Kylä sijaitsee Hämeen Härkätien (yhdystie 2802) varressa Someron keskustaajaman itäpuolella ja muodostaa siihen liittyvän pientalotaajaman.[1][2] Vielä vuosien 1960 ja 1970 väestönlaskennoissa Kultela määriteltiin erilliseksi taajamaksi, joka yhdessä Someron keskustaajaman kanssa oli toinen Someron kahdesta tilastollisesta taajamasta.[3][4] Vuonna 1990 taajamat olivat jo kasvaneet yhteen ja Kultelan taajama-asutus luettiin osaksi Someron keskustaajamaa.[5] Kultelan naapurikyliä ovat Somerolla Joensuu lännessä, Ihamäki etelässä, Ylenjoki ja Pajula Idässä sekä Laitiainen ja TammelanTorro pohjoisessa.[6][7] Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 239, mikä teki siitä väkiluvultaan Someron kahdeksanneksi suurimman kylän.[8]
Luonnonympäristö
Kylän luonnonympäristöä hallitsee Paimionjoen vesistöön kuuluva, Someron Hirsjärveen laskeva Pajulanjoki eli Virkaanjoki[2], jonka rannassa, Ylenjoen sillan päässä ovat sijainneet Kultelan keskiaikainen kylätontti ja kylän vanhimmat pellot[9]. Kylän pohjoisosan kallioiset metsät liittyvät Tammelan ylänköön ja toimivat Someron keskustaajaman lähivirkistysalueina.[10][2] Kylän eteläosassa maaperä on pääosin savea[2] ja kylä onkin tunnettu jo 1800-luvulla alkaneesta savenvaluperinteestään ja 1930-luvulla alkaneesta tiiliteollisuudesta.[11]
Kylätoiminta, nähtävyydet ja tapahtumat
Kultelassa toimii Kultelan kyläyhdistys ry, jonka toimintaan kuuluu muun muassa vuodesta 2002 vuosittain järjestetty, kylän saviperinteestä ammentava Savi palaa -tapahtuma.[12][13] Saviperinteeseen liittyy myös Somero-seuran ylläpitämä Kultelan savenvalajamuseo Hämeen härkätien varressa.[14][15] Kylätoiminta Kultelassa on vireää ja sen tuloksena on syntynyt muun muassa vuonna 2009 ilmestynyt kyläkirja Kultela - Punasaven kylä.[16][17] Vuonna 2006 Kultela valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.[18]
Tunnettuja kultelalaisia
Tunnettuihin kultelasta kotoisin olleisiin kuuluu Toivakassa kirkkoherrana toiminut rovasti Kalle Lukumies, jonka poika oli kuvataiteilija Pellervo Lukumies.[19] Kylän viimeinen savenvalaja oli Kalle Männistö, jonka verstaasta tehtiin Kultelan savenvalajamuseo.[15] Kultelan seudulla vaikutti myös kuvataiteilija Juhani Harri asuessaan ja työskennellessään Somerolla.[20]
↑Yleinen väestölaskenta 1960 II: Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli ym. (Suomen virallinen tilasto VI C:103) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1963.
↑Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976.
↑Taajamat 1990. (Väestölaskenta 1990: Osa 11) Helsinki: Tilastokeskus, marraskuu 1992. ISBN 951-47-6528-1
↑Kaipainen, Sauli: Somero on sinkkujen paratiisi. Suvi-Somero, 2011, s. 40-41. Lehden verkkoversio. Viitattu 23.5.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 286-288. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9
↑Aartolahti, Toive: Die Geomorphologie des Gebiets von Tammela, Südfinnland. (Fennia 97:7) Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1968. (saksaksi)
