Kimalan kylän isojakoasiakirjan (1780-83) kansilehti. Kuva: Pertti Toukkari.
Kimala on kylä SomerollaPaimionjoen vesistön eteläpuolella noin 10 kilometriä Somerolta Koskelle päin. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 63, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan 34. suurimman.[1] Kimalan naapurikyliä ovat Ryhtä lännessä, Lahti, Pusula ja Rautela pohjoisessa, Saarentaka idässä sekä Syvänoja ja Häntälä etelässä.
Kimala kuuluu Pyölin postinumeroalueeseen ja kylästä käydään koulua Pitkäjärven koulussa. Kylällä 2000-luvulla toimivia yksityisiä yrityksiä ovat parturikampaamo ja hammaslääkäri.[2][3] Vielä 1950-luvulla kylässä toimi myös kauppa.[4].
Luonto
Kimalan kylä sijaitsee Paimionjoen yläjuoksun järvireittiin kuuluvan Pusulanjärven etelärannalla Paimionjoen ja Uskelanjoen välisellä vedenjakajalla. Maaperä on suurelta osin savea, jota paikoin puhkovat kalliosydämiset moreeniselänteet.
Historia ja rakennettu ympäristö
Isossajaossa Kimala on ollut omana jakokuntanaan, mutta alun perin sen on päätelty olleen samaa jakokuntaa viereisten Ryhdän ja Kärilän ja vielä varhemmin keskiajalla myös vesistön pohjoispuolisten Pyölin ja Lahden kylien kanssa. Historialtaan Kimala on kartanokylä, johon rakennettiin säterikartano 1670-luvulla.[5] 1700-luvulla nykyään Kimalan kartanona tunnettu kartano oli ajoittain jaettuna useampaan osaan. Lopullisesti kartano jaettiin kahtia vuonna 1826 osiin, jotka 1900-luvulla tunnettiin nimillä Kimala ja Kartano tai omistajasukujen mukaan Konsin ja Avellan. Vuosina 1868 ja 1869 liitettiin kylän ainoan kartanon ulkopuolisen talon Rekolan molemmat osatalot näihin.[6] Osakartanoista Kartanon eli Avellanin päärakennus on muistitiedon mukaan 1840-luvulta ja muodostaa yhdessä entisen väentuparakennuksen kanssa maisemallisesti ja kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. Kimalan eli Konsinin puiston ympäröimä päärakennus on perimätiedon mukaan 1730-luvulta ja on sekä maisemallisesti että kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti erittäin merkittävä.[7]
Tunnettuja kimalalaisia
Tunnettuihin kimalalaisiin kuuluu Kimalan kartanosta kotoisin ollut, ensimmäisenä Suomessa hammaslääketieteen tohtoriksi väitellyt ja Helsingin yliopistossa hammaslääketieteen opettajana toiminut, ansioistaan vuonna 1915 professorin arvonimen saanut Hjalmar Avellan.[8][9] Sukujuuria Kimalassa oli kirjailija Kaarlo Merimaalla, jonka Kimalan kartanon toista puoliskoa omistaneesen Konsinin sukuun kuulunut äiti oli syntyisin Kimalan kartanosta.[10] Samaan Konsinin sukuun kuului pappi ja valtiopäivämies Viktor Konsin, jonka isä, Someron kirkkoherra Henrik Konsin oli Kimalan kartanon toisen puoliskon ensimmäinen Konsin-sukuun kuulunut omistaja.[11][12] Kimalasta oli kotoisin muusikko ja kirjailija Antti Toukkari, jonka isän perhe kuului Kimalan kartanon maille asutettuun Karjalan siirtoväkeen.[13]
Lähteet
Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1
Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: [Turun maakuntamuseo], 1990. ISBN 951-9125-77-9
