Seudun maisemaa leimaavat luoteis-kaakkoissuunnassa kohoavat harjut, joiden välissä on järviä, jokia ja soita. Tärkeimmät joet ovat Suunujoki, Semsjoki (ven. Semtša), Bolšaja Vinka ja Talpus. Järviä ovat Sandaljärvi, Päljärvi, Suunujärvi, Lavalampi, Kuivajärvi (Suhoje), Kodanlampi ja Elmus.[8] Kunnan alueella sijaitsee kolme luonnonmuistomerkkeinä suojeltua suoaluetta[9].
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluvat Raiguban ja Elmuksen asutukset sekä Antipinskajan, Jouhojan (ven. Jevhoja), Jyrkänmäen (Jurkostrov), Juustjärven, Tiutian, Koikarin, Lintujärven, Lismajärven (Ližmozero), Pyhäniemen, Sagarvojan (Krasnaja Retška), Sununsuun (Ussuna) ja Valkeamäen (Belaja Gora) kylät[10]. Sadan–kahdensadan asukkaan keskuksia ovat Tiutia, Jyrkänmäki ja Elmus[4]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 68 % on kansallisuudeltaanvenäläisiä, 22 % karjalaisia, 4 % valkovenäläisiä, 1 % ukrainalaisia ja 1 % suomalaisia[11].
Hirvaksen taajama on syntynyt vuonna 1931 Kontupohjan vesivoimalaan kuuluvan padon ja siihen liittyvän uittokourun rakentamisen yhteydessä. Vuodesta 1940 lähtien siellä toimi sotilaslentokenttä.[3]Jatkosodassa vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. Neuvostoaikana Hirvaksella oli kaupunkimaisen taajaman status (vuodesta 1950)[16].
Liikenne, talous ja palvelut
Kunnan kautta kulkee Pietarin ja Murmanskin välinen valtatie M18 sekä Kontupohjan, Juustjärven, Porajärven ja Suojärven välinen maantie. Hirvakseen johtaa maantie Suojun asemalta.[7] Taajamasta ja kylistä on linja-autoyhteydet Kontupohjaan[17].
Talous perustuu kaivosteollisuuteen ja sähköntuotantoon. Tärkeimmät yritykset ovat liuskekiveä louhiva Karelmineral ja Päläjärven vesivoimalaitos. Maataloutta edustavat Kontupohjan maatalousyrityksen kolme karjatilaa, kahdeksan yksityistilaa, kolme kalanviljelylaitosta, kaksi mehiläistarhaa sekä asukkaiden palstaviljelmät.[18]
Keskustaajaman palveluihin kuuluu kaksi lastentarhaa, keskikoulu, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, kirjasto, pieni poliklinikka, yleinen sauna, posti, pankki, joukko kauppoja ja leipomo. Eräitä palveluja on myös Tiutiassa ja Jyrkänmäessä.[19] Hirvaksessa on vuonna 2007 valmistunut ortodoksinen kirkko[3].
Nähtävyydet ja matkailu
Seudulta on löydetty lukuisia muinaisia asuinpaikkoja. Jyrkänmäen, Lismajärven Suurisaaren ja Pienisaaren sekä Niinisaaren kylillä on historiallisen asutuksen status. Rakennusmuistomerkkejä ovat Niinisaaren, Sununsuun ja Valkeamäen kirkot, Jorššin ja Lismajärven Pienisaaren tsasounat sekä Suurisaaren vanhat asuintalot. Niinisaaren vuonna 1620 rakennettu puukirkko on valtakunnallinen suojelukohde. Historiallisiin kohteisiin kuuluvat Pienisaaren karsikkometsä, Valkeamäen marmorilouhos sekä Venäjän kansalaissodassa ja toisessa maailmansodassa kaatuneiden hautapaikat.[20] Muita nähtävyyksiä ovat Suunujoen kanjoni ja Hirvaksen hylätty lentokenttä[21]. Nautjärven (ven. Navdozero) rannalla on kalastus- ja metsästysmaja[22]. Läheisyydessä sijaitsevat korkea Porokoski sekä myös Hirvas-niminen koski että sen läheinen tulivuoripuisto[23].
.
.svg)
