
Cannabigerovarinic acid[19]	CBGVA[19]
Cannabinodiol[19]	CBND[19]
Cannabinodivarin[19]	CBVD[19]
Cannabinol[19]	CBN[19]
Cannabinol methylether[19]	CBNM[19]
Cannabinol-C2[19]	CBN-C2[19]
Cannabinol-C4[19]	CBN-C4[19]
Cannabinolic acid[19]	CBNA[19]
Cannabiorcool[19]	CBN-C1[19]
Cannabivarin[19]	CBV[19]
10-Ethoxy-9-hydroxy-delta-6a-tetrahydrocannabinol[19]
8,9-Dihydroxy-delta-6a-tetrahydrocannabinol[19]
Cannabitriol[19]	CBT[19]
Cannabitriolvarin[19]	CBTV[19]
Delta-8-tetrahydrocannabinol[19]	Δ8-THC[19]
Delta-8-tetrahydrocannabinolic acid[19]	Δ8-THCA[19]
Delta-9-tetrahydrocannabinol[19]	THC[19]
Delta-9-tetrahydrocannabinol-C4[19]	THC-C4[19]
Delta-8-tetrahydrocannabinolic acid[19]	Δ8-THCA[19]
Delta-9-tetrahydrocannabinolic acid A[19]	THCA-A[19]
Delta-9-tetrahydrocannabinolic acid B[19]	THCA-B[19]
Delta-9-tetrahydrocannabinolic acid-C4[19]	THCA-C4[19]
Delta-9-tetrahydrocannabiorcol[19]	THC-C1[19]
Delta-9-tetrahydrocannabiorcolic acid[19]	THCA-C1[19]
Delta-9-tetrahydrocannabivarin[19]	THCV[19]
Delta-9-tetrahydrocannabivarinic acid[19]	THCVA[19]
10-Oxo-delta-6a-tetrahydrocannabinol[19]	OTHC[19]
Cannabichromanon[19]	CBCF[19]
Cannabifuran[19]	CBF[19]
Cannabiglendol[19]
Cannabiripsol[19]	CBR[19]
Cannbicitran[19]	CBT[19]
Dehydrocannabifuran[19]	DCBF[19]
Delta-9-cis-tetrahydrocannabinol[19]	cis-THC[19]
Tryhydroxy-delta-9-tetrahydrocannabinol[19]	triOH-THC[19]
3,4,5,6-Tetrahydro-7-hydroxy-alpha-alpha-2-trimethyl-9-n-propyl-2,6-methano-2H-1-benzoxocin-5-methanol[19]	OH-iso-HHCV[19]

Historia

Hampun historiaa on yleisemmin artikkelissa hamppu.

Kannabista polttava intialaismies.

Hamppua (Cannabis sativa, Cannabis indica) on viljelty pitkään hyötykasvina sen öljyn ja kuitujen takia. Kannabiksen päihdyttävä vaikutus perustuu kasvin erittämässä hartsissa olevaan tetrahydrokannabinoliin (THC) ja muihin niin sanottuihin kannabinoideihin, joita on kukinnoissa ja ylimmissä lehdissä. Kasvista saatavasta hartsista valmistetaan hasista ja kasvin kukintoja ja versoja kuivatetaan kannabikseksi.^[20][21]

Kiinasta on löytynyt noin 2 700 vuotta vanha kannabiserä šamaanina pidetyn miehen haudasta.^[22] Myös Siperiasta on löytynyt noin 2 500 vuoden takaisen naisen haudasta pieni erä kannabista.^[23] Vanhoja kannabislöytöjä on tehty myös muinaisesta Egyptistä.^[22]

Lähi-idässä kannabis tuli päihteenä yleiseen käyttöön arabialais-islamilaisessa maailmassa 1100-luvulla. Yhteiskunnallinen ongelma siitä tuli parisataa vuotta myöhemmin. Lähi-idässä päähuumeet ovat aina olleet oopiumi ja hamppu eri muodoissaan. Arabian kielen sana hašīš tarkoittaa ”ruohoa” ja saattaa viitata sekä hasikseen että kannabikseen. Hamppu kasvaa Lähi-idässä villinä, joten tuote oli halpaa. Lisäksi islam suhtautuu viiniin kielteisesti. Huumeiden käyttö oli periaatteessa kiellettyä ja liikakäyttöä paheksuttiin. Oikeudelliset toimet hasista vastaan olivat kuitenkin melko harvinaisia.^[24]

Euroopassa hamppuvalmisteet tunnettiin jo antiikin aikana. Kansanlääkinnässä sitä käytettiin vain vähän. Osasyynä tähän on se, että Euroopassa viljelty hamppu on teholtaan heikompaa kuin Intiassa kasvava Cannabis indica, sillä kasvi tarvitsee enemmän lämpöä ja auringonvaloa kehittyäkseen huumaavaksi. Herodotos mainitsee Historiateoksessaan skyyttien polttavan hamppua kuumilla kivillä teltan sisällä ja hengittävän sen savua.^[25]

Ennen 1800-luvun puoliväliä kannabis mainitaan länsimaisessa kirjallisuudessa lähinnä matkakuvausten yhteydessä. 1840-luvulla pariisilaiset taiteilijapiirit kiinnostuivat hasiksesta. Sen psykoaktiivisia vaikutuksia kuvasivat värikkäästi muun muassa Alexandre Dumas kirjassaan Monte-Criston kreivi (1844), sekä amerikkalainen Fitz Hugh Ludlow omaelämäkerrallisessa teoksessaan Hashiksenkäyttäjä (1857).^[26]

Kannabis kiellettiin ensimmäisenä Yhdysvalloissa 1900-luvun alkupuolella. Yhdysvalloissa kannabiksen kriminalisointi perustui rodullisiin käsityksiin sen käyttäjistä. Rotuennakkoluulot afroamerikkalaisia ja meksikolaisia vastaan sai osavaltiot ja paikallishallinnot kieltämään sen käytön. Ennakkoluulot meksikolaisista toimi sytykkeenä kannabiksen kieltämiselle.^[27] Yhdysvaltojen kannabiksen kieltolait perustuivat määritelmiin, jotka olivat epätieteellisiä.^[28] Yhdysvaltojen aloitteesta kannabiksen kielto levisi Kansainliiton vuoden 1925 oopiumsopimuksen ja sen korvanneen YK:n huumausaineyleissopimuksen kautta lähes kaikkiin maailman maihin.^[29] Erityisesti 1960-luvun yhdysvaltalaisten nuorisokulttuurien vaikutuksesta kannabiksen päihdekäyttö yleistyi Britanniassa ja muualla Länsi-Euroopassa. Myös Suomessa nähtiin vuosiin 1966–1972 painottunut kannabiksen käytön ”ensimmäinen aalto”, joka oli keskittynyt lähinnä Helsingin alueelle.^[30]

Käyttötavat

Kannabissavuke.

Kannabista käytetään yleisimmin poltettuna joko piipussa, vesipiipussa tai savukkeena, joko tupakkaan tai knasteriin (eli ei-päihdyttävään yrttiin tai vastaavaan) sekoitettuna tai sellaisenaan. Tupakoitsijat päätyvät muita todennäköisemmin kannabiksen käyttäjiksi, koska kannabistuotteet ovat pääsääntöisesti poltettavia aineita.^[31] Kannabiksen imelä haju tarttuu useiksi tunneiksi käyttäjän hengitykseen, vaatteisiin ja hiuksiin.^[32]

Kannabista voidaan käyttää myös juomissa (Green Dragon, kannabistee), kannabisleivonnaisina tai muutoin syötynä.^[32] Mahdollista on myös vaikuttavien aineiden höyrystäminen kukinnosta.^[33]

Vaikutus

Pääartikkeli: Kannabiksen vaikutukset

Kannabiksen käytön tyypillisiä vaikutuksia ovat mielihyvän tunne, innovatiivisuuden ja ajattelukyvyn lisääntyminen, ruokahalun lisääntyminen^[34], lisääntynyt passiivisuus, naurukohtaukset, rentoutuneisuus, suun kuivuminen, silmien sidekalvon verestys (punaiset silmät) sekä harvemmin sydämen sykkeen kiihtyminen.^[35]

Kannabispäihtynyt on usein erityisesti aluksi ulospäin suuntautunut, puhelias, aktiivinen ja hyväntuulinen. Hän voi vaikuttaa myös sisäänpäin kääntyneeltä, mutta ajatusten lento ja assosiointi on vilkasta. Kannabiksen vaikutuksen alaisena erilaisiin yksityiskohtiin kiinnitetään paljon huomiota ja aistikokemukset korostuvat. Päihtymys voi aiheuttaa myös erilaisia aistiharhoja, jotka käyttäjä kuitenkin yleensä tunnistaa päihtymyksen aiheuttamiksi ja ohimeneviksi. Päihtymys kestää poltettaessa muutamia tunteja ja syötäessä jonkin verran pidempään.^[6]

