Ennen oman toimistonsa perustamista vuonna 1912 Kallio oli jo suunnitellut Karkun kirkon (kirkko valmistui kuitenkin vasta 1913). Kallio työskenteli myös yhdessä veljensä arkkitehti Kauno Kallion kanssa. Yhdessä he osallistuivat moniin arkkitehtikilpailuihin ja suunnittelivat muun muassa Suomen osuuskauppojen keskuskunnan pääkonttorin Helsingissä ja Imatran voimalaitoksen julkisivun. Kallio laati vuonna 1927 valmistuneen Etu-Töölönasemakaavan, saatuaan ensimmäisen palkinnon kaksi vuotta aiemmin järjestetyssä kilpailussa. Muita Kallion merkittäviä suunnittelutöitä olivat Karkun ja Aurejärven kirkot, Hämeenlinnan ja Jyväskylän Säästöpankkien talot, Henkivakuutusyhtiö Pohjan toimitalo Helsingissä, Oulun museo- ja arkistotalo sekä Merenkävijäin Särkänlinnan sisustuksen suunnittelu Helsingissä.[2][1]
Kallio oli Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtajana 1927–1928 ja toimi valtion asettaman rakennustaiteen asiantuntijalautakunnan puheenjohtajana vuodesta 1929 lähtien.[1]
