Hankoniemen sijainti Suomen kartalla.Hankoniemen kartta.Nykyisten Hangon ja Raaseporin kaupunkien kuntajako 1960-luvulla. Vuonna 1977 Hankoon (oranssilla) liitettiin Hankoniemellä sijaitsevat osat Bromarvista ja Tammisaaren maalaiskunnasta sekä osa Tenholasta.
Hankoniemi (ruots.Hangö udd) on niemimaa Manner-Suomen lounaiskolkassa, Suomenlahden rannikon länsipäässä. Niemen kärkiosasta noin 20 kilometriä kuuluu Hangon kaupunkiin, tyviosa puolestaan Raaseporiin.
Hankoniemeä on käytetty satamana ainakin 1200-luvulta alkaen.[3]
Hankoniemen sijainti on tärkeä Suomenlahden sotilaallisen hallinnan takia. Ensimmäisiä linnoituksia niemelle rakensivat ruotsalaiset vuonna 1656. Linnoitustahti kiihtyi vuosina 1790–1807, kun Venäjän uhka koettiin voimakkaammaksi. Suomen sodassa 1808–1809 Hankoniemen varuskunnan sotilaat komennettiin Viaporin suojaksi, ja venäläiset miehittivät linnoituksen ilman taisteluita.
Krimin sodassa venäläiset puolustajat räjäyttivät perääntyessään linnoituksen itse. 1900-luvun alussa Hankoniemen linnoitusta taas kohennettiin Pietarin suojaksi.
Hankoniemen sijainti ja muoto pitkänä Itämereen työntyvänä sormena mahdollisti talvimerenkulun vielä, kun maan muut satamat olivat jäiden vuoksi suljettuina. Tämän vuoksi niemelle rakennettiin vuosina 1871–1873 suuri satama ja sinne pääradastaHyvinkäällä erkaneva rautatie. Vuonna 1874 niemen kärkeen, sataman ympärille perustettiin Hangon kaupunki.
Hangon kaupunkiin kuului 1970-luvulle saakka vain varsinainen kaupunkialue satamineen ja lähisaarineen. Muu osa niemeä oli jaettuna Bromarvin, Tenholan ja Tammisaaren maalaiskunnan kesken. Vuoden 1977 alussa Bromarv liitettiin pääosin Tenholaan, mutta lähimpänä Hankoa sijainnut osa samoin kuin Tenholaan kuulunut Lappohja ja Tammisaaren maalaiskunnan Tvärminne Hankoon. Samalla muu Tammisaaren maalaiskunta liitettiin Tammisaareen, johon vuonna 1993 liitettiin myös Tenhola. Vuoden 2009 alusta lähtien Tammisaari on ollut osa Raaseporin kaupunkia.
Luonto
Ilmakuva Hankoniemestä.
Hankoniemi on osa Ensimmäistä Salpausselkää, ja sen maaperä on karu yhdistelmä kalliota, moreenia ja hiekkakankaita.[5] Niemen rannoilla on hiekkadyynejä.[6]
Kasvi- ja eläinlajistoltaan niemi on Suomessa poikkeuksellisen monimuotoinen; Suomen uhanalaisista lajeista tavataan Hankoniemellä 15 prosenttia.[5] Monimuotoisuuteen vaikuttavat leuto ilmasto, maaperän kalkkipitoisuus ja laivojen painolastin mukana tulleet erikoiset kasvilajit.[5][7] Hankoniemelle saapuvat kevään ensimmäiset muuttolinnut, ja niemellä havaitaan vuosittain noin 270 lintulajia.[7]