Kannabis voi aiheuttaa ahdistus- ja paniikkikohtauksia, masentuneisuutta tai sekavuustiloja. Suurina annoksina, erityisesti syötynä, voi seurauksena olla sekavuustila, joka lievenee muutamassa tunnissa päihtymyksen mentyä ohi.^[6] Vieroitusoireita ovat yleensä levottomuus, hermostuneisuus, ärsyyntyminen sekä ruokahalu- ja unihäiriöt. Vieroitusoireiden voimakkuus vaihtelee käytön laajuuden mukaan.^[6] Tutkimukset eivät tunne yhtään kannabiksen yliannostuksesta aiheutunutta kuolemantapausta.^[36]

Kannabiksen käyttö heikentää koordinaatiokykyä, tasapainoa, reaktioaikaa, muistia, tarkkaavaisuutta ja arvostelukykyä. Kannabis vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi ajokykyyn.^[6][37]

Käytön haitat

Katso myös: Kannabiksen vaikutukset

Säännöllisessä käytössä kannabiksen sietokyky eli toleranssi kasvaa. Kannabiksen säännöllinen ja päivittäinen käyttö voi aiheuttaa ensisijaisesti psyykkistä riippuvuutta. Kannabiksen käytön äkillisestä lopettamisesta seuraa joskus vieroitusoireita, kuten ärtymystä, ahdistusta, vapinaa, hikoilua, huonovointisuutta ja unettomuutta. Kannabiksen käyttäjistä noin kymmenen prosentin arvioidaan tulevan riippuvaiseksi siitä. Kannabisriippuvuutta hoidetaan tavallisesti avohoidon menetelmin.^[6]

Pulssin nousu ja verenpaineen muutokset saattavat altistaa sydän- ja verisuonihäiriöille.^[6]

Kannabis vahvistaa alkoholin ja joidenkin muiden päihteiden vaikutuksia, mikä saattaa altistaa päihderiippuvuuksille ja tapaturmille. Riski joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen jopa kaksinkertaistuu, jos ajoneuvoa ajaa kannabiksen vaikutuksen alaisena.^[38]

Fyysiset sairaudet

Poltettaessa kannabiksen tärkeimpien terveyshaittojen on oletettu olevan samankaltaisia kuin tupakan. Kannabiksen säännöllinen polttaminen saattaa vaurioittaa keuhkoja. Pitkäaikaista kannabiksenkäyttöä on yhdistetty yskään, hengityksen vinkumiseen, rinnan ahtauteen ja keuhkojen ilmavirtauksen heikentymiseen.^[39][37] Keuhkosyövän riskin lisäksi kurkunpään, nielun ja suun alueiden syöpäriski kasvaa. Hengityselinten sairauksien ja syövän riskit ovat kuitenkin vältettävissä jos kannabista ei käytä polttamalla.^[6] Kannabis myös heikentää elimistön puolustusmekanismeja saattaen näin lisätä erilaisia infektioita.^[32]

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan kannabis nostaa erään kivessyövän muodon, ei-seminooman, riskiä. Sairauden riski on kaksinkertainen niillä, jotka polttavat kannabista viikoittain tai ovat käyttäneet sitä säännöllisesti murrosiästä.^[40] Tutkimus viittaa siihen, että alle 18-vuotiaana poltettu kannabis voi vaikuttaa kivesten epäkypsiin soluihin niin, että niistä tulee myöhemmin pahanlaatuisia. Fred Hutchinson Cancer Research Centre ryhtyi tutkimaan kannabiksen käytön ja kivessyövän välistä yhteyttä, kun oli selvinnyt, että kiveksissä on huumeen vaikuttavaan aineeseen (THC) reagoivia reseptoreita. Tutkijat mainitsivat sekä kivessyövän että kannabiksen käytön yleistyneen 1950-luvulta lähtien.^[40]

Harvardin yliopiston tutkija Murray Mittlemanin mukaan kannabiksen polttamista seuraavan tunnin aikana sydänkohtauksen riski saattaa olla ihmisellä jopa lähes viisinkertainen. Hänen mukaansa sydänkohtauksen absoluuttinen riski ensimmäisen tunnin kuluessa on kuitenkin vain yksi 100 000:sta 50-vuotiaalla henkilöllä, jolla ei ole muita sydänkohtaukselle altistavia riskitekijöitä.^[41] 2000-luvulla tutkimus kannabiksen vaikutuksista verenkiertojärjestelmään^[42] sekä kannabiksen käytön ja sydän- ja verisuonitautien yhteydestä^{[43][44][45][46][47][48]} on yleistynyt.^[49]

Kannabiksen käyttö voi heikentää siemennesteen laatua, jopa aiheuttaa lapsettomuutta.^{[50][51][52][53]} Naisille seurauksena saattaa olla kuukautiskierron häiriöitä ja seksuaalisuuden halukkuuden vähentymistä.^[32] Bostonin yliopiston tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty vaikutusta lisääntymiskykyisyyteen. Tutkimuksen mukaan kannabista käyttävät pariskunnat harrastavat useammin seksiä, ja esimerkiksi siemennesteen laatu on vain yksi tekijä siinä saavatko parit lapsia.^[54][55] Vuonna 2019 julkaisussa tutkimuksessa havaittiin, että siemennesteen laatu oli parempi niillä miehillä, jotka olivat joskus polttaneet kannabista.^[56]

Kannabista raskausaikana polttaneiden äitien lapsilla on tavattu alhaisempaa syntymäpainoa ja hidastunutta kasvua. Käyttö odotusaikana lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Kannabiksen käyttö raskauden aikana saattaa aiheuttaa lapselle leukemiariskiä ja kognitiivisten kykyjen ja koulumenestyksen heikentymistä myöhemmällä iällä. Kannabiksen vaikuttaja-aine erittyy äidinmaitoon ja imettäessä vauvalle.^[6]

Kognitiiviset häiriöt

Kannabis on keskushermostoon vaikuttava päihde. Amerikkalais-uusiseelantilaisen tutkijaryhmä teki päätelmän, että jatkuva kannabiksen käyttö kytkeytyy neuropsykologiseen rapautumiseen ja otaksuvat, että kannabiksen käytöllä teini-iässä on myrkyllinen vaikutus kehittyviin aivoihin.^[57] Kannabiksen kokeilemisen tai satunnaiskäytön ei ole havaittu aiheuttavan päihtymyksen jälkeisiä kognitiivisia häiriöitä.^[58] Kannabiksen pidempiaikainen ja runsas käyttö saattaa heikentää ajattelu- ja havaintotoimintoja ja muistia. Vaikutuksia voivat olla lähimuistin heikkeneminen, uuden oppimisen ja tarkkaavaisuuden ylläpidon vaikeutuminen.^[59] Jo muutama käyttökerta puolessa vuodessa voi johtaa muistiongelmiin.^[60] Kannabista käyttäneellä voi olla uneen liittyviä ongelmia vielä päihtymyksen jälkeen.^[37]

Nuorena aloitettu kannabiksen säännöllinen käyttö haittaa henkistä kehitystä ja aikuistumisprosessia. Sen pitkäaikaiskäyttö aiheuttaa kognitiivisten kykyjen rappeutumista, jonka oireita ovat muun muassa ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, muistiongelmat, välinpitämättömyys, ärsyyntyminen ja vuorovaikutustaitojen heikentyminen. Kannabis heikentää oppimiskykyä ja voi heikentää nuorten koulumenestystä sekä aikuisten pärjäämistä työtehtävissä, jotka vaativat älyllistä suorituskykyä. Kannabiksen käyttö lisää riskiä skitsofreniaan, masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen ja mielialahäiriöihin.^[6]

American Psychological Associationin vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa runsaallakaan kannabiksen käytöllä varhaisesta teini-iästä 25-vuotiaaksi ei huomattu olevan vaikutusta käyttäjien fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen 35-vuotiaana.^[61]

Psyykkiset sairaudet

Australialaisessa 83 tutkimuksen meta-analyysissä todettiin, että kannabis aikaistaa psykoosien puhkeamista. Yleisesti kannabiksen käyttäjät sairastuvat psykoosiin normaaliväestöä useammin. Erityisessä vaarassa ovat nuorten ihmisten aivot, sillä kannabiksen käyttö voi häiritä nuorten aivojen kehitystä.^[62] Aivot kehittyvät vielä yli 20-vuotiaillakin, ja jokainen päihde, jota käytetään niiden vielä kehittyessä, on haitallista.^[63]

British Medical Journalissa julkaistun raportin mukaan teini-ikäisinä kannabista käyttäneiden todennäköisyys saada psykoosi 26 vuoden ikään mennessä on 10 % siinä, missä koko väestössä riski on 3 %. Tutkijaryhmä Maastrichtin yliopistolta tutki lähes 2 500:ta 14–24-vuotiasta saksalaista ja tuli siihen tulokseen, että kannabiksen poltto nuoruusiässä kasvatti psykoottisten piirteiden kehittymisen vaaraa kohtalaisesti. Paljon suurempi riski oli niillä kannabista polttaneilla, joilla oli psykoosialttius ennestään. Näillä henkilöillä riski kasvoi sitä suuremmaksi, mitä enemmän ja varhemmin he olivat kannabista polttaneet. Ryhmän vetäjä päätteli kannabiksen käytön aiheuttavan mahdollisesti jopa 13 % Alankomaiden skitsofreniatapauksista.^[64]

