Tauno Marttinen

Tauno Marttinen 1960-luvun puolessavälissä.

Tauno Olavi Marttinen (27. syyskuuta 1912 Helsinki – 18. heinäkuuta 2008 Janakkala) oli suomalainen säveltäjä. Hän käytti myös nimimerkkiä Musicus ja salanimiä T. Tumma ja Tauno Tuomisto.

Elämänvaiheet

Tauno Marttisen isä Kristian Adolf Marttinen (1885–1942) oli parturi ja hiustenhoitoalan tukkukauppias^[1], äiti Vilma Johanna Marttinen (o.s. Rantanen). Heillä oli kaksi muutakin poikaa, perheen yrityksiä jatkanut Eino Marttinen (1914–1990)^[2] ja taidemaalari Veikko Marttinen (1917–2003).

Tauno Marttinen opiskeli sekä pianonsoittoa että sävellystä 1920-luvulla Viipurissa ja 1930-luvulla Helsingissä. Marttinen aloitti säveltämisen 1930-luvulla, ja hänen varhaisimmat teoksensa olivat myöhäisromanttisia. Vuonna 1945 helsinkiläiskriitikot teilasivat Marttisen varhaistuotantoa esitelleen sävellyskonsertin lähes pelottavan vihamielisesti. Marttinen hylkäsi siihenastiset teoksensa ja aloitti säveltämisen uusista lähtökohdista. Lopulliseksi läpimurtoteokseksi osoittautui mezzosopraanolle ja orkesterille sävelletty Kokko, ilman lintu, joka palkittiin Suomen Kulttuurirahaston sävellyskilpailussa vuonna 1956. 1950-luvun lopulla hän käytti sävellyksissään ensimmäistä kertaa 12-säveltekniikkaa.

Marttisen musiikille tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa kiintymys mystisiin aiheisiin sekä rapsodinen ja maalaileva ilmaisutapa. Häntä luonnehdittiin "Hämeenlinnan šamaaniksi". Marttisen musiikkia on kiitelty mielikuvituksen rikkaudesta mutta myös kritisoitu löyhästä ja improvisaatiomaisesta muodonkäsittelystä. Marttinen oli yksi Suomen tuotteliaimmista säveltäjistä. Hänen teosluettelossaan on muun muassa kymmenen sinfoniaa, useita konserttoja, kymmeniä kamarimusiikkiteoksia eri kokoonpanoille, oopperoita, pianomusiikkia sekä kuoro- ja yksinlauluja. Hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla ja Kalevalan riemuvuoden palkinnolla vuonna 1969. Hän vaikutti myös viihde- ja tanssimuusikkona. Presidentti Urho Kekkonen myönsi Marttiselle professorin arvonimen vuonna 1972. Marttinen asui viimeiset vuotensa Janakkalan Turengissa.

Marttisen Suuren joen laulu -oopperan kantaesitystä Kemissä (1980) pidetään kaikkien aikojen pohjoisimpana oopperaensi-iltana.^[3]

Tauno Marttisen poika Rauno Marttinen on tanssitaiteilija^lähde?.

Teosluettelo

Hollantilainen Dirk Meijer on laatinut Marttisen teosluettelon. Marttisen tuotanto käsittää 750 teosta, joista tunnetaan ja on esitetty viidesosa. Marttisen aiemmin tuntematonta tuotantoa on löytynyt viime aikoina muun muassa Tamminiemen Urho Kekkosen museon arkistosta, josta tuli esille Hauen laulu Aaro Hellaakosken runoon. Marttinen antoi sävellyksiään ystävilleen lahjaksi, esimerkiksi Thoughts on a Mountain, ja sävellyksiä löytynee lisää. Kateissa on Nikolai Gogolin aiheeseen perustuva merkittävä ooppera Päällysviitta, josta on jäljellä pianopartituuri. Meijer on perustanut Hollantiin Leeuwardeniin Tauno Marttinen -seuran, joka on tehnyt levytyksiä ja julkaissut nuotteja.^[4]

