Suur väin -salmi koostuu sekä erittäin matalasta länsiosasta Muhun saaren ja Viirelaid-luodon välissä että itäisestä kanavoidusta virtausalueesta.[14] Tämä Muhun saaren ja manner-Viron välillä sijaitseva suhteellisen kapea ja matala salmi yhdistää eteläisen Riianlahden pohjoisempaan Väinämereen. Suur väin on 20 kilometrin pituinen vesiyhteys kahden meren välissä, joka talvella jäätyy ja jota ylittää 9 kilometriä pitkä jäätie. Yleisesti salmi on 6–12 kilometriä ja keskimäärin 7 kilometriä leveä[12]. Kapein se on Virtsu–Kuivastun alueella Võiküla – Virtsun osuudella, noin 6 kilometriä, johon on asennettu 8 kilometriä pitkä sähkökaapeli.[15] Siitä etelässä oleva Viirelaid-luotoa huomioiden leveys pienenee 5:een kilometriin.[16] Suurin syvyys on joko 22[17] tai 24 metriä, mikä on samalla Väinämeren syvin kohta[6], autolauttojen vesiväylän syvyys on yli 10 metriä ja matalin paikka 5–6 metriä. Salmi madaltuu noin 2 millimetriä vuodessa maan noustessa.[16]
Suursalmen pohja on hyvin vaihtelevaa kalkkikivestä muodostuneesta siluurikautisesta paljaasta kallioperästä paksuihin moreenimuodostumiin.[14] Saaren maakunnan sähkönsiirto tapahtuu Suur väin-salmen pohjalle asennetuilla 110 kilovoltin merenalaisen sähkökaapelin välityksellä.[15] Pääosa mantereen ja Muhun ja Saarenmaan välisestä liikenteestä kulkee Virtsun ja Kuivastun satamien kautta. Samoin suunnitelmat Suur väin -salmen sillan ja tunnelin rakentamisesta on saatu päätökseen.[17]
Kulku salmen ylitse
Salmen rannalla sijaitseva Kuivastu-satama talvellaTõll-lautta, v. 2017
Suunnitteella oleva pysyvä silta- tai tunneliyhteys Suur väin -salmen ylitse saarelle, jolla on oma kunta ja asukasluku 35 000, on yksi kansainvälisesti suurimpia hankkeita.[13] Pysyvän yhteyden muodostamisen mahdollisuutta Suursalmen yli Muhun saaren ja mantereen välille on pohdittu jo vuosikymmeniä. Kohdennetusti suunnittelu alkoi vuonna 1997.[18] Tutkimukset sopivimman liikenneväylän määrittämiseksi tekee valtio[19], joiden jälkeen jäädään odottamaan lopullista vastausta siihen, miten Muhumaan ja mantereen välinen liikenneyhteys jatkossa toteutuu.[20] Tällä hetkellä valtio on solminut TS Laevad -yrityksen kanssa sopimuksen 30. syyskuuta 2026 saakka Virtsu–Kuivastu-vesitiellä liikennöimisestä Piret- ja Tõll-lautoilla ””, joiden joukkoon kesäsesonkikautena liittyy Regula.[18]
Kahdesta siltavaihtoehdosta pohjoispuolisen kiinteän osuuden pituus olisi 6 680 ja eteläpuolisen 8 150 metriä ja tunnelin pituus olisi 7 400–8 450 metriä. Edullisin olisi eteläpuolinen silta, jolloin rakennuskustannuksia tulisi 390 miljoonan euron verran. Toinen vaihtoehto, pohjoispuolinen silta maksaisi yli 584 miljoonaa ja tunnelilla olisi vaihtoehdoista kallein rakennushinta, 620 miljoonaa euroa.[21] Maantieteellisesti että hankkeen koon mukaan lähin vastaavanlainen on vuonna 1972 valmistunut 6 km pituinen mantereen ja 24 760 asukkaan saaren välinen Öölannin siltaRuotsissa. Tämä esimerkki antaa myös käsityksen siltayhteyden pitkäaikaisista vaikutuksista.[13]
Salmen luokitus ja ekologia
Suur väin-salmi (vee3325000) koostuu Matsalun alavesistöalueeseen kuuluvasta itäosasta (vee3325010) ja Läänesaarten alavesistöalueeseen kuuluvasta länsiosasta (vee3325030). Niiden rannikolla sijaitsevat Pärnumaan Läänerannan kunnan kylät Esivere, Kuke ja Rooglaiu ja Virtsun pienkauppala ja Saarenmaan maakunnan Muhun kunnan kylät Kesse ja Lõetsa.[2][4] Niin länsiosan vesipinta-alaltaan 5 662 hehtaarin[2] tai 5 662 km²:n[3] kokoinen merialue kuin itäosan 4 370 hehtaarin[4] tai 4 370 km²:n[5] merialue on Väinämeren vesialuetta, jossa on 22 nimettömän lisäksi nimellisiä saaria, luotoja ja riuttoja.
Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir.Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) mukaan Suur väin luokitellaan VRD V:n, matalaksi, suojaiseksi ja sekoittuneeksi rannikkovedeksi (Väinämeri (V)). Salmi ja kaikki sen osat luokitellaan limnologisesti mesohaliiniseksi (vir.mesohaliinne) murtovesikategoriaan kuuluvaksi merivesialueeksi, jolloin luonnollisen vesimuodostuman suolapitoisuus on alhainen tai keskisuuri joko 3–16 tai 5–18 ‰.[2][4]
Suursalmen kautta tapahtuu intensiivinen vedenvaihto Riianlahden ja Väinämeren välillä ja vaikka itse salmessa on niukasti arvokkaita eliöyhteisöjä, vaikutus ulottuu kauas pidemmälle.[22] Meribiologisten tutkimusten mukaan Suur väin-salmien sekä kasvien että eläinten lajirikkaus on huomattavasti vähäisempi kuin Väike väin-salmessa. Samoin vesistön kalakannat vähenevät kuten kaikkialla liikakalastuksen ja yleisten ympäristöongelmien vuoksi.[23] Kun 1800-luvun alkupuoliskolla ajoverkkokalastus levisi Viroon Itämeren eteläosan kautta, sitä käytettiin pääasiassa aavan meren rannikolla Saarenmaalla, Hiidenmaalla, Suomenlahdella ja Pärnun eteläpuolella ja Suur väin -salmessa silakan ja kilohailin pyynnissä.[24] Nykyisin kalastus Suur väin-salmen vesillä ei enää kuuluu rannikkoasukkaiden päällimmäiseen ansiotyöhön ja siitä saatava rahallinen hyöty on keskimäärin vain 10–30% tuloista.[13]
Salmen saaria
Muhun rantaviivaa.
Suur väin-salmessa sijaitsee 22 nimettömän ja Muhun saaren lisäksi Muhun kunnassa Kesselaiun maisemansuojelualueen kuuluva Kesselaid-luoto, jossa on yksi kylä, Läänemaalla Moori säär ja Polvergimadal ja Matsalun kansallispuistoon kuuluu luotoja pienempiä matalikkoja kuten Merikajakarahu, Papilaid (12 ha), Papirahu (1,2 ha) ja Tiirurahu. Lähellä Virtsun niemimaan luoteisrannikkoa sijaitsee PärnumaallaLäänerannan kunnan- ja Puhtu-Laelatun luonnonsuojelualueelle kuuluva saariryhmä Kõbajad, so. 7–9 luotoa, joista suurin on 7,8 hehtaarin kokoinen Kõbajalaid tai Suurlaid (myös Kõbaja Suurlaid). Itään jää siihen melkein kiinnikasvanut Maielaid (myös Maialaid), länteen Kingissepalaid ja luoteeseen Pihla-, Lammas-, Paljas- ja Plokilaid sekä muutama muu pieni luoto. Lahdet ovat soraisia ja kallioisia, suuremmilla rinteillä on ruohoa ja pensaita.[25]
Suurlaid-luodolta kotoisin ollut Viron SNT:n ansioitunut keksijä vuodelta 1978 Manivald Pajulaid kehitti uusia kalastusmenetelmiä, jotta parantaa ankeriaanpyyntitekniikkaa. Hän valitsi aiheen, koska hän pienestä pitäen oli kävellyt ankeriasmeressä. Nykyisin uskotaan, että kuten Väinatamm-pato esti ankeriaan reitin Väike väin-salmessa, niin sähkökaapeli aiheuttaa nykyistä ankeriaanpulaa Suur väin -salmessa.[26]
Salmen saaret ja luodot ovat nykyisin suurimmalta osin asumattomia ja muuttolintujen pysähtymis- että pesintäpaikkoja. Suur väin-salmea pidetään muuttolintujen tärkeänä lentoväylänä.[20] Matala ja ruokoinen salmi ja suojaisat saaret ja luodot ovat edistäneet erityisesti rikkaan lintuyhteisön kehittymistä.[12] Keväällä lentää rannikon yli satojatuhansia vesilintuja pohjoista kohti ja suurin osa niistä tekee pidemmänkin pysähdyksen täällä. Huhtikuun lopussa-toukokuun alussa salmessa ajelehtii kymmeniä tuhansia hanhia, lokkeja, alleja, lapasotkia ja telkkiä, pienissä ryhmissä vaeltavia kaakkureita ja kuikkia, Papi-saariston ympärillä pysähtyy lukuisasti mustalintuja ja pilkkasiipiä. Massamuutto on toukokuun jälkipuoliskolla ja kestää yleensä noin kymmenen päivää. Kesäisin saarten väliseen mereen kerääntyvät tiirat, haikarat, harmaahanhet ja kyhmyjoutsenet. Nisäkkäistä saarilla asuu vesimyyrä ja matelijoistarantakäärme ja sisilisko. Talvisin, kun meri on jään peitossa, saarille voi päätyä kettu ja supikoira, jotka keväällä jäiden lähtiessä luodoille loukkuun jääneinä tuhoavat lintujen pesiä. Villisikoja, hirviä ja muita suurempia nisäkkäitä ui joskus saarille lähempänä mannerta ja salmessa asuu harmaahylkeitä ja norppia.[27]