The Lancet -lehdessä julkaistussa 35 tutkimuksen meta-analyysissä tutkijat totesivat kannabiksen käytön lisäävän riskiä sairastua psyykkisiin sairauksiin kuten skitsofreniaan 41 %, mutta käyttöannoksista riippuen se saattoi lisääntyä jopa 50–200 %. Katsauksessa arvioitiin, että 14 % psyykkisistä sairauksista Britanniassa olisi kannabiksen aiheuttamia. Mikäli kannabiksen käytöstä luovuttaisiin, ehkäistäisiin maassa vuosittain noin 800 skitsofreniatapausta.^[65] Lancet ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, etteikö taustalla olisi muita seikkoja, jotka lisäisivät psyykkisten sairauksien riskiä tai mahdollisuutta siihen, että mielenterveysongelmista kärsivät ovat todennäköisemmin kokeilemassa kannabista.^[66] Suomen Lääkärilehden mukaan tutkimuksen merkittävin uusi tieto on se, että hyvin satunnaisella ja yksittäisellä kannabiksen käytöllä havaittiin selvästi suurentunut riski psykooseihin. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan kannabiksen ja psykoosien suhde on kaksisuuntainen: kannabis voi laukaista psykoosin, mutta toisaalta sitä käyttää myös hoidon huonosti tavoittamia skitsofreenikoita ja muita mielenterveysongelmaisia. Kannabiksen vaikuttavien ainesosien THC:in^[67][68][68] ja kannabidiolin^[69] vaikutuksia onkin tutkittu myös skitsofrenian hoidossa. Psykiatrian erikoislääkäri Kristiina Kajansalon mukaan Lancetin tulokset sopivat hyvin skitsofrenian haavoittuvuus-kuormitusmalliin: skitsofreniaan altistuneilla ihmisillä sen käyttö voi laukaista psykoosin.^[70]

Vuodelta 2008 olevan tutkimuksen mukaan kannabispsykoosi ja alkava skitsofrenia saattavat olla sama asia.^[71] On tavallista, että akuutin päihtymystilan alaisena olevat kokevat joitakin psykoosin kaltaisia oireita kuten herkkyyttä äänille ja vainoharhaisuutta, mutta nämä katoavat päihtymystilan myötä.^[72] Eräs Britanniassa suoritettu tutkimus ei havainnut aikaisempien tulosten ennustamaa kasvua psyykkisiin sairauksiin sairastuneiden potilaiden määrässä kannabiksen käytön yleistymisestä huolimatta, vaan diagnoosien määrä on vuosina 1996–2005 pysynyt samana tai jopa hieman laskenut.^[73] Toisaalta kuitenkin British Medical Journal of Psychiatryn mukaan esimerkiksi Uudessa-Seelannissa käytön loppuminen vähentäisi skitsofrenian ilmaantuvuutta arviolta 8 %.^[74]

Kannabis lääkkeenä

Pääartikkeli: Lääkekannabis

Lääkekannabis on lääkinnällisissä tarkoituksissa käytettyä kannabista, jota käytetään esimerkiksi syövän aiheuttamiin kipuihin. Suomessa sen käyttö on ollut lääkärin määräämänä sallittua pienelle potilasryhmälle vuodesta 2008 alkaen.^[75][76] Varsinkin Yhdysvallat, Britannia, Alankomaat ja Australia tekevät lääkekannabistutkimusta. Yhdysvalloissa lääkekannabis on sallittu 22 osavaltiossa sekä pääkaupunki Washington DC:ssä.^[77] Kannabista käytetään monien eri sairauksien hoidossa. Kannabiksen vaikutus perustuu siinä oleviin kannabinoideihin.^[78] Lääkekäytön kannalta kasvin kannabinoideista merkittävimpiä on kannabidioli, jonka on osoitettu eläinkokeissa lievittävän levottomuutta.^[79] Eläinkokeiden perusteella kannabidioli vaikuttaa myös tulehduksia hillitsevästi, sillä se heikentää immuunivastetta.^[80] Kannabidiolista johdettujen yhdisteiden on myös havaittu laboratoriokokeissa hillitsevän ihmisen syöpäsolujen jakautumista.^[81]

Ihmisen elimistön omien, kannabiksen kaltaisesti vaikuttavien endokannabinoidien säätelystä odotetaan lupaavaa keinoa esimerkiksi kivun hoitoon. Lääkeaineilla, jotka estävät aivojen endokannabinoidien hajoamista, arvellaan saavutettavan hyödyllisiä vaikutuksia vähäisin haitta- ja sivuvaikutuksin, toisin kuin kannabiksen kaltaisesti vaikuttavilla valmisteilla. Tällöin myös kannabiksen väärinkäyttöriski poistuisi.^[82]

Käyttäjät

Kannabiksen käytön yleisyys Euroopan maissa vuosina 2001–2006.

Kannabis on useimmissa maissa ylivoimaisesti käytetyin huume. YK:n vuonna 2004 tekemän arvion mukaan noin 162 miljoonaa ihmistä oli käyttänyt kannabista kuluneen vuoden aikana. Eurooppalaisista 15–24-vuotiaista kannabista on kokeillut keskimäärin maittain 9–45 %, valtaosan maista jääden välille 20–35 %.^[16][17][18] Lääketieteellisen Lancet-lehden vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan huumeidenkäyttäjiä olisi maailmassa 149–271 miljoonaa. Ylivoimaisesti käytetyin huume on selvityksen mukaan kannabis, jota käyttää arviolta 125–203 miljoonaa ihmistä.^[83] Euroopassa tehdyistä huumetakavarikoista 80 prosenttia on kannabistakavarikkoja.^[84]

Kannabis on käytetyin huume myös Suomessa.^[85][86] Suomeen kannabiksen, kuten muidenkin huumeiden käyttö levisi niin kutsutun ensimmäisen huumeaallon myötä 1960-luvulla.^[87] Myös kannabiksen kasvatus Suomessa alkoi, aluksi pienimuotoisena.^[88] Kannabis kriminalisoitiin asetuksin vuonna 1966. Kannabiksen käyttö väheni 1970-luvun puoliväliin mennessä.^[89]

Kannabiksen ja muiden laittomien huumeiden käyttö lisääntyi 1990-luvun jälkipuolella Suomessa etenkin nuorten ja koululaisten keskuudessa. Tätä ilmiötä on kutsuttu toiseksi huumeaalloksi. Sen yksi edellytys oli kansainvälisen huumetuotannon ja huumekaupan järjestäytyminen.^[90] Suomalaisessa kyselytutkimuksessa vuonna 1992 5 prosenttia ilmoitti käyttäneensä elämänsä aikana kannabista, kun vuonna 2014 osuus oli noussut 19 prosenttiin. Huumeiden ongelmakäyttäjien aliedustus aineistossa saattaa vaikuttaa tuloksiin.^[91] Useimmat heistä käyttävät kannabiksen lisäksi myös alkoholia.^[92]

Keskusrikospoliisin vuoden 2009 arvion mukaan Suomessa on ainakin tuhat laitonta hamppuviljelmää.^[93] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2011 tutkimus arvioi, että 40 000 – 60 000 suomalaista on joskus elämässään kasvattanut kannabista.^[94] Vuonna 2012 Suomessa takavarikoitiin 714 kiloa kannabishartsia ja 18 150 kiloa kannabiskasveja.^[84] Kannabiskasvatus on lisääntynyt internetin välittämien ohjeiden vaikutuksesta.^[95] Omatekoiset valaistusjärjestelmät sisältävät tulipalon vaaran.^[96] Myös muut vahingot ovat mahdollisia.^[97][98] Sisäkasvatuksen lisäksi esiintyy myös ulkoviljelyä maastossa.^[99][100]

Tutkimuksia

Lancet-lehdessä julkaistun asiantuntijapaneelin laatiman 20 päihteen vaarallisuuslistan mukaan kannabis on 11. vaarallisin päihde. Maailman terveysjärjestön WHO:n raportissa on arvioitu, että eri päihteiden haittojen kvantitatiivisen vertailun luotettavuus on kyseenalaista. WHO:n asiantuntijoiden mukaan kannabiksen käyttöön liittyvät kvantitatiiviset riskit ovat luotettavien epidemiologisten tutkimusten puutteen vuoksi enimmäkseen tuntemattomia ja eri päihteiden vaarallisuuden vertaaminen on enemmän spekulatiivista kuin tieteellistä.^{[101][102][35]} 2000-luvulla tieteellinen näkökanta on ollut, että YK:n huumausaineyleissopimuksessa oleva kannabiksen luokittelu erittäin vaaralliseksi aineeksi on ollut yliampuvaa.^[103]

