Keys kehitti Yhdysvaltain armeijalle toiseen maailmansotaanK Ration -nimisen kuivamuona-aterian, joka koostui kahdesta keksistä, säilötystä lihasta, sokeroidusta juomajauheesta ja makeisesta[3]. Ateria kehitettiin sellaiseksi, että laskuvarjohyppääjät saattoivat kantaa sitä helposti mukanaan[4].
Keys teki perustavanlaatuista tutkimustyötä nälkiintymisen fysiologian tutkijana. Hän julkaisi vuonna 1950 aihetta käsitelleen tutkimuksensa Biology of Human Starvation.[2]
Keys julkaisi vuonna 1953 niin sanotun rasva-sydän-hypoteesinsa, jonka mukaan runsas kolesterolin, kokonaisrasvan ja tyydyttyneen rasvan saanti nostaisivat veren kolesterolia, mikä johtaisi valtimotaudin kehittymiseen. Hypoteesiin kuului myös se, että tyydyttyneen rasvan vaihtaminen monityydyttymättömään (linolihappo) vähentäisi veren kolesterolipitoisuutta. Hän kehitti myös asiaa koskevan kaavan, joka oli muotoa saturated fat (ΔS), polyunsaturated fat (ΔP), + cholesterol (ΔZ): ΔChol. = 1.2(2ΔS − ΔP) + 1.5ΔZ. Keys yhdisti kaavassaan tyydyttymättömän teollisen transrasvan tyydyttyneeseen rasvaan kutsuen näin saatua muuttujaa tyydyttyneeksi rasvaksi.[5]
Keys sai tietää 1950-luvulla, että Etelä-Italiassa esiintyi vain vähän sepelvaltimotautia. Hän kiinnostui tämän johdosta ravinnon vaikutuksesta sydänterveyteen. Keys saavutti 1960-luvulla kuuluisuutta vuonna 1957 julkaisemallaan Seitsemän maan tutkimuksella, jossa löytyi positiivista korrelaatiota tyydyttyneen rasvan runsaan saannin ja sydän- ja verisuonikuolleisuuden väliltä.[4] Suomi kuului tutkimusmaiden joukkoon[2].
Keysin rasva-sydän-hypoteesia on yritetty osoittaa todeksi lukuisissa interventio-, väestöseuranta- ja havainnointitutkimuksissa kuin myös ruumiinavauksiin perustuvissa tutkimuksissa siinä kuitenkaan onnistumatta. Keysin hypoteesilla on ollut tästä huolimatta ratkaiseva vaikutus kansallisiin ja kansainvälisiin ravitsemussuosituksiin.[6]
Keys julkaisi vuonna 1960 vaimonsa kanssa keittokirjan Syö oikein, säästä sydäntäsi, josta tuli myyntimenestys. Kirjassa esiteltiin Kreetan saaren ruokavalioon pohjautuvaa Välimeren ruokavaliota, jossa lihan, kalan ja maitotuotteiden määrä oli pienempi kuin hedelmien, vihannesten, pastan, leivän ja oliiviöljyn yhteismäärä.[4]
Kirjat
Keys, Ancel & Keys, Margaret: Syö oikein, säästä sydäntäsi (Alkuteos Eat Well and Stay Well, suom. Annikki Toikka-Karvonen, suomenkielisen laitoksen esipuhe P. Soisalo) Porvoo: WSOY, 1959.
↑Mary T. Newport, Fabian M. Dayrit: The Lipid–Heart Hypothesis and the Keys Equation Defined the Dietary Guidelines but Ignored the Impact of Trans-Fat and High Linoleic Acid Consumption. Nutrients, 2024-01, 16. vsk, nro 10, s. 1447. doi:10.3390/nu16101447ISSN 2072-6643Artikkelin verkkoversio. (englanti)
↑Mary T. Newport, Fabian M. Dayrit: The Lipid–Heart Hypothesis and the Keys Equation Defined the Dietary Guidelines but Ignored the Impact of Trans-Fat and High Linoleic Acid Consumption. Nutrients, 2024-01, 16. vsk, nro 10, s. 1447. doi:10.3390/nu16101447ISSN 2072-6643Artikkelin verkkoversio. (englanti)