Näyttämöteokset

Oopperat

• Neiti Gamardin talo op. 12 (Honoré de Balzac, 1960/71)
• Päällysviitta op. 17 (Nikolai Gogol, 1963, kantaesitys televisiossa 1965)
• Kihlaus op. 20 (Aleksis Kivi, 1964)
• Tulitikkuja lainaamassa op. 25 (Maiju Lassila, 1966)
• Lea op. 33 (Aleksis Kivi, 1967, Turku 1968)
• Poltettu oranssi op. 41 (Eeva-Liisa Manner, 1968, Salzburg 1971)
• Mestari Patelin op. 69 (säveltäjä vanhan ranskalaisen tarinan pohjalta, 1970–74, Hämeenlinna 1983)
• Järvelän Santra op. 76 (Teuvo Pakkala, 1972)
• Psykiatri op. 93 (säveltäjä, 1974-75, Bayreuth 1975)
• Noitarumpu (aik. Laestadiuksen saarna) op. 85 (Nilla Outakoski, 1974-76, Oulu 1976)
• Meedio op. 105 (säveltäjä, 1975-76, Hämeenlinna 1978)
• Jaarlin sisar op. 126 (Veikko Isomäki, 1977, Hämeenlinna 1979)
• Hilda Husso op. 175 (Maria Jotuni, 1979)
• Faaraon kirje op. 192 (Erkki Mutru, 1978-82, Tampere 1982)
• Suuren joen laulu (aik. Najadi) (Taisto Yrjänä, 1980, Kemi 1982)
• Häät op. 244 (Anton Tšehov, 1984)
• Hölmöläisooppera op. 261 (säveltäjä, 1986-87, Kerava 1987)
• Seitsemän veljestä op. 263 (Aleksis Kivi, 1987)
• Noidan kirous op. 273 (Erkki Mutru, 1987)
• Veljesten myöhemmät vaiheet (Aleksis Kivi, 1989)
• Minna Graucher op. 280 (1992-93)
• Mooses op. 309 (Erkki Mutru)

Baletit

• Tikkaat op. 21 (1965)
• Dorian Grayn muotokuva op. 48 (1969)
• Lumikuningatar op. 54 (1970)
• Beatrice op. 57 (1970, Suomen kansallisooppera 1972)
• Ruma ankanpoikanen op. 115 (1976/82-83)
• Päivänpäästö op. 120 (1975-77/83, Tampere 1985)

Musikaali

• Kullanmuru op. 180 (H. C. Andersen, 1980)

Orkesterimusiikki

Sinfoniat

• Sinfonia nro 1 op. 2 (1958) [ET 922]
• Sinfonia nro 2 op. 4 (1959) [ET 923]
• Sinfonia nro 3 op. 18 (1960-62) [ET 021]
• Sinfonia nro 4 op. 31 (1964) [ET 121]
• Sinfonia nro 5 Shamaani op. 35 (1967/72) [ET 483]
• Sinfonia nro 6 op. 92 (1974-75) [ET 243]
• Sinfonia nro 7 op. 136 (1977)
• Sinfonia nro 8 op. 224 (1983)
• Sinfonia nro 9 op. 260 (1986-88) [ET 561]
• Sinfonia nro 10 Kaamos lausujalle ja lyömäsoittajille (1998) [ET 037]

Konsertot

• Rembrandt sellolle ja orkesterille op. 11 (1962)
• Viulukonsertto op. 13 (1958-62/83) [ET 564]
• Pianokonsertto nro 1 op. 23 (1964)
• Sellokonsertto Dalai lama op. 30 (1966/79)
• Fagottikonsertto op. 40 (1971/83-84)
• Huilukonsertto nro 1 op. 72 (1972)
• Pianokonsertto nro 2 op. 74 (1972)
• Klarinettikonsertto Hirvenhiihto op. 89 (1974)
• Hämäläinen rapsodia pianolle ja orkesterille op. 103 (1975)
• Huilukonsertto nro 2 Concerto espagnole op. 144 (1978)
• Kantelekonsertto op. 145/2 (1988)
• Fantasia sellolle ja orkesterille op. 154 (1964/78)
• Concertino harmonikalle ja jousiorkesterille op. 171 (1979)
• Pianokonsertto nro 3 op. 200 (1981)
• Pianokonsertto nro 4 op. 241/1 (1984)

Orkesteriteokset

• Linnunrata op. 7 (1960-61)
• Fauni op. 26 (1965)
• Panu, tulen jumala op. 28 (1966)
• Manalan linnut op. 38 (1964)
• Parnassus puhallinorkesterille op. 41/2 (1967)
• Mont Saint Michel op. 42 (1968)
• Vanha linna op. 49 (1969-70)
• Pentalia op. 50 (1969)
• Pohjolaisia puhallinorkesterille op. 76 (1973)
• Yö linnakkeessa puhallinorkesterille op. 150 (1978)
• Elegia harpulle ja jousille op. 169 (1979)
• Voces Polaris op. 173 (1979)
• Sirius puhallinorkesterille op. 181/2 (1980)
• Väinämöisen synty op. 201 (1981)
• Pohjolan neiti op. 213/1 (1982)
• Väinämöisen lähtö Pohjolaan op. 213/2 (1984)
• Concerto grosso op. 216/2 (1983)
• Profeetta op. 234 (1984)
• Konsertto puhallinorkesterille op. 241/2 (1984)
• Matka aamun maahan jousiorkesterille op. 242 (1984)
• Tiibetiläinen fantasia op. 250 (1985)
• Surumarssi puhallinorkesterille op. 291 (1978)
• Lemminkäisen lähtö Pohjolaan op. 312 (1990)
• Maailman synty (1966)