Vuonna 2012 San Diegon ja Pittsburgh Medical Center -yliopistoissa tehdyn tutkimuksen mukaan alkoholi vaurioittaa nuorten aivoja enemmän kuin kannabis. Tutkimuksessa ei testattu nuorten suorituskykyä, tutkijat ainoastaan katsoivat aivojen röntgenkuvia. 18 kuukautta kestäneen tutkimusjakson jälkeen tutkijat huomasivat, että viiden tai useamman alkoholijuoma-annoksen käyttäminen vähintään kahdesti viikossa vähensi aivokudoksen tietoa välittävää valkoista kudosta. Kannabiksen käyttäminen ei aiheuttanut aivokudosmuutoksia tutkimuksessa oleville nuorille.^[104]

Vuonna 2008 julkaistussa EU-raportissa todettiin kannabiksen olevan tupakkaa ja alkoholia turvallisempaa. Tutkimuksen perusteella todettiin, että kannabis oli vähiten vaarallisin huume. Vaarallisimpia olivat ekstaasi, kokaiini, alkoholi ja heroiini. Päihtymyksen astetta mitattaessa kannabis oli listan neljäntenä. Vahvimman päihtymyksen aiheutti alkoholi. Seuraavina tulivat heroiini ja kokaiini. Riippuvuutta mitattaessa pahinta riippuvuutta aiheutti tupakka, seuraavina tulivat heroiini, kokaiini ja alkoholi. Kannabis oli tutkimuksen mukaan vähiten riippuvuutta aiheuttava päihde.^[105]

Suomen akatemian tutkimuksen mukaan nuorilla, jotka ovat aloittaneet tupakoinnin varhain oli moninkertainen riski aloittaa myöhemmin myös kannabiksen käyttö. Tutkijoiden mukaan tulokset tukevat niin sanottua porttiteoriaa, jonka mukaan lailliset päihteet, kuten tupakka ja alkoholi, toimivat porttina laittomien huumeiden käytön aloittamiseen. Muita kannabiksen käyttöön vaikuttavia tekijöitä olivat nuoren impulsiivisuus ja toisen vanhemman alkoholinkäyttö.^[106] Jos nuoren yleinen asenne päihteitä kohtaan on kielteinen, ei hän luultavasti kokeile kannabistakaan.^[107]

Lainsäädäntö

Pääartikkeli: Kannabiksen lainsäädännöllinen asema

Huumeiden salakuljetuksesta varoittava kyltti taiwanilaisella lentoasemalla.

Suurimmassa osassa maita kannabis on luokiteltu huumausaineeksi ja sen käyttö ja hallussapito on kielletty liittyen YK:n huumausaineita koskevaan yleissopimukseen. YK:n huumausaineyleissopimus sallii harkintavaltaa kansallisessa lainsäädännössä. Euroopassa Ruotsissa kannabiksen käyttö on kriminalisoitu. Alankomaissa kannabiksen myynti kannabiskahviloissa, hallussapito ja käyttö on käytännössä pienissä määrin sallittuja. 2000-luvulla Alankomaat on kiristänyt lainsäädäntöään ja sen seurauksena monet kannabiskahvilat on suljettu tai muutettu anniskelupaikoiksi.^[108]

Kannabiksen käyttö kaikissa maissa on edelleen ehdottoman kiellettyä alle 18-vuotiailta.^[109] YK:n huume- ja rikostoimisto on arvostellut kannabiksen laillistamishankkeita ja ilmaissut huolen laillistamisen vaikutuksista kansanterveyteen ja ihmisten hyvinvointiin. UNODC pitää Euroopassa Ruotsin mallia menestyksellisenä.^{[110][110][111][112]}

Päihdetyöntekijöiden mukaan osa kannabiksen käyttäjistä päätyy käyttämään muita huumeita. Pitkään käytettynä kannabis lamaannuttaa, jolloin käyttäjä saattaa hakea piristäviä huumeita. Käytöstä aiheutuvia masennus- tai unioireita saatetaan lääkitä laittomasti myydyillä psyykenlääkkeillä. Huumeiden välittäjillä on usein tarjottavanaan kannabiksen lisäksi myös muita huumeita ja myyjien on kannattavaa markkinoida kannabista ostavalle asiakkaalle kalliimpia huumeita.^{[113][114][115][116]}

Suomi

Pääartikkeli: Kannabis Suomessa

Suomessa huumeiden käyttö kriminalisoitiin vuonna 1966. Samalla tuli laittomaksi myydä, välittää, luovuttaa toiselle tai muulla tavoin levittää kannabista. Myös kannabiksen hallussapito tai kasvattaminen on laitonta. Huumausainerikokseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen, ja törkeästä huumausainerikoksesta vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Vankeusrangaistuksesta tulee myös merkintä rikosrekisteriin.^[117][118] Kiinnijäämisestä tulee aina pysyvä merkintä poliisin rekistereihin.^[119] Useat koulut ja työpaikat järjestävät huumetestejä. Nuoren kohdalla merkintä rikosrekisterissä tai positiivinen testitulos voi estää ajokortin saamisen tai johtaa opiskelujen keskeytymiseen. Se voi myös estää joihinkin tiettyihin ammatteihin tai työpaikkoihin pääsemisen tulevaisuudessa.^[120][121] Kannabista kokeilleille nuorille on tarjolla apua järjestöistä, klinikoilta ja terveyskeskuksista ja auttavista puhelimista.^[52][122]

Suomen kannabisyhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön siten, että kannabiksen käyttö, saatavuus ja kotimaassa omaan käyttöön tuotettu kannabis tulee lailliseksi täysi-ikäisille ihmisille. Kannabisaktivistit ovat muun muassa järjestäneet vuosittaisia hamppumarsseja.^[123]

Kannabisaktivistien arvostelijoiden mukaan kannabis ei ole sille myönteisten tahojen mainostama ”mieto huume” On väitetty että 1980-luvulla kasvin THC-pitoisuus oli 1–5 prosenttia, kun nykyiset pitoisuudet voivat olla jopa 15–20 prosenttia.^{[124][125][126]} Poliisin edustajat ovat sanoneet, että myönteisen kuvan antaminen kannabiksesta julkisuudessa madaltaa kynnystä käyttää sitä.^{[127][128][129]}

Kannabiksen laillistamisen vastustajien mukaan käytön vapauttaminen lisäisi käyttöä ja siten myös haittoja. Laillistaminen lisäisi todennäköisesti kannabiksen ja alkoholin sekakäyttöä. Poliisin mukaan kannabiksen laillistaminen veisi poliisin voimavaroja enemmän. Häiriökäyttäytyminen ja ongelmat liikenteessä lisääntyisivät. Ihmisten syrjäytymisen riski kasvaisi.^{[113][130][131][132][133][134][135][136][137][138][139][140][141][135][110]}

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kanta on, että kannabiksen käyttöä ei pidä laillistaa tai normalisoida. Samoin kuin tupakoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa pyritään eroon, on kannabiksen käytön yleistyminen pyrittävä estämään. Viranomaisten tulee edistää päihdekasvatusta ja tukea käytön lopettamista.^{[135][142][143]} Laillistaminen ei olisi yksinkertaista, esimerkiksi työnantajalla on työnjohto-oikeus siihen, että työpaikka on huumeeton.^[144] Vuonna 2014 tehtyjen kyselyjen mukaan suuri enemmistö kansanedustajista ja europarlamentaarikoista katsoi, että kannabista ei tule laillistaa.^[145][146] Naapurimaa Ruotsi edistää täysin huumevapaata yhteiskuntaa.^[147] Päihdelääkäri Kaarlo Simojoki kommentoi Ylen uutisille vuonna 2024, että muiden maiden esimerkit eivät kannusta laillistamaan kannabista.^[144]

Malta

Maltan parlamentti päätti laillistaa kannabiksen käytön ja kasvatuksen ensimmäisenä Euroopan maana joulukuussa 2021. Parlamentti äänesti lainmuutoksen puolesta äänin 36–27.^[148]

Yhdysvallat

Yhdysvaltalainen huumeidenvastainen juliste: "Sano vain ei".

