Messukylän henkikirjakylään kuulunut Viialan talo mainittiin vuoden 1540 maakirjassa, jolloin sen isäntänä oli Olavi Viia. Professori Viljo Nissilän mukaan nimi voi johtua muinaisruotsalaisesta heimonimestä svia. 1600-luvun alusta lähtien talo oli saman suvun hallussa, kunnes Tampereen kaupunki osti suurimman osan tilasta vuonna 1944. Alue liitettiin Tampereen kaupunkiin vuonna 1947, jolloin myös vahvistettiin ensimmäinen osa-asemakaava. Koska vanhaa paikallista nimistöä ei ole, kadunnimistön perustana ovat rakentamiseen liittyvien työkalujen nimet.[2]
Vilusentie ja Vilusen puistokatu on nimetty Vilusen talon mukaan, joka – samoin kuin Viiala – mainittiin Messukylän henkikirjakylään kuuluneena talona vuoden 1540 maakirjassa. Talon isäntänä esiintyy kirkonkirjoissa vuosina 1558–1602 Juhani Viluinen. Tampereen kaupunki osti Vilusen vuonna 1944 ja tilan päärakennuksessa toimi Hatanpään sairaalan psykiatrinen osasto vuosina 1945–1965. Nykyisin rakennus on käytössä Tampereen kaupungin päivätoimintakeskuksena. Vilusen suuri kivinavetta purettiin vuonna 1989 sen jäädessä Tampereen itäisen ohitustien alle. Vilusen puistokatu noudattaa taloon aikanaan johtaneen puistokujan reittiä.[3]
Kirjailija Kalle Päätalo asui 1950-luvulta alkaen itse rakentamassaan omakotitalossa Viialassa Kirvestiellä.[4] Päätalon mukaan on nimetty puisto (Kalle Päätalon puisto) Viialan Vasaratiellä. Puistoon kuuluvat leikkipuisto sekä urheilukenttä, jossa voi talvisin luistella ja kesäisin pelata muun muassa jalkapalloa. Viialan teiden nimet ovat tulleet pääosin työkalujen nimistä, esimerkkeinä Vasaratie, koko Viialan halki kulkeva Nuijatie, Kirvestie ja Poratie. Viialan alueella toimii Viialan omakotiyhdistys, joka on perustettu jo vuonna 1946.
Viialantien kioski on toiminut paikallaan jo yli 60 vuottamilloin?. Vuodesta 1971 kioskin pitäjänä on toiminut Heli Niemi ja nykyisin kioski tunnetaan myös nimellä Helin kioski[5].
