Tämä on artikkeli Suomen läänien vaakunoista. Suomen läänit on esitetty ensin vuosien 1960–1996 ja sen jälkeen vuosien 1997–2009 voimassa olleen läänijaon mukaan. Lopussa on vielä luovutettujen alueiden läänien vaakunat.
Ahvenanmaan läänin vaakuna on Ahvenanmaan maakunnan vaakuna eli sinisessä kentässä kävelevä kultainen saksanhirvi. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu.
Vaakuna muodostuu Hämeen, Karjalan ja Uudenmaan maakunnanvaakunoista siten, että halkoisen ja alaisesti katkoisen kilven oikeanpuoleisessa yläkentässä on Hämeen vaakuna, vasemmanpuoleisessa yläkentässä Karjalan vaakuna ja alakentässä Uudenmaan vaakuna. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Vaakuna muodostuu Karjalan ja Savon maakunnanvaakunoista siten, että halkoisen kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Karjalan vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Savon vaakuna. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Vaakuna muodostuu siten, että siinä on Lappiin viittaavana halkoisen kilven oikeanpuoleisessa punaisessa kentässä hopeinen villi mies, joka kantaa olallaan kultaista nuijaa, otsan ja vyötäisten ympärillä vihreä seppele, sekä Pohjanmaahan viittaavana vasemmanpuoleisessa sinisessä kentässä alatusten kolme juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät ovat mustat. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Vaakuna muodostuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnanvaakunoista sekä osasta Pohjanmaan maakunnan vaakunaa siten, että halkoisen ja alaisesti katkoisen kilven oikeanpuoleisessa yläkentässä on Varsinais-Suomen vaakuna, vasemmanpuoleisessa yläkentässä Satakunnan vaakuna ja sinisessä alakentässä kolme juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät ovat mustat sijoitettuina 2+1. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavan selityksen mukaisesti: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna- ja oviaukot punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Vuonna 1962 Suomen lääneille suunniteltiin ensimmäistä kertaa viralliset vaakunat. Vaakunoissa käytettiin edellisten epävirallisten vaakunoiden tapaan läänien alueille sijoittuneiden maakuntien vaakunoita. Aiemmista vaakunoista poiketen neljän läänin vaakunoihin liitettiin maakuntavaakunoiden lisäksi myös muita tunnuksia. Läänien vaakunat säilyivät käytössä vuoteen 1997, jolloin Suomen läänijako uudistettiin. Vaakunat suunnitteli heraldikko Ahti Hammar.
Ahvenanmaan läänin vaakunana on Ahvenanmaan maakunnanvaakuna. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu.
Hämeen läänin vaakuna on muodostettu Hämeen ja Satakunnan maakunnanvaakunoista siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Hämeen vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Satakunnan vaakuna. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Keski-Suomen läänin vaakuna on muodostettu siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Hämeen maakunnanvaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Keski-Suomen maakuntaliiton vaakuna, jonka selitys on seuraava: hopeisessa kentässä musta, punavaruksinen soidinmetso. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Kuopion läänin vaakunana on Savon maakunnanvaakuna. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu.
Kymen läänin vaakuna on muodostettu siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Karjalan maakunnanvaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Kymenlaakson maakuntaliiton vaakuna, jonka selitys on seuraava: katkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen, nouseva, hyppäävä lohi, jonka varukset kultaa, hopeisessa alakentässä reunoihin asti ulottuva sininen verkko. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Lapin läänin vaakuna on muodostettu Pohjanmaan ja Lapin maakunnanvaakunoista siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Lapin vaakuna. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu.
Mikkelin läänin vaakuna on muodostettu Hämeen ja Savon maakunnanvaakunoista siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Hämeen vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Savon vaakuna. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Oulun läänin vaakuna on muodostettu siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavan selityksen mukaisesti: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna- ja oviaukot punaiset. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu.
