Sakko on rahallinen rangaistus rikoksesta. Sakotetun on maksettava sakkona tietty rahamäärä valtiolle. Suomessa on kaksi sakkotyyppiä: ansiotulojen mukaan määräytyvä päiväsakko ja kiinteämääräinen rikesakko. Niin sanottu pysäköintisakko eli oikeammin pysäköintivirhemaksu ei ole sakko eikä rikosoikeudellinen seuraamus, vaan kuuluu hallinto-oikeudellisen seuraamusjärjestelmän piiriin.
Päiväsakko
Päiväsakkoja määrätään lukumäärältään sitä enemmän, mitä moitittavammasta teosta on kysymys. Laki sallii enintään 120 päiväsakkoa tai jos rikoksia on useita, yhteisenä rangaistuksena enintään 240 kpl. Tiettyjen rikossäännösten rangaistusasteikoissa säädetään päiväsakkojen erityisistä vähimmäismääristä. Törkeästä rattijuopumuksesta tuomittavan päiväsakon vähimmäismäärä on 60 päiväsakkoa ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta vähimmäismäärä on 30 päiväsakkoa.
Yhden päiväsakon rahamäärään vaikuttavat tuomitun ansiotulot. Tämän tarkoituksena on, että rangaistus koskisi henkilön taloudelliseen asemaan suhteessa samalla tavoin varallisuudesta riippumatta. Pienin päiväsakko on kuitenkin aina 6 euroa.
Yhden päiväsakon rahamäärä lasketaan siten, että rikoksentekijän nettotuloista (palkka, josta on vähennetty verot) vähennetään ensin 255 euron peruskulutusvähennys ja jaetaan saatu summa 60:llä. Huollettava alaikäinen lapsi vähentää yhden päiväsakon rahamäärää kolmella eurolla.
Rikesakko
Rikesakko on rahamäärältään kiinteä päiväsakkoa lievempi rangaistusseuraamus, joka säädetään rikesakkorikkomuksista annetulla lailla (986/2016) eräiden rikkomusten ainoaksi rangaistukseksi. Rikesakon rahamäärä on nykyisin 40, 70 tai 100 euroa[1].
Sakon määrääminen
Päiväsakkorangaistuksen määrää joko syyttäjä rangaistusmääräysmenettelyssä saatuaan poliisilta tai tulli- tai rajavartiomieheltä asiaa koskevan rangaistusvaatimuksen, taikka tuomioistuin oikeudenkäynnin päätteeksi antamallaan tuomiolla.
Vuonna 2010 voimaan tulleen lain mukaan poliisimies voi lisäksi määrätä itse enintään 20 päiväsakon suuruisen rangaistuksen muun muassa tietyistä vähäisistä liikennerikoksista ja näpistyksestä.[2]
Rangaistusmääräysmenettelyssä voidaan määrätä päiväsakkorangaistus teosta, josta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Menettelyn käyttö edellyttää sekä asianomistajan että rangaistusvaatimuksen saaneen suostumusta. Mikäli suostumusta ei anneta, siirtyy asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Rikesakon määrää poliisimies tai muu tällaisen valtuuden omaava virkamies.
Sakkorangaistuksen täytäntöönpano
Rangaistuksen panee täytäntöön oikeusrekisterikeskus. Sakon saaneella on tilaisuus maksaa sakkonsa poliisilta saadulla tilisiirtolomakkeella. Toinen mahdollisuus maksaa ilman muita seuraamuksia on maksaa sakko oikeusrekisterikeskuksen lähettämällä maksukehotuksella. 30 päivän kuluttua maksukehoituksesta sakko siirretään pakkotäytäntöönpantavaksi ulosoton kautta.
Tuomitun sakon täytäntöönpanokelpoisuus raukeaa viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä. (Rikoslaki 8 luku 11 §)
Mikäli sakkoa ei makseta määräaikaan mennessä, se menee ulosottoon. Mikäli tuomittu todetaan ulosotossa varattomaksi tai sakkoa ei muutoin saada perityksi ja sakon on määrännyt tuomioistuin, hänelle määrätään muuntorangaistuksena vankeutta. Syyttäjän rangaistusmääräysmenettelyssä määräämiä sakkoja ja rikesakkoja ei vuodesta 2008 lähtien kuitenkaan enää muunneta vankeudeksi.[3] Vankeutta määrätään yksi päivä kolmea maksamatonta päiväsakkoa kohti. Myös tuomioistuimen määräämä uhkasakko voidaan muuntaa vankeudeksi. Tällöin 30 euroa vastaa yhtä päivää vankeutta. Muuntorangaistuksen pituus on kuitenkin vähintään neljä päivää ja enintään 60 päivää. Muuntorangaistusta ei saa määrätä ilman erityistä syytä, jos maksamatta olevia päiväsakkoja on vähemmän kuin 12 tai maksamattomien uhkasakkojen määrä on vähemmän kuin 120 euroa.
Tuomioistuin voi jättää muuntorangaistuksen määräämättä, jos
- sakkoon johtanutta rikosta sen haitallisuus huomioon ottaen on kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä,
- sakkoon johtanut rikos on tehty alle 18-vuotiaana tai
- muuntorangaistusta on pidettävä kohtuuttomana tai tarkoituksettomana ottaen huomioon sakotetun henkilökohtaiset olosuhteet, rikoksesta hänelle aiheutuneet muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat.
Sakkorangaistuksesta ei jää merkintää rikosrekisteriin. Sen sijaan se merkitään sakkorekisteriin ja poliisiasiain tietojärjestelmään, joista se tulee seuraavien viiden vuoden ajan esille turvallisuusselvitystä tehtäessä tai esimerkiksi aseen hallussapitolupaa anottaessa.
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- ↑ Laki rikesakkorikkomuksista finlex.fi. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ Laki sakon ja rikesakon määräämisestä
- ↑ Suomessa lopetettiin rangaistusmääräysmenettelyssä määrättyjen sakkojen muuntaminen vankeudeksi kahdessa vaiheessa: 1–20 päiväsakon suuruisten sakkojen osalta 1. maaliskuuta 2007 alkaen (laki 68/2007) ja yli 20 päiväsakon osalta 1. lokakuuta 2008 alkaen (laki 578/2008).
Aiheesta muualla