Yhdysvalloissa kannabiksen myynti ja käyttö päihteenä on laillistettu 19:ssä osavaltiossa^[149] sekä pääkaupunki Washington DC:ssä.^[150] Coloradossa myynnistä kertyvät verotulot ovat olleet tuntuvia. Samaan aikaan murrot ja ryöstöt ovat vähentyneet 4–5 prosentilla. The New York Times raportoi aiemmin keväällä, että Colorado on vasta nyt alkanut erotella rattijuoppoja ja huumaantuneena ajaneita kuljettajia. Ajokunnottomista kuljettajista kannabiskuskeja on ollut 12,5 prosenttia. Syötävän kannabiksen myyntiehtoja kiristettiin kahden psykoosiin liittyvän kuolemantapauksen jälkeen.^[151] Coloradon asukkaista yhdeksän prosenttia käyttää joskus kannabista. Enemmistö kannabiksen ostajista koostuu osavaltion asukkaista, jotka ovat kannabiksen suurkuluttajia. Kannabista eniten ostava viidennes kuluttaa kaksi kolmasosaa osavaltiossa käytetystä kannabiksesta.^[152]

Vuonna 2014 The New York Times vaati pääkirjoituksessaan kannabiksen täydellistä laillistamista Yhdysvalloissa ja vertasi kannabiksen laittomuutta alkoholin kieltolakiin. Kuten alkoholin kieltolain kanssa kävi, myös kannabiksen kieltolaista aiheutuu yhteiskunnalle suurta vahinkoa. Pääkirjoituksen mukaan kannabiksen aiheuttama riippuvuus on suhteellisen pieni verrattuna alkoholiin ja tupakkaan. Lehti totesi myös, että kannabiksen kohtuullinen käyttö ei näytä aiheuttavan vaaraa muuten terveille aikuisille. Lehden mukaan kannabiksen kieltävät lait Yhdysvalloissa ovat rasistisia, koska ne kohdistuvat suhteettomasti erityisesti nuoriin mustiin miehiin. Huumausainerikostuomiot pilaavat heidän tulevaisuutensa.^{[153][154][155]}

Valkoisen talon huumetoimisto ONDCP vastasi The New York Timesin kirjoitukseen, että kannabista lähestytään hallinnossa kansanterveydellisenä kysymyksenä. Kannabiksen käyttö vahingoittaa kehittyviä aivoja, aiheuttaa riippuvuutta ja vaarantaa liikenneturvallisuutta. Kasvavan kulutuksen tuottamat ongelmat rasittavat julkista terveydenhuoltoa ja kansantaloutta. Jo nyt alkoholi tuottaa yhteiskunnalle kustannuksia arviolta 15 kertaa enemmän kuin mitä se tuo tuloja verotulojen kautta. Laillistamisen ei odoteta poistavan kokonaan pimeitä markkinoita.^[156]

Uruguay

Uruguay laillisti kannabiksen kotikasvatuksen ja myynnin Uruguayn kansalaisille apteekeissa vuonna 2014, koska huumeiden vastainen sota ei ollut vähentänyt käyttöä ja se lisäsi väkivaltaa.^{[157][158][159]} Maassa aloitettiin kannabiksen laillinen myynti apteekeissa ensimmäisenä maana maailmassa 19. heinäkuuta 2017. Ostajien, joita myynnin alkaessa oli noin 5 000, pitää olla rekisteröityneitä ja 18 vuotta täyttäneitä. Kannabista myydään 16:ssa valtion hyväksymässä apteekissa.^[160]

Kanada

Joulukuussa 2015 Kanadan hallitus julkisti aikeensa laillistaa kannabis.^[161][162] Kannabis tuli lailliseksi 17. lokakuuta 2018. Liittovaltion asettama ikäraja on 18 vuotta, mutta provinssit ja territoriot saavat halutessaan asettaa omat, korkeammat ikärajat. Laillisesti ostettua kannabista saa pitää kerralla hallussaan enimmillään 30 grammaa.^[163]

Saksa

Saksa laillisti kannabiksen 23. helmikuusta 2024 liittopäivien 407 kansanedustajaa äänestäen lakialoitteen puolesta ja 226 vastaan. Lakimuutos tuli voimaan 1. huhtikuuta 2024.^[164]

Katso myös

• Kevytkannabis

Lähteet

• Kekoni, Taru: Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen: Kannabisaktivistien näkökulma. (Väitöskirja: Tampereen yliopisto) Tampere: Tampere University Press, 2007. ISBN 978-951-44-7150-6 Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet

1. David Baker, Gareth Pryce, J. Ludovic Croxford, Peter Brown, Roger G. Pertwee, John W. Huffman: Cannabinoids control spasticity and tremor in a multiple sclerosis model. Nature, 3/2000, nro 6773, s. 84–87. doi:10.1038/35003583 ISSN 1476-4687 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
2. Cannabinoid Profiles - THC, THCA, THCV, CBD, CBG, CBN, CBC & Terpenes.
3. Aizpurua-Olaizola, Oier & Soydaner, Umut & Öztürk, Ekin & Schibano, Daniele & Simsir, Yilmaz & Navarro, Patricia & Etxebarria, Nestor & Usobiaga, Aresatz: Evolution of the Cannabinoid and Terpene Content during the Growth of Cannabis sativa Plants from Different Chemotypes Journal of Natural Products. 2.2.2016. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
4. Russo, E. B.: Taming THC: potential cannabis synergy and phytocannabinoid-terpenoid entourage effects (Cannabis terpenoids: neglected entourage compounds?) British Journal of Pharmacology. 2011. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
5. Marijuana intoxication: MedlinePlus Medical Encyclopedia nlm.nih.gov. Viitattu 12.8.2014. (englanniksi)
6. Kannabis Päihdelinkki. Viitattu 23.5.2014.
7. Crippa, J. A. & Zuardi, A. W. & Martín-Santos, R. & Bhattacharyya, S. & Atakan, Z. & McGuire, P. & Fusar-Poli, P.: Cannabis and anxiety: a critical review of the evidence Human Psychopharmacology: Clinical & Experimental. 19.8.2009. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
8. Huumausainelaki Finlex. Viitattu 12.3.2017.
9. Juusela, Pauli: ”Ilman riittävää päihdehoitoa kannabisongelma räjähtää käsiin”, sanoo Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen Kirkko ja kaupunki. 7.7.2023. Viitattu 24.7.2023.
10. Amresh Shrivastava, Megan Johnston, Kristen Terpstra, and Yves Bureau: Cannabis and psychosis: Neurobiology ncbi.nlm.nih.gov.
11. Up Early and in Line for a Marijuana Milestone in Colorado nytimes.com. Viitattu 20.9.2018. (englanniksi)
12. America the Beautiful: These 9 States Let You Smoke Recreational Weed Esquire. 20.6.2018. Viitattu 20.9.2018. (englanniksi)
13. This map shows every state that has legalized marijuana nordic.businessinsider.com. Viitattu 20.9.2018. (englanniksi)
14. Sapra, Bani: Canada becomes second nation in the world to legalize marijuana CNN. Viitattu 20.9.2018. (englanniksi)
15. Ferreira, Susana: Portugal’s radical drugs policy is working. Why hasn’t the world copied it? The Guardian. 5.12.2017. Viitattu 20.9.2018. (englanniksi)
16. Statistical Bulletin 2005: General population surveys of drug use 2005. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Viitattu 24.10.2006. (englanniksi)
17. Avaa silmäsi! irtihuumeista.fi. Viitattu 17.12.2011.
18. Trends in world drug markets Outlook for world drug markets (PDF) 2006. United Nations Office on Drug and Crime. Viitattu 24.10.2006. (englanniksi)
19. Brenneisen, Rudolf & ElSohly, Mahmoud A. (toim.): Marijuana and the Cannabinoids, s. 17–49. (Sarja: Forensic Science And Medicine) Humana Press, 2007. doi:10.1007/978-1-59259-947-9_2 ISBN 978-1-59259-947-9 Teoksen verkkoversio Viitattu 2.7.2020. (englanniksi)
20. Heinälä, Pekka: Kannabis ja sen terveysvaikutukset duodecimlehti.fi. 1998. Viitattu 17.12.2011.
21. Huumesanastoa (PDF) Irti Huumeista ry. Viitattu 17.12.2011.
22. Osattiin sitä ennenkin – 2700 vuotta vanha kannabiskätkö löyty uusisuomi.fi. 28.11.2008. Viitattu 17.6.2014.
23. Stewart, Will: The astonishing 2,500 year old tattoos of a Siberian princess, and how they reveal little has changed in the way we decorate our bodies dailymail.co.uk. 14.8.2012. Viitattu 17.6.2014.
24. Hämeen-Anttila, Jaakko: Trippi ihmemaahan: Huumeiden kulttuurihistoria, s. 16–31. Helsingissä: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-27259-5
25. Hämeen-Anttila 2013, s. 108–109.
26. Hämeen-Anttila 2013, s. 83, 116, 124, 108–147.
27. Bender, Steven W.: The Colors of Cannabis: Race and Marijuana Seattle University School of Law. 18.1.2017. Viitattu 8.3.2017. (englanniksi)
28. Bonnie Richard J. & Whitebread II, Charles H.: Marijuana Conviction: A History of Marijuana Prohibition in the United States. Lindesmith Center, 1999. ISBN 1-891385-06-2 When marijuana first started to become a social problem in the United States, members of Congress made definitive judgments that were not supported by reliable evidence. Laws were passed, based on definitions known to be unscientific. Viitattu 8.3.2017. (englanniksi)
29. Onnela, Tapio: Yhdysvallat ja kansainvälisen huumepolitiikan synty users.utu.fi. 2003. Viitattu 11.6.2005.
30. Salasuo, Mikko: Mihin pilvi katosi? Huumeaallon taittuminen 1980-luvulla. Teoksessa Onnela, Tapio (toim.): Pyhä huumesota. Huumepolitiikan pelkoja ja utopioita, s. 181–198. Helsinki: Vihreä sivistysliitto, 2001. ISBN 952-5078-16-7 Teoksen verkkoversio.
31. Huumepoliisi: Kannabiksesta ei kannata väitellä nuoren kanssa 27.8.2010. Yle Turku. Viitattu 27.5.2014.
32. Kannabis: ”Ei mieto eikä vaaraton huume” (PDF) Vantaan päihdepalvelut ja Vantaan nuorisoasema. Viitattu 19.1.2017.
33. Mitä jokaisen kasvattajan tulee tietää kannabiksesta? Avaa silmäsi!. Irti huumeista ry. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 8.6.2014.
34. Cannabis ’munchies’ inspire diet drug news.bbc.co.uk. 15.8.2002. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
35. Kannussaari, Kim: Millainen huume kannabis on? (PDF) 19.9.2012. Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry. Viitattu 7.6.2014. Kannabisakatemia: Näkökulmia kannabiskysymyksiin. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.
36. Janczyk, Pawel ym.: Abstract cat.inist.fr. 2004, vol. 46, s. 19-21. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
37. How Does Marijuana Use Affect Your Brain and Body? 2012. National Institute on Drug Abuse. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
38. Kannabis tuplaa liikenneonnettomuusriskin 13.2.2012. Tohtori.fi. Viitattu 9.5.2017.
39. Smoking Pot May Damage Lungs 31.7.2007. CBS News. Viitattu 8.3.2009. (englanniksi)
40. Sample, Ian: Cannabis doubles testicular cancer risk, says US study guardian.co.uk. 9.2.2009. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
41. Cromie, William J.: Marijuana Said to Trigger Heart Attacks news.harvard.edu. 2.3.2000. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
42. Cardiovascular system effects of marijuana 2002. Pubmed. Viitattu 27.5.2014. (englanniksi)
43. Acute cardiovascular fatalities following cannabis use 2001. Pubmed. Viitattu 27.5.2014. (englanniksi)
44. Mittleman, Murray A. ym.: Triggering Myocardial Infarction by Marijuana 2001. American Heart Association. Viitattu 27.5.2014. (englanniksi)
45. Keep off the grass: marijuana use and acute cardiovascular events. Eur J Emerg Med. 2005 Oct;12(5):236-44.
46. Aryana, A & Williams, M. A.: Marijuana as a trigger of cardiovascular events: speculation or scientific certainty? 21.5.2007. Pubmed. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
47. Sattout, Abdo H. & Nicol, Mark F.: Cardiac arrest following cannabis use: a case report 200. Cases Journal. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
48. Tutkimus: Kannabiksen käyttö voi altistaa nuoren sydänvaivoille 24.4.2014. MTV. Viitattu 27.5.2014.
49. A cannabis reader: global issues and local experiences (PDF) European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
50. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26283092
51. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30146239
52. Takamäki, Noora: Miten puhua nuorelle kannabiksesta? 6.6.2014. Terve.fi. Viitattu 8.6.2014.
53. Varoitus nuorille miehille: Kannabis voi huonontaa spermaa uusisuomi.fi. 5.6.2014. Viitattu 8.6.2014.
54. https://jech.bmj.com/content/72/3/208
55. https://www.sciencedaily.com/releases/2018/01/180122150813.htm
56. Pilven poltolla yllättävä vaikutus spermaan – yhteys myös testosteronitasoihin MTV. 9.2.2019. Viitattu 11.2.2019.
57. Kannabis nakertaa älykkyysosamäärää Tiede. 27.8.2012. Viitattu 10.8.2015.
58. Bates, Claire: Cannabis use in middle age ’doesn’t lead to mental decline’ dailymail.co.uk. 5.1.2012. Viitattu 8.1.2012. (englanniksi)
59. Päihteet ja aivot – kannabis.
60. Assulin, Ami: Kiinnostus kannabista kohtaan kasvaa Yle Uutiset. 22.1.2013. Viitattu 8.6.2014.
61. Yllättävä tutkimustulos: Marihuanan käyttö nuorena ei lisää sairastelua aikuisena Yle uutiset. 8.8.2015. Viitattu 9.8.2015.
62. Cannabis Use and Earlier Onset of Psychosis: A Systematic Meta-analysis (”the age at onset of psychosis for cannabis users was 2.70 years younger - - than for nonusers. Alcohol use was not associated with a significantly earlier age at onset of psychosis.”) Archives of General Psychiatry. helmikuu 2011. Viitattu 8.2.2011. (englanniksi)
63. Kuittinen, Tarja: Poliisi: Jopa 13-vuotiaat käyttävät avoimesti kannabista iltasanomat.fi. 30.1.2014. Viitattu 8.6.2014.
64. Atkinson, Kent: Cannabis use 'trigger for schizophrenia' nzherald.co.nz. 24.3.2005. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
65. Cannabis risk quantified. New Scientist, 2007, nro 4 August, s. 7. (englanniksi),
    Juhana E. Idänpään-Heikkilä (toim.): Lääkemaailmassa tapahtuu: Kannabis lisää riskiä sairastua psykoosiin. Suomen Lääkärilehti, 2007, nro 32, s. 7. (englanniksi): ”Katsaus arvioi, että 14% psykkisistä sairauksista Britanniassa voisi johtua kannabiksen käytöstä. Tämä merkitsisi, että vuosittain ehkäistäisiin 800 skitsofreniatapausta 15 – 34 -vuotiaiden ikäryhmässä, jos kannabiksen käytöstä luovuttaisiin.”
66. Cannabis ’raises psychosis risk'’ news.bbc.co.uk. 27.7.2007. Viitattu 12.8.2007. (englanniksi) ”However, they said they could not rule out the possibility that people at a higher risk of mental illness were more likely to use the drug. Study author, Professor Glyn Lewis, professor of psychiatric epidemiology, said: ”It is possible that the people who use cannabis might have other characteristics that themselves increase risk of psychotic illness.
    In an accompanying editorial, Danish researchers said the figures presented in the research translated to about 800 potentially avoidable cases of schizophrenia a year in the UK among 15- to 34-year-olds.”
67. Science: THC effective in the treatment of schizophrenia in four case reports 5.12.2010. International Association for Cannabinoid Medicines. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
68. Schwarcz, Glenn: Synthetic Δ-9-Tetrahydrocannabinol (Dronabinol) Can Improve the Symptoms of Schizophrenia journals.lww.com. kesäkuu 2009. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
69. Szalavitz, Maia: Marijuana Compound Treats Schizophrenia with Few Side Effects: Clinical Trial healthland.time.com. 20.5.2012. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
70. Ora, Janne: Lancetin tiedot kannabiksen haitoista eivät yllätä suomalaisia huumeasiantuntijoita. Suomen Lääkärilehti, 2007, nro 34, s. 2930-2932.
71. Familial Predisposition for Psychiatric Disorder 10.11.2008. Archives of General Psychiatry. Viitattu 10.12.2008. (englanniksi)