Pohjois-Karjalan läänin vaakunana on Karjalan maakunnanvaakuna. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Turun ja Porin läänin vaakuna on muodostettu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnanvaakunoista siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Varsinais-Suomen vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Satakunnan vaakuna. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Uudenmaan läänin vaakunana on Uudenmaan maakunnanvaakuna. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu.
Vaasan läänin vaakuna on muodostettu siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä alkuperäinen Vaasain vaakuna: kultakentässä musta Vaasain tunnuskuva. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu.
19. tammikuuta 1939 säädetyn sinettiasetuksen mukaan lääninhallitusten sineteissä tuli olla sen historiallisen maakunnan vaakunan kuva, josta lääni oli osa. Jos lääni ulottui useampaan maakuntaan, oli lääninhallituksen sinettiin otettava sen tai niiden maakuntien vaakunoiden kuvat, joista lääni oli pääasiassa muodostettu.[1] Kyseisiä vaakunoita ei kuitenkaan koskaan virallisesti vahvistettu lääneille.[2] Maakuntavaakunat sijoitettiin jaetuille kilville arvojärjestyksessä, jolloin herttuakunniksi katsotut maakunnat tulivat ensimmäiseen kenttään ja krevikunnat toiseen kenttään. Kilpien päällä käytetty kruunu määräytyi korkea-arvoisemman maakunnan mukaan.[3] Alla esitetyt vaakunat ovat heraldisia esityksiä läänien käyttämistä tunnuksista, eivätkä täydellisesti vastaa sineteissä esiintyneitä vaakunoita.
Läänin vaakunana on Ahvenanmaan maakuntavaakuna.
Läänin vaakuna muodostettu Hämeen ja Satakunnan maakuntavaakunoista. Kilven päällä herttuakunnan kruunu.
Läänin vaakuna muodostettu Karjalan ja Savon maakuntavaakunoista. Kilven päällä herttuakunnan kruunu.
Läänin vaakuna muodostettu Karjalan ja Hämeen maakuntavaakunoista. Kilven päällä herttuakunnan kruunu.
Läänin vaakuna muodostettu Pohjanmaan ja Lapin maakuntavaakunoista. Kilven päällä kreivikunnan kruunu.
Läänin vaakuna muodostettu Hämeen ja Savon maakuntavaakunoista. Kilven päällä herttuakunnan kruunu.
Läänin vaakunana Pohjanmaan maakunnan vaakuna.
Läänin vaakuna muodostettu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntavaakunoista. Kilven päällä herttuakunnan kruunu.
Läänin vaakunana Uudenmaan maakunnan vaakuna.
Läänin vaakuna muodostettu Hämeen ja Pohjanmaan maakuntavaakunoista. Kilven päällä herttuakunnan kruunu.
Punaisessa yliskentässä kolme kultaista ritarinkruunua vieretysten. Sen alapuolella sinisessä kentässä kullanvärinen W-kirjain.
Alun perin Viipurin kaupungin sinetti vuodelta 1403. Käytössä Viipurin kaupungin vaakunana vuoteen 1817 ja Viipurin läänin vaakunana vuoteen 1919.
Vaakunan suunnitteli E. O. W. Ehrström. Se vahvistettiin 27. tammikuuta 1921 ja oli käytössä vuoden 1921 loppuun.
(Vaakunaa on käytetty myöhemmin Petsamon kunnan perinnevaakunana.lähde?)
Läänin vaakunana Hämeen maakunnan vaakuna.
Läänin vaakuna koostettu Savon ja Karjalan maakuntien vaakunoista
Läänin vaakuna pohjautui Karjalan maakunnan vaakunan, vaikkei lääni ollutkaan Karjalan maakunnan alueella.
Läänin vaakuna koostettu Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan vaakunoista.
Läänin vaakuna pohjautuu Vaasa-suvun vaakunaan.
Läänin vaakuna alun perin Viipurin kaupungin vaakunana.