Talvisilta kuuluu yhdessä naapurikylien Häntälän, Syvänojan ja Kerkolan kanssa Häntälän postinumeroalueeseen ja samalla alueella toimii myös Lounais-Somerron kyläyhdistys ry.[4] Kylän itäosan kautta kulkee Salosta Somerolle johtava kantatie 52, ja tärkeimpiä liikenneväyliä kylän sisällä ovat paikallistietasoiset yhdystiet Häntäläntie ja Talvisillantie.[5][6] Kokoontumispaikkana toimii Häntälän maamiesseuran omistama huvikeskus Teeriharju kantatien 52 varressa.[7]
Luonto
Kylän luonnonympäristöä hallitsevat Uskelanjoen sivujoen Rekijoen latvahaarat, jotka ovat uurtaneet ympäröivään savitasankoon syviä rotkolaaksoja. Paikallisesti nämä tunnetaan nimellä Häntälän notkot ja ne muodostavat Someron Kerkolan, Syvänojan, Häntälän ja Talvisillan kylissä arvokkaan perinnebiotooppialueen, joka kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan osana Rekijokilaakson Natura 2000 -aluetta. Häntälän notkoja laajempi Rekijokilaakson Natura-alue ulottuu vielä myös viereisten Kiikalan Hirvelän, Kärkelän, Revän ja Rekijoen sekä PerttelinHaalin kylien alueelle Salossa. Notkojen ulkopuolella savitasangosta pistää esiin kalliosydämisiä moreenimäkiä.
Historia
Talvisilta on viereisten Häntälän, Syvänojan ja Kerkolan, eteläsomerolaisten Lautelan ja Terttilän sekä SomerniemenKaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kanssa yksi niistä kylistä, jotka vuonna 1492 siirrettiin Uskelan seurakunnasta osaksi Someroa lähiseurakuntien alueita järjesteltäessä.[8] Vuoteen 1870 nämä kylät olivat kirkollisesti osa Someron seurakuntaa, mutta kuuluivat edelleen hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin, kunnes lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa ja kylistä tuli myös hallinnollisesti osa Hämeen lääniä muun Someron tavoin.[9]
Talvisillan kylän vanhoja kantataloja ovat olleet ennen isonjaon toimeenpanoa Eskola, Haltia, Luukkala, Nikkari, Nokka ja Teeri. Näistä Teeri halottiin vuonna 1803 Kylä- ja Mäki-Teereksi ja Eskola ennen vuotta 1808 Yli- ja Ali-Eskolaksi. Tämän jälkeen Haltiasta erotettiin 1810-luvulla uudistaloiksi Hingistö ja Ojala nykyisellä Hingistönkulmalla, kylän pohjoisosassa, ja nämä jakautuivat edelleen Yli- ja Ali-Hingistöksi ja Yli- ja Ali-Ojalaksi. Muita 1800-luvulla muodostuneita uudistaloja, jotka vielä 1990-luvulla olivat olemassa, olivat Luukkalasta erotetut Mäkilä, Uusitalo ja Ylijoki sekä Nokasta erotetut Peltola ja Pyöliniemi. Lisäksi 1800-luvun loppuun mennessä Nikkari oli jakautunut Yli- ja Ali-Nikkariin ja Luukkala Kylä- ja Pelto-Luukkalaan.[10]
Talvisillan historiallinen kylätontti on sijainnut nykyisen Häntäläntien varressa paikalla, jossa vieläkin ovat Nokan, Kylä-Teeren ja Kylä-Luukkalan talot.[11] Näistä Kylä-Luukkalan vuodelta 1876 peräisin oleva päärakennus on sekä maisemallisesti että paikallishistoriallisesti erittäin merkittävä.[12]
Lähteet
Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9
Viitteet
↑Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
↑Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 21-24,. Someron seurakunta, 1999. ISBN 952-91-1221-1
↑Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa:Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 303. Forssa: Someron seurakunta, 1949.