72. Pot-induced psychosis may signal schizophrenia 3.11.2008. Reuters. Viitattu 10.12.2008. (englanniksi)
73. Assessing the impact of cannabis use on trends in diagnosed schizophrenia in the United Kingdom from 1996 to 2005 ncbi.nlm.nih.gov. 29.6.2009. Viitattu 8.7.2009. (englanniksi)
74. [1]
75. Lääkekannabiksen käyttö puhuttaa 30.3.2010. Yle. Viitattu 24.11.2010.
76. Pöntinen, Petri: Hampusta saa huumetta, lääkettä ja ravintoa: Missä on laittomuuden raja? suomenkuvalehti.fi. 6.2.2013. Viitattu 3.6.2014.
77. Legal Medical Marijuana States medicalmarijuana.procon.org. Viitattu 17.6.2014. (englanniksi)
78. El-Alfy, Abir T. ym.: Antidepressant-like effect of [Delta]9-tetrahydrocannabinol and other cannabinoids isolated from Cannabis sativa L. Pharmacology Biochemistry and Behavior, kesäkuu 2010, nro 95. (englanniksi)
79. Pickens, Joan T.: Sedative activity of cannabis in relation to its delta’-trans-tetrahydrocannabinol and cannabidiol content. British Journal of Pharmacology, 1981, 72. vsk, nro 4, s. 649–656. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
80. Mechoulam, Raphael ym.: Cannabidiol – Recent Advances (PDF) stcm.ch. vol. 4 (2007). Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
81. Mechoulam ym. 2007, s. 1682.
82. Ahtokivi, Ilkka: Elimistön oman kipulievityksen voi saada vaikuttamaan kuin kannabis verkkouutiset.fi. 30.5.2014. Viitattu 19.6.2014.
83. Lancet: 200 miljoonaa käyttää laittomia huumeita hs.fi. 6.1.2012. Viitattu 3.6.2014.
84. EU:n uusi huumeraportti julki: Stimulanteilla, muuntohuumeilla ja lääkevalmisteilla yhä enemmän jalansijaa huumemarkkinoilla Yle Uutiset. 27.5.2014. Viitattu 28.5.2014.
85. Hakkarainen, Pekka: Huumeiden käyttö Suomessa Päivitetty 25.10.2011. Päihdelinkki. Viitattu 3.6.2014.
86. Saarnio, Pekka: Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan (PDF) julkari.fi. 2/2000.
87. Kekoni 2007, s. 26.
88. Rämö, Matti: Kannabiskulttuuri juurtuu Suomen maakuntiin hs.fi. 26.7.2009. Viitattu 3.6.2014.
89. Kekoni 2007, s. 66–67.
90. Kekoni 2007, s. 25–26.
91. Hakkarainen, Pekka & Karjalainen, Karoliina & Ojajärvi, Anni & Salasuo Mikko: Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014 Yhteiskuntapolitiikka. 4/2015. THL. Viitattu 27.9.2015.
92. Metsähalme, Freija: Tampereen huumetilanne karu: kannabis tulossa jo yläasteikäisten saataville. Aamulehti, 4.9.2014, s. A8.
93. KRP arvioi: Kannabista viljellään tuhannessa suomalaiskodissa 21.3.2009. Uusi Suomi. Viitattu 21.3.2009.
94. Kukkaa pukkaa: Kannabiksen kotikasvatus Suomessa (PDF) 2/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.6.2014.
95. Kannabiskasvattamo löytyy noin joka toinen viikko aamuposti.fi. 24.10.2013. Viitattu 8.6.2014.
96. Kannabiksen kotiviljelmät lisäävät paloriskiä 18.5.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.5.2007.
97. Kvist, Lotta: Kannabiksen kotiviljely voi aiheuttaa isot tuhot lansivayla.fi. 1.06.2012. Viitattu 7.6.2014.
98. Kannabis-yksiö nieli sähköä ”pienen hiukkaskiihdyttimen verran” – Poliisi: sossu maksoi helsinginuutiset.fi. 14.3.2014. Viitattu 7.6.2014.
99. Pöntinen, Sami & Rautanen, Päivi: Seinäjoelta löytyi kymmeniä kannabisviljelmiä maastosta 27.5.2014. Yle Pohjanmaa. Viitattu 28.5.2014.
100. Seinäjoelta löytyi kymmeniä kannabisviljelmiä maastosta 22.4.2014. Länsiväylä. Viitattu 8.6.2014.
101. Scientists want new drug rankings 23.3.2007. BBC. Viitattu 19.10.2009. (englanniksi)
102. ”13. Comparing cannabis with other drugs”, Cannabis: a health perspective and research agenda, s. 29. (Programme on substance abuse) WHO, 1997. WHO/MSA/PSA/97.4 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 20.10.2009. (englanniksi)
103. Tacke, Ulrich: 385 Kannabiksen laillistaminen 1.9.2009. Päihdelinkki. Viitattu 10.6.2014.
104. Tutkimus: Alkoholi vaurioittaa nuorten aivoja enemmän kuin marihuana kaleva.fi. 21.12.2012. Viitattu 3.8.2014.
105. EU-raportti: Kannabis tupakkaa ja alkoholia turvallisempaa 3.7.2008. MTV3. Viitattu 27.7.2014.
106. Varhain tupakoinnin aloittaneilla on moninkertainen riski aloittaa kannabiksen käyttö 16.3.2011. Suomen Akatemian viestintä. Viitattu 7.6.2014.
107. Kannabis ja nuoret: vinkkejä vanhemmille (PDF) 2009. Klaari Helsinki, Helsingin kaupunki. Viitattu 8.6.2014.
108. Tacke, Ulrich & Seppä, Kaija: Tutkimustieto kyseenalaistaa asenteet kannabikseen duodecimlehti.fi. 2/2010. Viitattu 7.6.2010.
109. Huolella-verkosto huolissaan kannabiksesta 9.6.2014. Nuortentampere.fi. Viitattu 19.6.2014.
110. Olsson, Pelle: 8 myter om kannabis pelleolsson.se. 2013. Viitattu 21.6.2014. (ruotsiksi)
111. Olsson, Pelle: History of illegal drugs in Sweden pelleolsson.se. 4.3.2014. Viitattu 21.6.2014. (englanniksi)
112. Travis, Alan: UN: cannabis law changes pose 'very grave danger to public health' theguardian.com. 4.3.2014. Viitattu 21.6.2014. (englanniksi)
113. Kannabis-mythbusters Youth Against Drugs. Viitattu 23.5.2014.
114. Koivisto, Janne: Auttajat näkevät huumeidenkäyttäjien hädän: ”Moni kiroaa kannabiksen” lappeenrannanuutiset.fi. 14.2.2014. Viitattu 23.5.2014.
115. Terve linja kannabis-keskusteluun suomenmaa.fi. 22.1.2014. Viitattu 27.5.2014.
116. Lääperi, Mari: Kannabis rehottaa maakunnassa: Saldona yli 70 kotiviljelytapausta imatralainen.fi. 5.2.2014. Viitattu 7.6.2014.
117. Rikoslain 50. luku, 1 § (30.5.2008/374): Huumausainerikoksista finlex.fi. Viitattu 9.6.2014.
118. Kekoni 2007, s. 28.
119. KRP:n ylikomisario: Kannabiksen käyttö pois rikosrekisteristä Kaleva. 4.3.2014. Viitattu 27.5.2014.
120. Kannabis on petollinen huume – faktoja kannabiksesta (PDF) Turun sosiaali- ja terveystoimi. Viitattu 7.6.2014.
121. Koskinen, Anu Leena: Kannabis ei ole vaaraton: Käyttäjä voi menettää opiskelu- tai harjoittelupaikkansa aamulehti.fi. 19.5.2014. Viitattu 7.6.2014.
122. Kannabis ruuhkautti nuorisoklinikan Turussa ts.fi. 21.7.2014. Viitattu 1.8.2014.
123. Kekoni 2007, s. 214.
124. Sosiaalineuvos, valt. tri Tapani Sarvanti. Luku ”Kotikasvatuksen riskit” (PDF) 19.9.2012. Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry. Viitattu 7.6.2014.
125. Kosonen, Juha: Kaikki nuoret eivät pidä kannabista enää huumeena akaanseutu.fi. 26.11.2013. Viitattu 8.6.2014.
126. Törnroos, Heidi: Marisätkä on jopa kymmenen kertaa vahvempi nyt kuin keski-ikäisten nuoruudessa Yle Uutiset. 19.2.2013. Viitattu 9.6.2014.
127. Siukonen, Mari: Kannabis valtaa alaa – Kanta-Hämeessä tilastoharhoja (”Valtakunnan vaikuttavat henkilöt antavat käytöstä myönteistä kuvaa mediassa ja se sitten madaltaa kynnystä käyttää kannabista. Minun mielestä kannabis on vaarallinen huumausaine, Suokas toteaa.”) yle.fi. 21.7.2014. Viitattu 31.7.2014.
128. Nurmi, Klaus: ”Nuorten huumeiden käyttö oli hirveä yllätys” lansivayla.fi. 3.5.2013. Viitattu 8.6.2014.
129. Manninen, Ville: Poliisi haluaa kurinpalautusta kannabiskeskusteluun m.kaleva.fi. 11.7.2014. Viitattu 1.8.2014.
130. Lauerma, Hannu: Kannabis – toista kuin rähinäviina? ts.fi. 21.3.2014. Viitattu 23.5.2014.
131. Professori: Kannabis lisää väkivaltariskiä karjalainen.fi. 22.1.2014. Viitattu 23.5.2014.
132. Vartiainen, Erkki: Uuden laillisen huumeen tuominen suomalaiseen kulttuurin toisi lisää ongelmia 21.1.2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.6.2014.
133. Asiantuntija: Kannabis toisi Suomeen yhden ongelman lisää Maaseudun tulevaisuus. 22.1.2014. Viitattu 23.5.2014.
134. Horttanainen, Tuija: Nuorten kannabiksen käyttö lisääntyy Imatralla imatralainen.fi. 18.2.2014. Viitattu 8.6.2014.
135. Aalto-Matturi, Sari: Kannabiksestako uusi valtavirran päihde? (PDF) 19.9.2012. Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry. Viitattu 7.6.2014.
136. Pelkonen, Linda: Vääntö kannabiksen laillistamisesta: ”Rikolliset jäisivät nuolemaan näppejään” uusisuomi.fi. 4.6.2013. Viitattu 8.6.2014.
137. Kannabista ei tule laillistaa 2.4.2014. Pirkanmaan Kokoomusnuoret ry. Viitattu 23.5.2014.
138. MTV:n kysely: Valtaosa ei kannata kannabiksen laillistamista kaleva.fi. 24.1.2014. Viitattu 23.5.2014.
139. EHYT ry: Kannabiksen käytön kasvaessa haitatkin lisääntyvät mtv.fi. 19.1.2014. Viitattu 23.5.2014.
140. THL:n ylijohtaja: Kannabiksen vapauttaminen johtaisi ”vääjäämättä laajaan käyttöön” talouselama.fi. 21.1.2014. Viitattu 23.5.2014.
141. Kinnunen, Aarne: Kannabis suomalaisessa huumepolitiikassa (PDF) 19.9.2012. Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry. Viitattu 7.6.2014.
142. Irti Huumeista ry:n kannanotto kannabiksen laillistamiseen 2009. Irti Huumeista ry. Viitattu 7.6.2014.
143. Ehkäisevän päihdetyön toimijat: Kannabis on otettava vakavasti 31.1.2013. Irti Huumeista ry. Viitattu 7.6.2014.
144. Heiskanen, Pietu: Kokaiini kelpaa duunarille ja johtajalle Yle uutiset. 9.8.2024. Viitattu 10.8.2024.
145. Viisi kansanedustajaa myönsi kokeilleensa kannabista (STT) Aamulehti. 26.5.2014. Viitattu 8.6.2014.
146. Gertsch, Mia: Turkki jakaa, marihuana yhdistää Suomen uusia meppejä Yle Uutiset. 26.5.2014. Viitattu 8.6.2014.
147. Koskinen, Matti: Kannabis kauppoihin: Näin Suomi sen laillistaisi nyt.fi. 6.3.2014. Viitattu 7.6.2014.
148. Malta sallii kannabiksen käytön ja kasvatuksen
149. Tällä maalaustunnilla inspiraatiota haetaan kannabiksesta – Yhdysvalloissa viihdekäytön laillistaminen etenee nyt vauhdilla mtvuutiset.fi. 10.7.2022. Viitattu 27.11.2022.
150. Kannabis marssi voittoon USA:n vaaleissa iltalehti.fi. Viitattu 5.11.2014.
151. Salomaa, Marja: Laillinen kannabis kasvatti Coloradon verotuloja – haitoista hajanaisia tietoja hs.fi. 5.7.2014. Viitattu 31.7.2014.
152. Novak, Jake: WARNING!!! Legalizing pot will make income inequality a lot worse 31.7.2014. CNBC. Viitattu 1.8.2014. (englanniksi)
153. Leppänen, Mikko: The New York Times laillistaisi kannabiksen Yle Uutiset. 27.7.2014. Viitattu 31.7.2014.
154. Repeal Prohibition, Again nytimes.com. 27.7.2014. Viitattu 30.7.2014. (englanniksi)
155. What Science Says About Marijuana nytimes.com. 20.7.2014. Viitattu 31.7.2014. (englanniksi)
156. Response to The New York Times Editorial Board's Call for Federal Marijuana Legalization 28.7.2014. Office of National Drug Control. Viitattu 1.8.2014. (englanniksi)
157. Tapiola, Paula: Kysely: Amerikkalaisten enemmistö uskoo marihuanan laillistamiseen Yle Uutiset. 2.4.2014. Viitattu 10.6.2014.
158. Kanninen, Jaan: Näkökulma: Kaksi täysin erilaista perustelua marihuanan laillistamiseen Yle uutiset. Viitattu 17.6.2014.
159. Mättö, Ville: Laillinen marihuana apteekkeihin vuoden lopulla Uruguayssa Yle uutiset. Viitattu 17.6.2014.
160. Uruguay aloittaa ensimmäisenä maana kannabiksen laillisen myynnin - löytyy apteekista iltalehti.fi. Viitattu 22.7.2017.
161. Kanada aikoo laillistaa marihuanan ensi vuonna
162. Kanada aikoo laillistaa marihuanan viihdekäytön – julkaistu lakiluonnos sallisi kannabiksen kasvattamisen omaan käyttöön Helsingin Sanomat. 13.4.2017. Viitattu 28.6.2017.
163. Toisena maana maailmassa: Kanada laillisti kannabiksen kaiken käytön. Yle uutiset.
164. YLE: Saksa laillisti kannabiksen kasvatuksen ja hallussapidon

