Keväällä 1992 KTP päätti asettaa Tiaisen ehdokkaaksi vuoden 1994 presidentinvaaliin.[8][10][8] Eduskunnan ulkopuolisena puolueena KTP:n oli kerättävä 20 000 nimeä valitsijayhdistyksen perustamiseksi. Projekti toteutettiin EY:n vastaisen kansanrintaman tunnusten alla. Kampanjan keskeisin teema oli Suomen EU-jäsenyyden vastustaminen,[11] sekä ulkopolitiikassa puolueettomuus suurvaltojen eturistiriidoissa. Allekirjoituksia tuli 25 000.lähde? Tiainen sai 7 320 ääntä (0,2 %) ja hän jäi viimeiseksi yhdentoista ehdokkaan joukossa.
Tiainen oli Vantaan kaupunginvaltuustossa vuosina 1985–1992. Vaaleissa 1988 hänet valittiin Demokraattisen Vaihtoehdon listalta. Tiainen tuli tunnetuksi Länsimäen kaupunginosa-aktivistina, ja valtuustossa hän puolusti alueen palveluita kiivaasti.[8] Syyskuussa 1990 Tiainen jäi Kommunistien ja demokraattien ryhmän ainoaksi valtuutetuksi, kun ryhmän toinen jäsen siirtyi Vasemmistoliittoon.[12] Tiainen ei pystynyt uusimaan paikkaa KTP:n listalta. Kunnallisvaaleissa 2000 hän jäi tosin vain 15 äänen päähän Helsingin valtuustopaikasta[13]. Tiainen istui Elannon valtuustossa KTP:n listalta valittuna vuodet 1991–2003.[14]
Suomen Työväenpuolue
Tiainen vastusti EU:ta KTP:n tavoin. Hän ei kuitenkaan ollut samaa mieltä puolueen eurovaaliboikotista. Vuoden 1999 vaaleissa KTP:n johtoon kuulunut Tiainen asettui ehdolle SKP:n listalla. KTP tuomitsi menettelyn.[15] Keväällä 2002 Tiainen erotettiin puolueesta yhdessä Helsingin piirijärjestön ja muutaman muun jäsenen kanssa.[16] Toimenpiteen syynä oli osallistuminen Muutosvoimat Suomi -yhteistyöpuolueeseen, joka keräsi EU:n vastustajia oikeistosta vasemmistoon. Hän oli muutosvoimien ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2003[17]. Kunnallisvaaleissa 2004 Tiainen oli Asukkaiden Helsinki (VEV) -listalla.[18]
Päästyään ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta vuonna 1970 Tiainen ryhtyi opiskelemaan kansantaloustiedettäHelsingin yliopistossa. Hän valmistui valtiotieteen kandidaatiksi 1978, -lisensiaatiksi 1983 ja -tohtoriksi 1994.[6] Tiaisen väitöskirjan otsikko oli Taloudellisen kasvun tekijät Suomessa. Työvoiman, pääoman ja kokonaistuottavuuden osuus vuosina 1900–1990.
Tiainen syntyi Helsingissä, mutta vuonna 1956 perhe muutti Savonlinnaan. Tiaisen isä oli pitkään Savonlinnan Puhelinyhdistyksen toimitusjohtajana pitkään työskennellyt Unto Tiainen (1921-1986). Hän oli myös kokoomuksen kaupunginvaltuutettu. Äiti työskenteli sairaanhoitajana.[1] Perheeseen kuului myös kaksi sisarusta.[27]
Tiainen erosi kirkosta vuonna 1969.[1] Tiainen on ollut naimisissa vuodesta 1976 ja eronnut 1995. Hänellä on kaksi lasta. Tiainen harrastaa muun muassa shakkia ja juoksemista.[1] Hän on toiminut sijoittajana ja ollut julkisuudessa noin 1,2 miljoonan euron ulosottovelkojensa vuoksi.[28]
