Slovenia |
|
Paikallinen TV-asema |
RTVSlo |
Esiintymiset |
Esiintymiskerrat |
29 |
Ensiesiintyminen |
1993 |
Paras sijoitus |
7. (1995, 2001) |
Huonoin sijoitus |
25. (2014) |
Paras pistemäärä |
107 (2019) |
Huonoin pistemäärä |
5 (SF: 2004) |
Viimeinen sija |
2 (SF: 2013, SF: 2022) |
Infobox OK |
Slovenia on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuodesta 1993 lähtien, jolloin maa voitti erityisen Itä-Euroopan esiraadin ja pääsi mukaan loppukilpailuun. Loppukilpailussa sijoittui kuitenkin huonoiten jatkoonpäässeistä. Slovenian paras sijoitus on seitsemäs, vuosilta 1995 ja 2001. Huonoin sijoitus on vuoden 2014 kilpailun finaalin toiseksi viimeiseksi jäänyt sija.
Slovenian laulun valinta on aiheuttanut toistuvasti polemiikkia siitä kuinka tuomaristojen äänten takia kansan suosikit jäävät jälkeen. Esimerkiksi Saša Lendero on sijoittunut kahtena vuonna (2005 ja 2006) toiseksi, joskin vuonna 2005 käytössä oli pelkästään puhelinäänestys. Tuolloin hän hävisi paikallisen Idols-kisan voittajalle, Omar Naberille.
Slovenia on esittänyt suurimman osan kappaleistaan sloveenin kielellä.
Sijoitukset
Nykyinen pistejärjestelmä
Vuonna 1975 kehitettiin uusi äänestyskäytäntö. Jokaisesta osallistujavaltiosta annetaan ääniä 10 parhaimmalle esitykselle. Parhaalle esitykselle annetaan 12 pistettä, toiselle 10 pistettä ja seuraaville pisteet 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1.
Kaksivaiheinen loppukilpailu
Vuonna 2003 EBU:ssa päätettiin muuttaa laulukilpailun rakennetta. Semifinaali ja finaali käytiin kahtena eri päivänä ja laulukilpailuun voi osallistua korkeintaan 40 valtiota. Kansainvälisessä finaalissa suora finaalipaikka on edellisenä vuonna 10 parhaiten menestyneellä valtiolla sekä suurimmilla laulukilpailun rahoittajamailla Saksalla, Ranskalla, Espanjalla ja Isolla-Britannialla. Ne valtiot, jotka eivät päässeet suoraan finaaliin, kilpailevat finaalipaikasta semifinaalissa. 10 parhaiten menestynyttä valtiota semifinaalissa pääsevät finaaliin.
Kaksi semifinaalia
Vuonna 2008 päätettiin ottaa käyttöön kahden semifinaalin järjestelmä, jossa suurimmat rahoittajamaat ja edellisen vuoden voittaja ovat automaattisesti finaalissa. Kaikki muut valtiot kilpailevat finaalipaikasta kahdessa semifinaalissa, joista jatkoon pääsee yhteensä 20 maata. Vuosina 2004–2010 Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa pääsivät automaattisesti finaaliin. Italia palasi kisoihin vuonna 2011 ja isona rahoittajamaana on automaattisesti finaalissa.[1]
Uusi pisteidenlaskujärjestelmä
Vuonna 2016 otettiin käyttöön uusi pisteidenlaskujärjestelmä, jolla halutaan pitää jännitys loppuun asti.[2] Ennen vuotta 2016 voittaja saattoi selvitä jo hyvin varhaisessa vaiheessa pisteidenlaskua. Tämän ja usein moititun pisteiden vääristymisen takia haluttiin antaa molemmille äänestysryhmille täysin oma valta, joten pisteet jaettiin. Uudessa systeemissä jokaisen osallistujamaan raadit antavat pisteet 1-8, 10 ja 12. Sen jälkeen puhelinäänet julistetaan könttäsummina. Näin ollen voittaja selviää vasta kun eniten puhelinääniä saanut maa saa pisteet.
Kapellimestarit
Vuosina 1956–1998 Eurovision laulukilpailussa lauluja säesti suuri viihdeorkesteri jousineen, puhaltimineen ja komppiryhmineen. Jokainen maa lähetti kilpailuun oman kapellimestarin, joka vastasi laulun sovituksesta ison orkesterin säestämänä.[3] Slovenia osallistui myös vuoden 1993 Eurovision laulukilpailun esikarsintaan Kvalifikacija za Millstreet, jossa Slovenian kappaletta johti Petar Ugrin.[4] Slovenian kappale esitettiin ilman orkesterisäestystä vuonna 1998, mutta esityksen alussa nähtiin kapellimestari Mojmir Sepen kumarrus.[5]
Slovenia kapellimestarit 1993–1997
|
Vuosi
|
Nimi
|
1993
|
Jože Privšek
|
1995
|
1996
|
1997
|
Mojmir Sepe
|
[6]
Lähteet
Kilpailut vuosittain
Yliviivattu vuosiluku tarkoittaa, että kilpailua ei järjestetty kyseisenä vuonna.
Isäntäkaupungit
Yliviivattu kaupunki tarkoittaa, että kilpailua ei järjestetty kyseisenä vuonna.