PROFILBARU.COM

Eurovision laulukilpailu 1956
	; Laulukilpailun logo
Päivämäärät
Päivämäärä(t)	24. toukokuuta
Isäntä
Tapahtumapaikka	Teatro Kursaal, Lugano, Sveitsi
Juontaja(t)	Lohengrin Filipello
Isäntämaan toimittaja	SSR
Väliaikanumero	Les Joyeux Rossignols
Osallistujat
Osallistujien määrä	7 osallistujamaata, joista kukin esitti kaksi laulua
Uudet maat	Alankomaat; Belgia; Italia; Luxemburg; Ranska; Saksa; Sveitsi
Äänestys-; järjestelmä	Kussakin maassa kaksi tuomaria, jotka antoivat kullekin laululle 1–10 pistettä.
Äänestys
Voittaja	Sveitsi; ”Refrain”
Nolla pistettä saaneet	Ei tietoa (vain voittaja julistettiin)
Osallistujakartta
	Maat, jotka osallistuivat vuonna 1956
Muuta
	Laulukilpailu oli historian ensimmäinen; Kilpailussa julistettiin ainoastaan voittaja (ei pisteitä tai muita sijoituksia);
Eurovision laulukilpailu · Teemasivu
	◄ - 1957 ►
	Infobox OK

Eurovision laulukilpailu 1956 järjestettiin torstaina 24. toukokuuta 1956 pienikokoisessa Teatro Kursaalissa Luganossa Sveitsissä.^[1] Laulukilpailu oli historiansa ensimmäinen. Euroopan yleisradiounioni oli suunnitellut jonkinlaista ohjelmamuotoa jäsenmaidensa välille, ja Italian San Remon festivaalien inspiroimana päätettiin järjestää iskelmälaulukilpailut.^[2] Kilpailun juonsi Lohengrin Filipello.^[3]

Koska kilpailun lopputuloksia ei koskaan julkistettu, heräsi epäilyksiä siitä, että tulokset oli mahdollisesti väärennetty. Epäilyksiä lisäsi se, että kaksi sveitsiläistuomaria äänesti luxemburgilaisten puolesta.^[4]

Osallistujat

Kisoihin osallistui seitsemän maata: Sveitsi, Luxemburg, Alankomaat, Belgia, Saksan liittotasavalta, Italia ja Ranska. Tanskan ja Ison-Britannian ilmoittautuminen myöhästyi, joten ne jäivät pois kilpailusta, mutta näyttivät kuitenkin finaalin televisiossa.^[1] Ne osallistuivat seuraavana vuonna, jolloin debytoi myös Itävalta.^[2]

Voittajaksi selviytyi Sveitsin edustaja Lys Assia laulullaan ”Refrain”.^[5] Vain voittaja julistettiin, muiden maiden tuloksia (sijoituksia ja pisteitä) ei julkaistu. Finaalista on olemassa äänite,^[1] mutta niukasti kuvamateriaalia. Vain voittajan esityksestä on olemassa kuvanauha.^[2] Voiton selvittyä Assia esitti laulunsa uudelleen, ja se tapa on jäänyt elämään Eurovision laulukilpailuun. Sveitsin kahdesta kappaleesta ”Das Alte Karussell” laulettiin saksaksi ja ”Refrain” ranskaksi. Muiden maiden molemmat kappaleet laulettiin samalla kielellä. Tämän vuoden laulukilpailu on vuoden 1958 lisäksi jäänyt ainoaksi vuodeksi, jolloin yhtään kappaletta ei laulettu englanniksi.^[2]

Kilpailutapa

Jokaisella maalla oli kaksi laulua, joiden valitsemiseksi osallistujamaissa oli järjestetty televisioidut karsinnat ennen finaalia.^[1] Myöhemmin Eurovision laulukilpailuissa ei ole saanut osallistua useammalla kappaleella samana vuonna.^[1] Äänestys oli laulukilpailun historian ainoan kerran salainen. Jokainen maa oli lähettänyt paikan päälle kaksi tuomaria arvioimaan laulut, mutta voittajan valintatavasta ei ole tietoa.^[1] Luxemburgia edusti kaksi sveitsiläistuomaria.^[1]

Säännöt

Osa ensimmäisen kilpailun säännöistä on edelleen käytössä, mutta muutoksiakin on vuosien varrella tapahtunut paljon. Vuonna 1956 kilpailukappaleet tuli esittää sekä laulun että säestyksen osalta suorana eikä nauhalta.^[6] Esiintyjämäärää ei ollut rajoitettu eikä myöskään kappaleen kestoa.^[6] Laulut voitiin periaatteessa esittää millä kielellä tahansa, mutta yleisesti oli pidetty selvänä, että laulut esitetään jollain maan virallisista kielistä.^[6] Viralliseksi sääntö tuli vasta vuonna 1966, jolloin Ruotsi oli laulanut edellisen vuoden kappaleensa englanniksi, sääntö oli voimassa vuoteen 1972 asti ja uudelleen vuosina 1977–1998. Maiden omiin karsintoihin sai lähettää vain ennen julkaisemattomia, esittämättömiä ja levyttämättömiä kappaleita, joista jokainen maa valitsi edustajansa parhaaksi katsomallaan tavalla.^[6]