Salmen historialliset tapahtumat
Historiallisesti Suur väin -salmi on ollut kuin takaovi Riianlahdelle ja etelään. Rohukülan taistelualuksien sataman rakentamisen yhteydessä salmien läpi kulkevia laivaväyliä ruopattiin jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Nämä työt olivat lajissaan laajimmat koskaan tsaari-Venäjällä.[12] Osana operaatiota AlbioniaSaksan ja Venäjän keisarikunnan sotalaivojen välillä käytiin Moonsundin meritaistelu 17. lokakuuta 1917 Suur väin-salmessa. Sitä pidettiin suurten sotalaivojen välisenä ratkaisevana taisteluna, jolloin Saksan laivaston taistelulaivat König, Kronprinz ja kolme muuta risteilijää[28] muun muassa Kolberg ja Strassburg[29] saapuivat raskain yksiköin Kuurinkurkun[30] eli Irbensalmen läpi Riianlahteen ja lähestyivät miinoja raivatessa Suur väin-salmea etelästä. Pääasiassa saksalaisten Königin ja Kronprinzin suorittamana taistelu päättyi vanhojen venäläisten taitelualuksien mm. Graždaninin ja Slavan ('Kunnia') ja risteilijän Bajanin[31] vetäytymiseen Suursalmesta ja panssarialuksen Slavan uppoamiseen Väinämereen.[32]
Toisen maailmansodan aikana vuonna 1941 kesäkuun 22. päivän aamuun mennessä saksalaiset olivat miinanneet Saarenmaan ja Hiidenmaan salmia, Soela väin- eli Soelansalmen, Harin-[30] ja Kuurinkurkun ja Suomenlahden saadakseen ansaan Neuvostoliiton alukset Riianlahdella ja Muhun salmella. Laivojensa pelastamiseksi neuvostoliittolaiset joutuivat mm. Kuurinkurkun miinoittamista suojaamassa olleen risteilijän Kirovin hinaamaan Suur väin-salmen kautta Väinämerelle. 11. elokuuta 1941 Viron merivoimien miinalaiva-raivaajaSuurop ajoi Suur väin -salmessa saksalaiseen magneettimiinaan ja miehistön 40:stä jäsenestä pelastui 25. Saksan suunnittelema operaatio Beowulf pantiin täytäntöön 8. syyskuuta – 21. lokakuuta 1941, jolloin Pohjoisen armeijaryhmän „Nord” ylin johto hyväksyi suunnitelman „Beowulf II”, jonka toteuttaminen edellytti Suur väin-salmen ylittämistä. Myös Neuvostoliiton toteuttaman Moonsundin eli läntisen saariston maihinnousuoperaation aikana 29.9.–24.11.1944 valloitettiin Kuivastun satama, ylitettiin Suur väin ja luotiin tukikohta Muhun saarelle.[33][34]
↑ abcThe Väinameri Sea (Väinameri) Estonica. Encyclopedia about Estonia. Estonian Institute Kultuur.info. Arkistoitu 23.7.2010. Viitattu 17.2.2022. (englanniksi)
↑ abKuusi, Matti & Ahtonen, Pentti: Kalevala-lipas, s. 137. (2. painos; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 413) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985.
↑Моонзундская операция 1917 года (Большая Российская Энциклопедия (БРЭ). Moonsundin operaatio vuonna 1917) Энциклопедия «Всемирная история». Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 21.2.2022. (venäjäksi)
↑Suure väina forsseerimine ja Muhu vabastamine [1944 Fjodor Paulman "Tuli ja manööver", 1968 Eesti Raamat, Tallinn.] (Suur väin-salmen ylittäminen taistelun aikana ja Muhun vapauttaminen (1944). Fjodor Paulman "Tulta ja manööveriä", 1968 Eesti Raamat, Tallinn) virtsu.ee. Viitattu 17.2.2022. (viroksi)
Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!
.jpg)
