PROFILBARU.COM

Bonn
; lippu	; vaakuna
	; Bonn
	Koordinaatit: 50°44′N, 7°6′E
Valtio	Saksa
Osavaltio	Nordrhein-Westfalen
Hallintopiiri	Köln
Piirikunta	kaupunkipiiri
Hallinto
– Pormestari	Katja Dörner (Liittouma 90/Vihreät)
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	141,1 km²
Väkiluku (31.12.2022)	336 465
– Väestötiheys	2 385 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
	www.bonn.de
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Bonn [bɔn] (Bundesstadt Bonn) on kaupunki Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, 20 kilometriä Kölnistä etelään Reinin varrella. Bonn oli Saksan liittotasavallan (Länsi-Saksa) pääkaupunki 1949–1990. Kaupungissa asui vuoden 2022 lopussa noin 336 465 asukasta^[2].

Bonn muodostaa oman kaupunkipiirinsä (kreisfreie Stadt),^[2] eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikunnista.

Historia

Bonnin historia ulottuu jo roomalaisaikoihin. Vuonna 10 eaa. roomalaiset rakensivat sillan Reinin yli paikassa nimeltä Bonna. Teutoburgin taistelun jälkeen vuonna 9 jaa. tästä leiristä tuli 7 000 legioonalaisen linnoitus. Rooman häviön jälkeen linnoituksesta tuli kaupunki.

1000- ja 1200-luvulla kaupunkiin rakennettiin romaaninen katedraali. Vuonna 1597 kaupungista tuli Kölnin vaaliruhtinaskunnan pääkaupunki. Elektori ja Kölnin arkkipiispa Clemens August (hallitsi 1724–1761) rakennutti joukon barokkirakennuksia, jotka vieläkin hallitsevat kaupunkikuvaa. Toinen merkittävä hallitsija oli Max Franz (1784–1794), joka perusti yliopiston ja Bad Godesbergin kylpyläkaupunginosan. Hän oli myös kaupungissa 1770 syntyneen Ludwig van Beethovenin suojelija. Ruhtinas kustansi myös Beethovenin ensimmäisen matkan Wieniin.

Vuonna 1794 ranskalaiset valloittivat kaupungin ja siitä tuli osa Ranskan keisarikuntaa Napoleonin alaisuudessa. Vuonna 1815 Preussi valloitti Bonnin.

Toisen maailmansodan jälkeen Bonn oli brittijoukkojen miehitysvyöhykkeellä, ja 1949 se julistettiin Saksan liittotasavallan väliaikaiseksi pääkaupungiksi. Päätös tehtiin Kölnin läheltä kotoisin olevan Konrad Adenauerin myötävaikutuksella 29. marraskuuta 1949. Vaihtoehtona oli Frankfurt am Main.

Saksan yhdistyessä Berliinistä tuli 1990 jälleen Saksan pääkaupunki ja Saksan liittopäivät sekä liittopresidentti ja hallitus siirtyivät sinne 1999 peruskorjattuihin tiloihin. Osa ministeriöistä jäi liittokaupunki (saks. Bundesstadt) Bonniin. Siellä ovat edelleen myös muutamien maiden diplomaattiset edustustot.

Talous

Kaupungissa toimii edelleen sekä kansallisia että kansainvälisiä yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja järjestöjä, esimerkiksi Reilun kaupan organisaatio Fairtrade Labelling Organizations International ja aurinkoenergiakonserni Solarworld. YK:n kestävän kehityksen ympärillä toimivista yksiköistä monet ovat sijoittuneet Bonniin. Tällaisia ovat esimerkiksi vesivuosikymmenen ohjelmatoimisto, WHO:n Euroopan aluetoimisto, ja YK:n ilmastonmuutossihteeristö.^[3]

Telekommunikaatioala on suuri työllistäjä. Haribo tekee makeisia ja Klais urkuja.

Liikenne

Bonniin tulee kolme moottoritietä (autobahnia) ja rautatie. Sillä on Kölnin kanssa yhteinen lentoasema, Kölnin–Bonnin lentoasema, joka sijaitsee 16 kilometriä Bonnista koilliseen. Vuonna 2007 lentoasemaa käytti 10,47 miljoonaa matkustajaa.^[4]

Koulutus

Bonnin yliopisto (Rheinische Friedrich-Wilhelms-Universität zu Bonn am Rhein) on 35 000 opiskelijallaan yksi Saksan suurimmista.

Nähtävyydet

Beethovenin syntymäkoti
Bonnin vanha raatihuone, rokokootyyliä vuodelta 1737

Kulttuuri

Bonnin Beethoven-orkesteri on perustettu vuonna 1907 nimellä Bonnin filharmonikot. Kaupungissa toimii vireä oopperatalo; kaudella 2008/2009 nähtiin kymmenen ensi-iltaa.^[5]

Urheilu

Bonnissa toimii menestyvä koripalloseura Telekom Baskets Bonn, joka pelaa koripallon Bundesliigassa. Seura on perustettu 1995. Pelipaikkana toimii Telekom Dome -areena, jossa on paikat 6 000 katsojalle.^[6]