Esiintyjät ja tulokset

Sija	Numero	Maa	Artisti(t)	Kappale	Pisteet
X	01	Alankomaat	Jetty Paerl	”De vogels van Holland”	X
X	02	Sveitsi	Lys Assia	”Das alte Karussell”	X
X	03	Belgia	Fud Leclerc	”Messieurs les noyés de la Seine”	X
X	04	Saksan lt.	Walter Andreas Schwarz	”Im Wartesaal zum großen Glück”	X
X	05	Ranska	Mathé Altéry	”Le temps perdu”	X
X	06	Luxemburg	Michèle Arnaud	”Ne crois pas”	X
X	07	Italia	Franca Raimondi	”Aprite le finestre”	X
X	08	Alankomaat	Corry Brokken	”Voorgoed voorbij”	X
1.	09	Sveitsi	Lys Assia	”Refrain”	X
X	10	Belgia	Mony Marc	”Le plus beau jour de ma vie”	X
X	11	Saksan lt.	Freddy Quinn	”So geht das jede Nacht”	X
X	12	Ranska	Dany Dauberson	”Il est là”	X
X	13	Luxemburg	Michèle Arnaud	”Les amants de minuit”	X
X	14	Italia	Tonina Torrielli	”Amami se vuoi”	X

X = Sveitsi julistettiin voittajaksi, mutta muiden laulujen sijoituksia ja pisteitä ei julkistettu.^[7]

Kapellimestarit

Vuodesta 1956 vuoteen 1998 kilpailussa musiikin soitti orkesteri, jota johtamaan jokainen maa valitsi oman kapellimestarin. 1956 jokaisen maan molemmat esitykset johti sama kapellimestari. Ylikapellimestari Fernando Paggi johti isäntämaa Sveitsin lisäksi Alankomaiden ja Saksan molemmat esitykset. Belgialla, Ranskalla, Luxemburgilla ja Italialla oli oma kapellimestari mukana.

Alankomaat - Fernando Paggi
Sveitsi - Fernando Paggi
Belgia - Léo Souris
Saksa - Fernando Paggi
Ranska - Franck Pourcel
Luxemburg - Jacques Lassry
Italia - Gian Stellari

Lähteet

John Kennedy O’Connor: Euroviisut - virallinen historia. Ajatus Kirjat 2006. ISBN 978-951-20-7007-7
Anna Muurinen: Euroviisut - Kisastudion käsikirja. Nemo 2007.

Viitteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g O’Connor 2006, s. 8.
↑ ^a ^b ^c ^d Muurinen 2007, s. 8.
↑ Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1956 viisukuppila.fi. Viitattu 31.10.2017. (suomeksi)
↑ Euroviisut kautta aikojen, s. 12. Suomentanut Anja Lindqvist. Orage AS, 2019. ISBN 978-82-8343-531-3
↑ 1956 Lugano Events. Eurovision.tv. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d O’Connor 2006, s. 9.
↑ Kappale- ja esiintyjäluettelon lähde: O’Connor 2006

Aiheesta muualla

Eurovision laulukilpailu 1956 Internet Movie Databasessa (englanniksi)

Eurovision laulukilpailu

Maat

Aktiiviset	Alankomaat · Albania · Armenia · Australia · Azerbaidžan · Belgia · Espanja · Georgia · Irlanti · Islanti · Israel · Italia · Itävalta · Kreikka · Kroatia · Kypros · Latvia · Liettua · Luxemburg · Malta · Moldova · Montenegro · Norja · Portugali · Puola · Ranska · Ruotsi · Saksa · San Marino · Serbia · Slovenia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Ukraina · Viro · Yhdistynyt kuningaskunta
Epäaktiiviset	Andorra · Bosnia ja Hertsegovina · Bulgaria · Marokko · Monaco · Pohjois-Makedonia · Romania · Slovakia · Turkki · Unkari · Valko-Venäjä · Venäjä
Entiset	Jugoslavia · Serbia ja Montenegro
Epäonnistuneet yritykset	Kazakstan · Kosovo · Libanon · Liechtenstein · Neuvostoliitto · Qatar · Tunisia

Kilpailut vuosittain

1950-luku	1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960-luku	1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970-luku	1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980-luku	1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990-luku	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000-luku	2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009
2010-luku	2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019
2020-luku	~~2020~~ · 2021 · 2022 · 2023 · 2024 · 2025

Yliviivattu vuosiluku tarkoittaa, että kilpailua ei järjestetty kyseisenä vuonna.

Isäntäkaupungit

1950–	Lugano · Frankfurt · Hilversum · Cannes
1960–	Lontoo · Cannes · Luxemburg · Lontoo · Kööpenhamina · Napoli · Luxemburg · Wien · Lontoo · Madrid
1970–	Amsterdam · Dublin · Edinburgh · Luxemburg · Brighton · Tukholma · Haag · Lontoo · Pariisi · Jerusalem
1980–	Haag · Dublin · Harrogate · München · Luxemburg · Göteborg · Bergen · Bryssel · Dublin · Lausanne
1990–	Zagreb · Rooma · Malmö · Millstreet · Dublin · Dublin · Oslo · Dublin · Birmingham · Jerusalem
2000–	Tukholma · Kööpenhamina · Tallinna · Riika · Istanbul · Kiova · Ateena · Helsinki · Belgrad · Moskova
2010–	Oslo · Düsseldorf · Baku · Malmö · Kööpenhamina · Wien · Tukholma · Kiova · Lissabon · Tel Aviv
2020–	~~Rotterdam~~ · Rotterdam · Torino · Liverpool · Malmö · Basel