Ernst loi ensimmäiset taideteoksensa vuonna 1919 vieraillessaan saksalais-sveitsiläisen taidemaalarin Paul Kleen luona. Hän meni samana vuonna naimisiin taidehistorioitsija Luise Strausin kanssa — se oli myrskyisä suhde, joka ei kestänyt kauan. Luise Straus-Ernst kuoli vuosia myöhemmin Auschwitzinkeskitysleirillä.
Vuonna 1925 Max Ernst keksi frottage-maalaustekniikan (ransk. frotter, hieroa), joka on kankaan jynssäämistä lyijykynällä tai vastaavalla kuluneen pinnan päällä. Seuraavana vuonna hän suunnitteli yhdessä espanjalaisen taiteilijan Joan Mirón kanssa muotoiluja Sergei Djagileville. Mirón kanssa Ernst kehitti grattage-tekniikan, jolla surrealistit raapivat maalia pois maalauskankaasta.
Vuonna 1926 Ernst herätti huomiota maalauksellaan The Virgin Spanking The Christ Child Before Three Witnessess: André Breton, Paul Éluard and The Painter (Neitsyt läimäyttelee Kristus-lasta kolmen todistajan — André Bretonin, Paul Éluardin ja Maalaajan — edessä). Hän oli Montparnassessa keskeisessä osassa, kun Breton halusi sulkea Ernstin ystävän, surrealistirunoilija Éluardin taiteilijapiirin ulkopuolelle. Vuonna 1927 hän meni naimisiin Marie-Berthe Aurenchen kanssa. Ernstin suhteen Aurencheen on spekuloitu olleen inspiraationa hänen sen vuoden maalausten eroottispainotteisuudelle.[2]
Avioliitto Guggenheimin kanssa ei kestänyt, ja lokakuussa 1946 Ernst meni naimisiin yhdysvaltalaisen taidemaalarin Dorothea Tanningin kanssa tuplavihkiseremoniassa, jonka toinen pari oli Man Ray ja Juliet Browner, KalifornianBeverly Hillsissä.
Ernst pysytteli pääosin Yhdysvalloissa, asuen ArizonanSedonassa, ja kirjoitti vuonna 1948 tutkielman ”Beyond Painting”. Julkisuuden myötä hän alkoi menestyä myös taloudellisesti.
Vuonna 1953 hän ja Tanning muuttivat pieneen kylään Etelä-Ranskassa, missä he jatkoivat työskentelyä. Pariisin Galeries Nationales du Grand-Palais julkaisi täydellisen katalogin hänen töistä.
Max Ernst kuoli 1. huhtikuuta 1976 Pariisissa Ranskassa. Hänet haudattiin Père-Lachaisen hautausmaalle.
Ernstin viehtymys lintuihin näkyi hänen työssään. Maalauksissa esiintyi silloin tällöin hänen lintu-alter egonsa, jota hän kutsui Loplopiksi, ja jonka hän sanoi olevan jatketta hänen lapsuudelle, jolloin hän ei ymmärtänyt eroa ihmisten ja lintujen välillä — Ernstin sisko oli syntynyt juuri hänen lintunsa kuoleman jälkeen. Loplop esiintyi myös muiden taiteilijoiden kollaasitöissä.
Valikoitu lista töistä
1919 Trophy, Hypertrophied
1919 Farewell My Beautiful Land of Marie Laurencin. Help! Help!
1919 Aquis Submersus
1919 Fruit of a Long Experience
1919 Two Ambiguous Figures
1919–1920 Little Machine Constructed by Minimax Dadamax in Person
1920 The Hat Makes the Man
1920 Murdering Airplane
1920 Here Everything is Still Floating
1920 Dada Gauguin
1920 The Small Fistule that Says Tic Tac
1920–1921 The Gramineous Bicycle Garnished with Bells the Dappled Fire Damps and the Echinoderms Bending the Spine to Look for Caresses