Yliopiston muodollisena johtajana eli kanslerina (engl.Chancellor) on toiminut lokakuusta 2011 alkaen David Sainsbury[7], joka seurasi tehtävässä kuningatar Elisabet II:n puolisoa prinssi Philipiä[8]. Käytännössä yliopistoa johtaa sijaiskansleri (engl.Vice-Chancellor). Cambridgen sijaiskanslerina on toiminut 2. lokakuuta 2017 alkaen Stephen Toope.[9]
Cambridgen lukuvuosi alkaa yliopiston sääntöjen mukaan aina 1. lokakuuta ja päättyy 30. syyskuuta. Akateeminen lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen:
Michaelmas Term, 80 päivää, 1. lokakuuta – 19. joulukuuta
Lent Term, 80 päivää, 5. tammikuuta – 25. maaliskuuta (karkausvuosina 24. maaliskuuta)
Easter Term, 70 päivää, yleensä 10. huhtikuuta – 18. kesäkuuta, mutta joinakin vuosina 17. huhtikuuta – 25. kesäkuutaselvennä
Perustutkinto-opiskelijoiden läsnäolovelvollisuuden ja yliopisto-opetuksen kannalta merkityksellinen aika kunkin lukukauden aikana on nimeltään Full Term. Se on pituudeltaan kolme neljäsosaa koko lukukauden pituudesta ja sen tarkka alkamispäivä vaihtelee.[10] Läsnäolovelvollisuuden täyttääkseen perustutkinto-opiskelijoiden on kunakin lukukautena oleskeltava Full Termin ajan kolmen mailin säteellä ja jatko-opiskelijoiden kymmenen mailin säteellä yliopiston kirkosta (Great St Mary’s Church).[11]
Historia
Varhaisia arkistoja ei enää ole, mutta yliopiston uskotaan kasvaneen ryhmästä oppineita, jotka pakenivat Oxfordista kaupunkilaisia vastaan käytyjä taisteluita luultavasti noin vuonna 1209. Vuoteen 1226 mennessä oppineet olivat perustaneet keskushallinnon uudelle yliopistolle. Opiskelijoiden ja kaupunkilaisten välit olivat jatkuvasti tulehtuneet, koska 14–15-vuotiaat opiskelijat aiheuttivat kaupungilla häiriöitä ja toisaalta vuokraisännät kiskoivat ylihintaa asumispalveluista ja ruuasta. Kuningas Henrik III puuttui asiaan vuonna 1231 ja otti oppineet suojelukseensa estäen vuokraisäntiä käyttämästä heitä hyväkseen.[12]
Toisen maailmansodan jälkeen naiset saivat Cambridgessa enemmän opinto-oikeuksia, mutta vain miehille tarkoitettujen collegeiden muuttaminen sekä naisille että miehille tarkoitetuiksi oli pitkä prosessi. Ensimmäiset kolme vanhaa collegea (Churchill, Clare College ja King’s College) alkoivat ottaa naisia perustutkinto-opiskelijoiksi vuonna 1972. Magdalene College hyväksyi naiset opiskelijoikseen viimeisenä vuonna 1988.[13]
Colleget
Cambridgen yliopiston 31 collegea voivat vapaasti valita omat opiskelijansa, kunhan yliopiston asettamat minimivaatimukset täyttyvät.[3] Kaikki colleget hyväksyvät kaikkien akateemisten oppiaineiden opiskelijoita. Melkein kaikki colleget hyväksyvät sekä mies- että naisopiskelijoita kolmea poikkeusta lukuun ottamatta. Nykyisistä collegeista Murray Edwards College, Newnham College ja Lucy Cavendish College ovat vain naisille tarkoitettuja. Lähes kaikki colleget kahta lukuun ottamatta hyväksyvät sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijoita. Clare Hall ja Darwin College ovat vain jatko-opiskelijoille.[14]
Vaikka colleget tarjoavat opiskelijoille opintososiaalisen tuen lisäksi majoitukseen ja ruokailuun liittyvät palvelut sekä täydentävän pienryhmäopetuksen (engl.supervisions), on yliopiston tarjottava luennot, laboratoriotyöt, seminaarit ja tentit riippumatta collegesta.[15] Vaikka opetusvastuu on jaettu collegien ja yliopiston laitosten kesken, tutkinnot myöntää aina Cambridgen yliopisto riippumatta siitä, missä collegessa opiskelija on opiskellut.[14]
Collegen johtajan nimike vaihtelee. Johtajan virka tunnetaan collegesta riippuen nimillä Master, President, Principal, Mistress, Provost tai Warden.[15]
Cambridgen yliopiston kasvitieteellinen puutarha (engl.Cambridge University Botanic Garden) Brookside-kadulla avautui yleisölle 1846. Puutarhan valmistelu oli kuitenkin aloitettu jo 1831 hankkimalla tontti. Puutarha perustettiin kasvitieteelliseksi resurssiksi opiskelijoille ja tutkijoille. Sen perusti professori John Stevens Henslow, joka tunnetaan myös Charles Darwinin opettajana.[16]
Yliopiston kirjasto
Käytettävissä olevan todistusaineiston nojalla kirjoja alettiin koota yliopiston kirjastoksi Cambridgessa 1410-luvulla ja ensimmäinen kirjaluettelo on laadittu 1424.[17] Nykyään kirjastossa on yli 7 miljoonaa nidettä. Cambridgen yliopiston kirjasto (engl.Cambridge University Library) on yksi kuudesta kansalliskirjastosta, jolla on erioikeus saada kappale jokaisesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa julkaistusta kirjasta.[18]
Nykyinen West Roadilla sijaitseva kirjastorakennus, joka rakennettiin Rockefeller-säätiön lahjoituksen turvin, otettiin käyttöön 1934.[19] Kirjasto on tarkoitettu Cambridgen tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön; muut täysi-ikäiset käyttäjät voivat hakemuksesta saada lukuoikeuden.[20] Vierailijoita varten avoinna on näyttelytila.[21] Myös collegeilla on omat kirjastonsa ja monet niistä ovat sangen huomattavia.
Fitzwilliam-museo
Cambridgen yliopiston museoista merkittävin on Fitzwilliam-museo (engl.The Fitzwilliam Museum), joka perustettiin vuonna 1816 irlantilaisen Richard Fitzwilliamin, Fitzwilliamin 7. varakreivin, testamenttilahjoituksella. Lahjoitus käsitti kirjaston, taidetta sekä rahaa näiden säilyttämistä varten. Fitzwilliamin kirjastoon kuuluu muun muassa 130 keskiaikaistakäsikirjoitusta ja Händelin ja Purcellin nuottikäsikirjoituksia. Taideteosten joukossa on Rembrandtin etsauksia ja hollantilaisten mestareiden sekä Tizianin, Veronesen ja Palma Vecchion tauluja. Päärakennus (Founder’s Building), jonka oli suunnitellut George Basevi ja viimeistellyt C. R. Cockerell, avautui yleisölle vuonna 1848.[22] Kokoelmat ovat karttuneet edelleen vuosien mittaan. Museo sijaitsee Trumpington Streetillä, ja sinne on yleisöllä vapaa pääsy.[23]