Kirjallisuutta

• Korhonen, Ulla ym.: Kannabis. Tietoa vanhemmille. (2. päivitetty painos) Helsinki: Irti huumeista, 2011. ISBN 978-952-99954-3-1
• Vanha-Majamaa, Anton: Kannabiskirja. Kosmos, 2018. ISBN 978-952-7144-59-6.

Aiheesta muualla

• Kannabis Huume-Suomen Historia verkkodokumentti.
• Opas sinulle, joka haluat lopettaa kannabiksen käytön. Päihdeneuvola, Lundin kaupunki. (PDF)
• Kannabismyönteinen 2010-luvun Suomi. Ylen Elävä arkisto.
• Puhutaan huumeista -kannabisseminaari Tampereella 18.2.2014.
• Savua ilman tulta -kannabisseminaari Helsingissä 29.4.2014 tapahtuman paneelikeskustelu.
• Jo kohtuupössyttely muuttaa aivoja. Tiede 18.4.2014.

Psykoaktiiviset aineet farmakologisen luokituksen mukaan järjestettynä

Kaavio

Selitteet

STIMULANTIT Sympatomimeettiset amiinit Psykomotoriset stimulantit Amfetamiinit Katinoni (Khat) Metyylifenidaatti Kokaiini Aminoketonit Bupropioni Dietyylipropioni SSRI:t Fluoksetiini Fluvoksamiini Paroksetiini Sertraliini MAOI:t TCA:t TeCA:t Maprotiliini Mirtatsapiini Tratsodoni Efedriini Pseudoefedriini Metyyliksantiinit Kofeiini Teofylliini Teobromiini ANTIPSYKOOTIT Epätyypilliset antipsykootit Klotsapiini Risperidoni Olantsapiini Ketiapiini Sulpiridi Tsiprasidoni Tyypilliset antipsykootit Haloperidoli Flupentiksoli Tioridatsiini Klooripromatsiini Pimotsidi Perfenatsiini CBD Kolinergit Nikotiini Betelpähkinä Muskariini Atomoksetiini DEPRESSANTIT Sedatiivit Hypnootit Etanoli Eetteri Barbituraatit Kloroformi Kloraalihydraatti Metakvaloni GHB Bentsodiatsepiinit Alpratsolaami Diatsepaami Flunitratsepaami Tematsepaami Loratsepaami Narkoottiset analgeetit Oopiumi Kodeiini Morfiini Heroiini Oksikodoni Hydrokodoni Metadoni Fentanyyli Psykedeelit Kannabis THC MDMA MDA MDEA Meskaliini DOM LSD Psilosybiini AMT DMT Ibogaiini Dissosiatiivit Typpioksiduuli Ketamiini DXM Tiletamiini PCP Salvinoriini A Iboteenihappo Muskimoli Deliriantit Dimenhydrinaatti Difenhydramiini Skopolamiini Atropiini HALLUSINOGEENIT

Primääriset ryhmät   Stimulanttivaikutus korostuu vasempaan yläkulmaan päin mentäessä.   Depressanttivaikutus korostuu oikeaan alakulmaan päin mentäessä.   Hallusinogeenit ovat psykedeelisiä vasemmalla, dissosiatiivisia oikealla, huonommin vaikutuksiltaan ennakoitavissa alhaalla ja oikealla, ja voimakkaampia vaikutuksiltaan alhaalla.   Antipsykoottiset ovat rauhoittavampia ja väsyttävämpiä oikealla. Sekundaariset ryhmät   Stimulanttien ja psykedeelisten hallusinogeenien limittyminen – Primäärisillä psykedeeleillä on stimuloiva vaikutus.   Depressanttien ja dissosiatiivisten hallusinogeenien limittyminen – Primäärisillä dissosiatiiveillä on depressoiva vaikutus.   Stimulanttien ja antipsykoottien limittyminen – Modernit ei-väsyttävät masennuslääkkeet.   Depressanttien ja antipsykoottien limittyminen – Vanhemmat väsyttävät masennuslääkkeet ja anksiolyytit. Tertiääriset ryhmät   Stimulanttien, antipsykoottien ja depressanttien limittyminen – Esimerkki: nikotiinilla on molempien vaikutuksia.   Stimulanttien, depressanttien ja hallusinogeenien limittyminen – Esimerkki: THC:llä on kaikkien kolmen ryhmän vaikutuksia.   Stimulanttien, antipsykoottien ja hallusinogeenien limittyminen – empatogeenit eli entaktogeenit.   Depressanttien, dissosiatiivisten hallusinogeenien ja antipsykoottien limittyminen. Kvartääriryhmä   Kaikkien neljän luokan limittyminen (stimulantit, depressantit, hallusinogeenit ja antipsykootit) – Kannabis sisältää sekä THC:tä että CBD:tä ja sillä on kaikkien luokkien vaikutuksia. Luokitus kallistuu hallusinogeeneihin, koska THC on kannabiksen tärkein vaikuttava aine.