Kamarimusiikkia

• Delta klarinetille ja pianolle op. 9 (1962)
• Loitsu kolmelle lyömäsoittajalle op. 15 (1963)
• Alfa huilulle ja 7 symbaalille op. 16 (1963)
• Nonetto nro 1 puhallinkvintetille ja jousikvartetille op. 19 (1963)
• Nonetto nro 2 op. 41/2 (1968)
• Vipusessa käynti 7 kontrabassolle op. 44 (1969)
• Jousikvartetto nro 1 op. 50 (1969) [ET 570]
• Jousikvartetto nro 2 op. 63 (1971) [ET 568]
• Duo klarinetille ja lyömäsoittimille op. 66/2 (1971)
• Nonetto nro 3 op. 79 (1973)
• Ilmatar, ilman impi soolopiccolohuilulle op. 88 (1974)
• Johanneksen ilmestys, fantasia piccolotrumpetille ja uruille op. 95 (1975)
• Septemalia 7 kontrabassolle op. 97 (1975)
• 3 preludia kitaralle op. 99/1 (1975)
• Divertimento oboelle ja lyömäsoittimille op. 127 (1977)
• Intermezzo huilulle ja kitaralle op. 130 (1977)
• Impressio soolosellolle op. 140 (1978)
• Pianotrio op. 141 (1978)
• Kirinmyllyn tarinaa sooloklarinetille op. 143 (1978)
• Punainen lanka harmonikalle op. 145 (1978)
• Duo alttoviululle ja pianolle op. 204 (1981)
• Jousitrio Aube op. 207 (1982) [ET 390]
• Jousikvartetto nro 3 op. 228 (1983) [ET 569]
• Kantelesonaatti op. 233 (1984)
• Metamorfos bassoklarinetille ja marimballe op. 245 (1985)
• Nonetto nro 4 op. 248 (1985)
• Isis sellolle ja kitaralle op. 256 (1986)
• Soitto neljälle kromaattiselle kanteleelle op. 264 (1986)
• Osiris viululle ja kitaralle op. 268 (1987)
• Harlekiini viululle ja kitaralle op. 270 (1985)
• Vedenhaltia piano- tai kitaratriolle op. 311 (1996)

Pianolle

• 10 bagatellia op. 8 (1961)
• Titisee op. 22 (1965)
• 4 preludia op. 24 (1965)
• Taara op. 34 (1967)
• Sonatiini op. 52 (1970)
• Pääsiäinen op. 66/1 (1971-72)
• Sonaatti nro 1 op. 90 (1974)
• Pisaroita op. 109 (1976)
• Kimalluksia op. 134 (1977)
• Japanilaisessa puutarhassa op. 217 (1982-83)
• Puro vuorella op. 221 (1983)
• Faustus op. 269 (1987)
• Kukonaskel kahdelle pianolle op. 100 (1975)

Uruille

• Intrada op. 36 (1967)
• Notre Dame op. 59 (1970) [ET 930]
• Orgelstück op. 70 (1972)
• Fantasia teemasta B-A-C-H op. 84 (1974/82) [ET 030]
• Alussa oli sana op. 96 (1975) [ET 1074]
• Preludi op. 158 (1978)
• Largo religioso op. 187 (1980) [ET 1071]
• Profeetta op. 234b (1984)
• Kupoli uruille ja tam-tamille op. 65 (1971)

Lähteet

1. Kristian Adolf Marttinen. (Kristian Marttisen kuolinilmoitukset.) Helsingin Sanomat, 19.3.1942, s. 1. Näköislehti (maksullinen).
2. 50-vuotiaita. Helsingin Sanomat, 19.1.1964, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
3. Bacon, Henry: Oopperan historia, s. 598–606. Otava, 1995. ISBN 951-1-13273-3
4. Lampila, Hannu-Ilari: Mestarin sävellys löytyi Kekkosen hyllystä. Helsingin Sanomat, 3.5.2009, s. C3. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

• Tutkija jahtaa kadonneita sävellyksiä
• In Memoriam
• Tauno Marttisen sävellyksistä kattava luettelo
• Tauno Marttinen (Arkistoitu – Internet Archive)